WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

perjantai 12. marraskuuta 2010

Basileios Suuren rukous

RUKOUS

Kiitän Sinua, HERRA, minun Jumalani, ettet ole hylännyt minua syntistä, vaan olet tehnyt minut otolliseksi osallistumaan pyhiin salaisuuksiisi. Kiitän Sinua, että olet tehnyt minut, kelvottoman, kelvolliseksi vastaanottamaan puhtaat taivaalliset lahjasi. Ihmisiä rakastava Herra, joka olet meidän tähtemme kuollut ja noussut ylös sekä lahjoittanut meille hyvyydeksi, sielun ja ruumiin pyhitykseksi nämä pelättävät ja eläväksi tekevät salaisuudet, suo niiden tulla minulle sieluni ja ruumiini parannukseksi, joka ainoan vastustajan karkottamiseksi, sydämeni silmien valistamiseksi, sieluni voimien rauhoittamiseksi, lujaksi uskoksi, vilpittömäksi rakkaudeksi, viisauden täydentämiseksi, käskyjesi pitämiseksi, jumalallisen armosi lisääntymiseksi. Suo että, minä niiden varjelemana eläisin pyhyydessäsi ja aina muistaisin armoasi enkä koskaan eläisi itselleni, vaan Sinulle, Herrallemme ja hyväntekijälemme, ja niin lähdettyäni iankaikkisen elämän toivossa tästä elämästä pääsisin ikuiseen lepoon, jossa juhlavierasten tiemu on lakkaamaton ja kasavojesi sanomatonta kauneutta näkevien ihastus on loppumaton, sillä Sinä, Kristus Jumalamme, olet Sinua rakastavien totinen toivo ja sanomaton ilo ja Sinulle ylistystä veisaavat kaikki luoduta iankaikkisesti.

2. rukous (Helluntain rukoukset)
Kiitetty olet Sinä Herra Kaikkivaltias, joka olet kirkastanut päivän auringolla ja valaissut yön tulenkirkkain hohtein sekä sallinut meidän elää tämän päivän ja saavuttaa ehtoo hetken. Kuule meidän ja koko kansasi rukous. Anna meille kaikille anteeksi syntimme, jotka olemme tahtoen sekä tahtomattamme tehneet. Ota iltarukouksemme vastaan ja lähetä perinnöllesi ylhäältä runsas armosi ja laupeutesi. Ympäröi meidät pyhillä enkeleilläsi, varusta meidät vanhurskauden sota-asein, suojaa meitä totuudellasi, varjele meitä voimallasi ja päästä meidät kaikesta hädästä ja kaikista vastustajan salahankkeista. Suo, että tämä ilta olisi meille täydellinen, PYHÄ, rauhallinen, synnitön, vapaa viettelyksistä ja petollisista mielikuvista niin kuin myös tuleva yö ja koko elinaikamme PYHÄN JUMALAN synnyttäjän sekä kaikkien maailman alusta Sinua kelvollisesti palvelleiden pyhien ihmisten esirukouksien tähden.

Kontakki 5. säv.
Sieluni silmät sokeutuneina minä tulen eteesi, oi Kristus
niin kuin sokeana syntynyt
ja synninkatumuksessa huudan Sinulle:
Sinä olet pimeydessä vaeltaville
kirkkaasti loistava VALKEUS.

Uusi Valamo Heinävesi 


Kontakki
Ortodoksinen kirkkomme on myös hymnien kirkko.
Jumalanpalveluskirjat
ja hymnien nuottivihot ovat täynnä
mitä erilaisimpia nimityksiä ja otsikoita.
Tarkkaavainen kuulija huomaa,
että nämä nimitykset ovat
tuttuja pappien saarnoistakin.
Eri veisuihin ja niiden otsikoihin
tutustutaan uskonnonopetuksessa jo alaluokilla.
Ne tulevat tutuiksi jokaiselle
ikonimaalauksen harrastajalle.
Kirkkokuorolaiset hengästyvät niihin viimeistään
suuren viikon palveluksissa.

Kirkkomme säilyttämä hymnografinen aineisto
on todellinen aarreaitta. Pääsiäistä ja joulua edeltävät
paastokaudet ovat hymneistä rikkainta aikaa.
Pääsiäispaaston hymnit on koottu omaan
Triodion-nimiseen kirjaan. Joulupaaston hymniaarteisto
taas löytyy Minea-nimisistä kuukausikirjoista.

Kalenteripäivän pyhää muistoa käsittelevien
hymnien lomassa on yhä enemmän joulun
teemaan syventäviä veisuja mitä lähemmäksi juhla tulee.

Hymnien maailma on rikas, laaja ja syvä.
Vuosisatojen saatossa eri jumalanpalvelusten
rakenne on kehittynyt edelleen ja matkalla muovautunut.
Vanhemman materiaalin oheen on lisätty uudempaa aineistoa.
Välillä materiaalia on tiivistetty, välillä täydennetty.

Kontakki-termi on ortodoksisen hymnografian avain sanoja.
Se on kreikankieltä (kr. kontákion) ja lainattu sellaisenaan
niin kirkkoslaaviin (mksl. kondák) kuin suomen kieleenkin.
Yleisimmin kontakki-sana on tuttu suurelle yleisölle juuri
joulun yhteydestä. Joulukontakki on kuuluisin
ja tutuin kontakki kaikille maailman ortodokseille.


Tarkemmin sanoen kyse on kontakkirunoelmasta,
500-luvulla syntyneestä taidokkaasta runolajista ja -mallista.
Kuuluisin kontakkirunoilija
oli tuolloin elänyt Romanos Melodos,
jonka muistoa kunnioitetaan lokakuun 1. päivänä.
Häneltä säilynyt tuotanto on laaja ja hänen kätensä
jälki on luettavissa lähes jokaisen
suuren juhlan palvelusteksteissä.
Hänen maineensa tähden on jälkimaailmalle
säilynyt myös
lukuisa joukko epäaitoja

Romanos-kontakkeja. Romanos myös sävelsi
runoelmansa ja siksi hän sai lisänimekseen melodos,
säveltäjä.

Me käytämme kontakki-nimeä kontakkirunoelman
johdantosäkeestä,
prooímionista. Sitä seuraa varsinaisessa
kontakkirunoelmassa yleensä yli kaksikymmentä
pidempää säkeistöä,
joita kutsutaan iikosseiksi (kr. oíkos).
Näistä iikosseista yleensä vain ensimmäinen on säilynyt
käytössä nykyisissä jumalanpalveluskirjoissamme.
Muut iikossit ovat jääneet varastoon ja ovat tutkijoiden
ja alan harrastelijoiden intohimona.
Seurakuntalaisille tutuimmat iikossit
ovat hautauspalveluksen ja pääsiäisen
aamupalveluksen iikossit.
Papin hautauskaavassa kontakki
on säilynyt kokonaisena.

Romanoksen kontakkirunoelmat
ovat kuin arkkitehtoonisia luomuksia.
Oikos-sana merkitsee taloa
ja näin useat iikossit muodostavat
ikään kuin monihuoneisen sävel- ja runopalatsin,
jota pitää koossa kaksi pylvästä.
Toinen niistä on johdantosäkeen päätössäe,
(kr. efýmnion) johon myös jokainen iikossi päättyy.
Toinen on ns. ákrostikhos,
joka koostuu iikossien alkukirjaimista
ja toimii samalla veisaajien muistisääntönä,
että kaikki iikossit tulee lauletuksi
oikeassa järjestyksessä.
Näin johdantosäe, prooimion,
jota me kutsumme kontakiksi,
on kuin koko runoelman päätykolmio, arkkitraavi.

Kontakki-sanan etymologia on jäänyt hämäräksi.
Sen on ehdotettu tarkoittavan mm. pientä keppiä,
jonka ympärille pergamentti on kääritty rullalle.

Alkuperäisestä kontakkirunoelmasta saa oikean
kuvan lukemalla akatistos-veisuja, joissa jokaista
iikossia edeltää oma johdantosäe,
joita kutsutaan myös kontakeiksi.

Romanoksen joulukontakki jää helposti mieleen.
Se on vaikuttava suomenkielisessäkin muodossa.
Se on taidokas tiivistelmä jouludraamasta,
- iskevää, tiedottavaa ja julistavaa runoutta
- tarkalleen klassisen jouluikonin sanallinen toisinto:


”Tänä päivänä / Neitsyt / yliolennollisen synnyttää.
Maa tarjoaa / luolan / lähestymättömälle.
Enkelit / paimenten kanssa / ylistystä veisaavat.
Tietäjät / tähden mukana / vaeltavat.
Sillä / meidän tähtemme / on syntynyt
pienen pieni lapsi – iankaikkinen Jumala!”

Mitro Repo
 Luettavaa:

Ei kommentteja: