Michael Loppu osa
JATKO OSA 2 Loppu osa
TAITAJA
TAITAJA (+ luovuus, - itsepetos)
Taitajan sisin olemus on luovuus; halu tuoda elämään jotain sellaista, jota siinä ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Kuinka tämä voidaan saavuttaa? Vastaus: pääasiallisesti keksimisen ja näppäryyden kautta. Taitaja on tavanomainen ilmaisun rooli, joka pohjautuu kekseliäisyyteen luoda uusia muotoja ja ilmapiirejä. Taitajalle koko elämä on kangas, johon voi aina maalata jotain uutta ja erilaista. Jos voisit kurkistaa taitajan pään sisälle, saattaisit nähdä hänen ajattelevan vaikka näin:
"Tämä väriyhdistelmä on mielenkiinnoton eikä ilmaise mitään. Minun täytyy hieman käsitellä sitä. Muutan paikkaa. Kokeillaan näitä värejä, sillä ne antavat kodikkaan tunnelman, kun taas nuo koristeet tuovat hivenen arvokkuutta ilmapiiriin. Nyt se on hyvä, mutta huomenna muutan paikan kokonaan uudestaan luodakseni erilaisen vaikutelman. Haluan todella tehdä täällä jotain aivan uutta. Sellaista, joka kiinnittää ihmisten huomion. Näin ollen minun täytyy käydä ostoksilla saadakseni uusia kalusteita, jotka sopivat näihin väreihin..."
Taitaja: Suhde itseen
Taitajat erikoistuvat ilmaisemiseen luovuuden ja keksimisen kautta. Yksi sen muodoista on, että he luovat ilmapiirin ryhmätilanteessa. Joskus pelkkä taitajan läsnäolo riittää aiheuttamaan muutoksen ja se muuttaa myös muiden huoneessa olevien ilmaisun laatua. Toisin sanoen taitajan ei tarvitse välttämättä tehdä mitään saadakseen aikaan vaikutuksen. Hänen läsnäolonsa riittää.
Niille lukijoille, jotka ovat oikeutetusti epäileviä, me suosittelemme jotain kokemusperäistä tutkimusta. Jos taitaja on ryhmässä onneton tai tyytymätön, meidän kokemuksemme on, että koko ryhmä muuttuu varautuneeksi ja pidättyväiseksi. Tarkistettaessa asiaa taitajan ryhmän jäseniltä voidaan saada varteenotettavia tuloksia.
Taitaja on korkean värähtelytason rooli. Tämä antaa heille mahdollisuuden "virrata" ja olla joustavia suhteessaan elämään. He pystyvät käsittelemään monia erilaisia tehtäviä samanaikaisesti. Taitajat luovat paljon mahdollisuuksia, joihin he voivat tarttua kiinni, mutta jotka saattavat harhaannuttaa muita rooleja.
Liike-elämässä he saattavat koheltaa monien asioiden kimpussa yhtäaikaa ja käydä käsiksi niihin heti; talouteen, verotukseen, tuotannon aikatauluihin, markkinointiin - ja kaikki tämä ilmeisen puolisokealla tavalla. He hajottavat käyttövoimansa eikä heillä riitä sitä asioiden loppuunsaattamiseen. Taitajat ovat ilmaisevasti luovia joka tasolla ja lähestyvät maailmaa ikään kuin se olisi kangas, jonka he voivat maalata mieleisekseen. Monien mielestä heidän oma ihonsa on tuo kangas ja tatuoinnin viehätys on lähes vastustamaton. Elleivät he voi olla luovia, he tuntevat itsensä turhautuneiksi, sulkeutuvat tai joutuvat suunniltaan. Heille luovuus on tapa ylläpitää terveyttä.
Michelangelo on hyvä esimerkki taitajasta. Viimeisessä elämässään hän pyrki täydellisyyteen taiteellisessa työssään, jossa saavutti huippunsa hänen kaikissa elämissään kehittynyt luovuus. Hän pääsi tuohon täydellisen luovuuden päämäärään ja lopetti elämiensä kiertokulun.
Taitajia miellyttää luova pukeutuminen, joka usein erottaa heidät joukosta. Heillä on uusia ja erilaisia hiustyylejä ja kokeilevia pukeutumistapoja, jotka ovat erikoisuudessaan aivan rajatapauksia. Taitajat eivät ole luovia ainoastaan varsinaisessa taiteessa, vaan he luovat myös ideoita, mielialoja, tunneympäristöjä tai uusia rakenteita.
Nuoren sielun iässä taitajat ovat mitä todennäköisimmin luovia puhtaasti fyysisellä tasolla. Vanha taitajasielu työskentelee myös käsitteiden kanssa - tämä tarkoittaa ideoita ja ilmapiirejä. Luovuus saattaa virrata niin vahvasti ja nopeasti, että he eivät halua käyttää aikaansa odottamiseen nähdäkseen mitä ovat luoneet. Tällainen seurannan puuttuminen jättää jälkeensä keskeneräisiä projekteja.
Taitaja: Suhde toisiin
Taitajat ovat kameleontin kaltaisia - mestareita vaikuttamaan joltain toiselta roolilta. Näin heitä on vaikea tunnistaa. Tämä tekee heistä hyviä näyttelijöitä ja usein he todellakin rakastavat teatteria. He eivät ehkä kuitenkaan kykene näyttelemään jatkuvasti, vaan ikävystyvät ja siirtyvät johonkin muuhun. Se paljastaa heidät.
Taitajat tulevat hyvin toimeen esittäjien kanssa. He ovat samankaltaisia opastajien kanssa ja molemmilla on taipumusta muistaa kehon ulkopuoliset kokemukset. Taitajat voivat pelätä sotureita, jotka edustavat heille vastakkaista olemisen tapaa. Soturien tapa toimia luotettavasti, keskittyneesti ja vastakkainasettelevasti aiheuttaa heissä vaistomaisesti pelkoa. Tämä pelko saattaa myös juontaa juurensa historiallisista tapahtumista, joissa taitajilla ei ollut mitään mahdollisuutta soturin hyökätessä miekkansa kanssa.
Kuten myöhemmin käy ilmi, taitajat tulevat yleensä toimeen hallitsijoiden kanssa. Hallitsija työllistää taitajan luovuuden ja taiteellisuuden. Taitajat puolestaan nauttivat hallitsijan vallasta ja voimasta. He ovat yleinen pari liike-elämässä ja avioliitossa.
Taitajien mielestä päivittäiset rutiinit ovat tylsiä ja ikävystyttäviä, joten he saattavat luoda uutta vain lievittääkseen ikävystymistään. Kekseliäisyydestään johtuen heistä voi tulla petollisia ja he vääristelevät tietoa vain siksi, koska heillä on voimakas halu luovuuteen. Juorun syntyminen on hyvä esimerkki taitajan vaikutusmahdollisuudesta.
Taitajan itsensä kannalta tämä rooli on fyysisellä tasolla vähiten miellyttävä ja sen vuoksi he näyttävät olevan etäisiä, epäkäytännöllisiä ja hajanaisia muihin päämäärätietoisiin rooleihin verrattuna. Tavanomaisena roolina he työskentelevät mielellään kahden kesken tai pienissä ryhmissä. He säikähtävät isoja joukkoja, joissa heidän luovuutensa hajoaa. Tästä ovat poikkeuksena esimerkiksi näyttelijöinä toimivat taitajat.
Taitaja: Suhde ympäristöön
Taitajia on noin 18 % maapallon väestöstä ja amerikkalaisista heitä on peräti 30 %. He ovat niin nopeita ideoimaan, että ovat usein edellä aikaansa. Joskus, kun yhteiskunta on kaikessa laajuudessaan omaksunut heidän ideansa (esimerkiksi viimeisimmän muotivirtauksen), taitajat ovat jo ikävystyneet ja alkaneet luoda jotain aivan uutta ja erilaista. Koska he ovat niin paljon edellä aikaansa, he tuntevat muita rooleja enemmän itsensä yksinäisiksi tai väärinymmärretyiksi. Ja sitä he todella ovatkin! He kokoontuvat taiteellisiin tukiryhmiin ja yhteisöihin, joissa voivat löytää toveruutta ja ymmärtämystä. He eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä hyvin toisiaan.
Taitajat suuntautuvat usein taiteeseen ja luovuutta vaativiin tehtäviin; kirvesmiestaitoihin, sisätilojen koristeluun, arkkitehtuuriin, muotiin, meikkaamiseen tai hiusmuotoiluun. He edustavat kaikilla aloilla uutta luovaa näkökulmaa, jollaista tarvitaan menestymisen takeeksi.
Taitajia voisi sanoa sivilisaation arkkitehdeiksi siinä mielessä, että he luovat ideat, joiden ympärille yhteiskunta ja kulttuuri rakentuu. Esimerkkejä tästä ovat demokratia ja sosialismi tai rahan käyttäminen vaihtokaupan välineenä. Länsimaisissa kulttuureissa naispuolisilla taitajilla on helpompaa, koska heille sallitaan enemmän luovaa vapautta. Miespuoliset taitajat ponnistelevat enemmän seksuaalisen identiteettinsä puolesta ja saattavat jopa joutua käyttäytymään machomiehinä, jotta muut miehet hyväksyisivät heidät. Tällä hetkellä miespuoliset taitajat ovat selvästi tuomassa pehmeitä arvoja ja luovuutta maskuliinisuuteen. Kun myöhemmin puhumme sotureista, näemme että heitä on tällä hetkellä enemmän naisina tasoittamassa tietä naisten hyväksymiselle, jotta nämä voisivat toimia entistä suoremmin ja päämäärätietoisemmin - eli miehisillä ominaisuuksilla.
Positiivinen ääriraja: Luovuus
Välittömiä, uudistavia, omaperäisiä, seikkailumielisiä, mielikuvitusrikkaita, kaukokatseisia, kekseliäitä, pelureita, tunnelman luojia, poikkeavia, tavoittelevat uutta, tuottavat kaaosta (jonka soturit organisoivat), isällisiä (olivatpa sitten miehiä tai naisia).
Negatiivinen ääriraja: Itsepetos
Hyvin sekavia, muita harhaan johtavia, vastuuntunnottomia, äreitä, itseään sääliviä, vilpillisiä, hetken mielijohteesta toimivia, oikullisia, toimivat tunneperäisemmin kuin muut roolit ja näin ollen heillä on taipumusta syviin masennustiloihin, pehmeitä, heikkotahtoisia, antavat muiden hallita tilanteita ja luopuvat näin omasta voimastaan.
ESITTÄJÄ
ESITTÄJÄ (+ tiedon välittäminen, - monisanaisuus)
"Ei, pelkään, että olette ymmärtäneet minut väärin. Itse asiassa halusin sanoa, että hamsterin tila on vaikea, mutta ei vakava. Kuunnelkaa, teidän täytyy yksinkertaisesti ymmärtää. Itse asiassa minun olisi ehkä parasta laittaa se kirjallisena kaikille. Hamsteri on kärsinyt aiemminkin ja se kärsii jälleen, mutta se kestää kriisit aivan niin kuin me kaikki olemme kestäneet nämä viime hetket. Katsotaanpa, minusta näyttää yhä, että ette ole ymmärtäneet. Kuinka voisin esittää sen eri tavalla? Minulle on äärimmäisen tärkeää, että ymmärrätte mitä yritän sanoa teille. Ehkä sanonkin tämän humoristisemmin, tai pitäisikähän minun vähätellä sitä hieman ja yllättää teidät vartioimattomina. Ei, uskon kuitenkin, että dramaattinen kuvaus on paras. Odottakaapa hetkinen niin haen hamsterivaatteeni. Jospa kuitenkin kertoisin teille hieman lisää hamstereista, niin tuntisitte oman olonne hieman paremmaksi."
Esittäjä: Suhde itseen
Taitajien tavoin myös esittäjät ovat erittäin luovia. He ovat taitavia sanojen luovassa käytössä ja niiden ilmaisussa. Päinvastoin kuin taitajat he viihtyvät isoissa ryhmissä vetäen huomion puoleensa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. He rakastavat hauskanpitoa enemmän kuin muut roolit ja heillä on leikillisyyttä ja kykyä viihdyttää julkisesti. Tämän vuoksi he kypsyvät hitaasti. He ovat suuntautuneet enemmän hauskanpitoon kuin täysikasvuisen elämän vakavampiin puoliin.
Esittäjät ovat lahjakkaita sanojen ilmaisemisessa ja luovassa käyttämisessä ja muovaavat kieltä ainutlaatuisella ja epätavallisella tavalla. Esittäjä korjaa ensimmäisenä englannin kielen väärinkäyttöä tai tarkoituksen väärin tulkitsemista.
Esittäjä: Suhde toisiin
Esittäjillä on taipumusta julistaa omaa moraaliaan ja he ovat hyviä käsittelemään sanoja tavalla, joka saatetaan tulkita jopa vilpilliseksi. Esittäjät leikkivät totuudella. He kykenevät kyllä näkemään totuuden, mutta saattavat muunnella sitä. He hallitsevat pettämisen ja silmänkääntötaidon ja tämä tekee heistä hyviä näyttelijöitä, kaupustelijoita ja "käärmeöljyn" myyjiä. He odottavat yleisöltään huomiota ja kiusaantuvat elleivät saa sitä. Päinvastoin kuin opastajat he eivät odota kuuntelijoidensa kasvavan siitä mitä he sanovat. He vain yksinkertaisesti haluavat tarinoida ja pitää hauskaa.
Esittäjät ottavat elämän kevyesti ja ovat luonnostaan elämänhaluisia ja myönteisiä. Vakaammat roolit saattavat ajatella, että elämää ei ole tarkoitettu helpoksi ja että esittäjät eivät näe vastuutaan. Mutta esittäjät jatkavat hyppelehtimistään ja pelleilyään. He tulevat hyvin toimeen taitajien kanssa, sillä taitajat ovat esittäjiä täydentävä rooli. He tulevat toimeen myös tutkijoiden kanssa, sillä molemmat rakastavat tiedon keräämistä; esittäjät sen kertomista ja tutkijat sen varastoimista. Sotureilla saattaa olla vaikeuksia esittäjien kanssa johtuen esittäjien taipumuksesta muunnella luovasti kuulemiaan asioita. Molemmille on kuitenkin yhteistä hauskuuden ymmärtäminen.
Esittäjä: Suhde ympäristöön
Esittäjät hakeutuvat esimerkiksi kirjailijoiksi, näyttelijöiksi, julkisiksi puhujiksi, lehtimiehiksi ja toimittajiksi. Päinvastoin kuin taitajat heitä on lukumäärältään vähän - vain noin 11 % väestöstä. Esittäjät pitävät tiedon välittämisestä. Heidän suurin halunsa on varmistaa, että tieto levitetään selvästi ja että kaikki saavat sen. He vaativat kovaäänisimmin lehdistön vapautta ja lehtimiesten pääsyä kansainvälisiin tapahtumiin. Raportoidessaan näistä tapahtumista he tuovat mukaan ainutlaatuisen näkökulmansa yrittäen löytää inhimillisen tekijän, yllättävän tiedon tai jonkun salatun muistion. Esittäjät pyrkivät tuomaan huumoria ja hauskaa kaikille muille ja yrittävät opettaa heille etteivät ottaisi elämää niin vakavasti.
Positiivinen ääriraja: Tiedon välittäminen
Ilmaisevia, viisaita, viihdyttäviä, nopeasti havainnoivia, dramaattisia, humoristisia, tiedonhaluisia, eivät hämmenny, värikkäitä, työskentelevät omasta näkökulmastaan käsin, järkeviä, puhuvat hyvin, hyviä kaikessa tiedon välittämisessä, opettavat ottamaan elämän myönteisesti ja suruttomasti, uskovat että voit saavuttaa kaikki mitä haluat elämässäsi ja pitää silti hauskaa - kasvavat sen vuoksi hitaasti.
Negatiivinen ääriraja: Monisanaisuus
Pitkäpuheisia, kavalia, huomiota vaativia, äänekkäitä, mauttomia, ylikäyttäytyviä, itseensä keskittyviä, ikävystyttäviä, tunkevat tiedon alas kurkustasi, opettavat sinulle jotain välittämättä siitä haluatko oppia, tungettelevia, juoruavia, valheellisia, epäluotettavia, vastuuntunnottomia ja omituisen "läpinäkyviä" luonteita
SOTURI
SOTURI (+ vakuuttavuus, - pakottaminen)
Mitä tarkoittaa olla soturi ja mitä toimintoja soturit suorittavat yhteiskunnissa? Tavallaan he toimivat kuin sotilasmuurahaiset, jotka tarjoavat suojaa pesälle tai kuin työmehiläiset, jotka tekevät paljon mehiläispesän hyväksi. Soturi on tavanomainen toiminnan rooli, joka on suuntautunut fyysiseen toimintaan. Seuraava kuvaa soturin ominaisuuksia:
"Olen parhaimmillani organisoidessani. Voin mennä järjestäytymättömään sekasortoon ja saada sen kuntoon. Teen usein suurimman osan työstä itse, koska silloin tiedän, että se on tehty hyvin. Käyn käsiksi ongelmiin ja haasteisiin, koska pystyn yleensä suunnittelemaan menetelmät niiden ratkaisemiseksi. Haasteet tekevät elämän elämisen arvoiseksi. Jos minulla ei ole päämäärää olen hukassa, masentunut ja minusta tuntuu ettei minulla ole tarkoitusta.
Ruoka, juoma, hyvä seura ja seksi ovat niitä, joista todella nautin fyysisessä kehossa. Minua miellyttävät voittamista ja osaamista vaativat urheilulajit. Etenen päämäärästä toiseen järjestelmällisesti ja keskittyneesti. Saapuessani työhön laadin listan, mitä sen päivän aikana tulee tehdä. Vietän lopun päivää yksinkertaisesti toimimalla tuon listan mukaan."
Soturi: Suhde itseen
Soturit lähestyvät elämää kaikilla viidellä aistillaan. Tämä on kaikkein fyysisin rooli ja soturit haluavat päästä asioiden ytimeen. Heillä on hyvä keskittymiskyky, he ovat erinomaisia taktikoita ja taitavia johtajia. Soturit asettavat päämääriä ja saattavat tuntea olonsa hyvin epämukavaksi tai sairastua helposti ilman niitä. He ovat usein niin keskittyneitä, että näkevät ainoastaan sen, mikä on suoraan heidän edessään ja silloinkin vain yhden asian kerrallaan. Koska he ovat toimintaan suuntautuneita, heitä miellyttävät voimakkaat ja kestävät kehot.
Soturit ovat usein yksinäisiä taistelijoita ja takertuvat projekteihin aivan itsekseen. Tämäntyyppinen työhevosena oleminen näännyttää ja on yleistä, että soturit kuolevat ylenpalttiseen työntekoon. Heillä on usein enemmän elämiä kuin muilla rooleilla, koska he kuolevat nuorempina johtuen aktiivisesta ja seikkailunhaluisesta elämäntavasta. He ryntäävät mielellään suin päin taisteluihin.
Eräs sotureille tyypillinen luonteenpiirre on, että he haluavat ansaita sen mitä heillä on. Toiset roolit voivat hyväksyä varakkuuden tai menestyksen lahjana, mutta soturit iloitsevat ponnistelusta. He nauttivat menestyksestä vain, kun tietävät todella ansainneensa sen. Elämä on kilpailu, joka tulee voittaa. Valaistuminen merkitsee soturin kohdalla sitä, että hän tietää tarkalleen mitä tekee seuraavaksi ja kuinka sen voi suorittaa. Usein he ovat ensimmäisiä, jotka havaitsevat mitä tietyssä tilanteessa tulisi tehdä. He turhautuvat ihmisryhmissä, joissa ovat riippuvaisia toisten harkinnasta ja voivat tulla kärsimättömiksi muiden epäröinnistä, koska näkevät toiminnan tilanteen lopullisena ratkaisuna.
Myöhemmissä elämänkierroissa soturin lähestymistapa pehmenee ja hän voi olla kypsä, lämmin ja hellä ihminen. Soturit oppivat olemaan myös sääliviä kiertonsa loppuvaiheessa. Jopa vanhan sieluniän alkuvaiheessa soturilla on vielä taipumusta olla säälimätön mieluummin itseään kuin toisia kohtaan. He väheksyvät usein itseään ja voivat pakottautua korkeisiin ihanteisiin ja periaatteisiin. Tämä vaatii myös tinkimätöntä rehellisyyttä.
Koska soturit ovat niin yksipuolisesti suuntautuneita, he eivät voi käsitellä kuin yhtä asiaa kerrallaan. Soturi unohtaa joskus perheen, ystävät ja harrastukset, koska on niin keskittynyt työhönsä tai päinvastoin.
Soturi: Suhde toisiin
Soturit rakastavat organisointia, suunnittelua ja kontrollointia. Tämä tekee heistä erinomaisia liikemiehiä, johtajia ja kehittäjiä. He eivät pysähdy mihinkään pyrkiessään päämääräänsä.
Soturit ovat yhteiskunnan suorittajia aivan kuten työmuurahaiset muurahaisyhteiskunnassa. He ymmärtävät periaatteita ja haluavat taistella sen puolesta, minkä he uskovat olevan oikein. He ovat luonnostaan taistelunhaluisia ja koska soturi on tavanomainen rooli, he viihtyvät parhaiten kahdenkeskisessä toiminnassa.
Elämänkiertojensa varhaisemmissa vaiheissa soturit hakeutuvat ristiriitoihin hyvin fyysisellä tavalla - he vetävät esiin miekkansa järjestääkseen erimielisyytensä. Myöhemmin tämä taistelunhaluisuus muuttuu pehmeämmäksi ja sitä nähdään enää vain oikeussaleissa ja yhtiöiden hallintohuoneissa.
"Clint Eastwood, hyvä esimerkki soturista, muutti sanonnan 'Alkakaahan laputtaa! Hoitakaa homma puolestani' uhkaksi ja tiivisti siinä soturin roolin negatiivisen äärirajan: pakottamisen.
Soturin arkkityyppiä ylistetään cowboyna - miespuolisena perustyyppinä USA:ssa; siellä näitä ominaisuuksia pidetään hyvin suosittuina. Soturit ovat hyviä vanhempia, koska heidän perhe-elämänsä kulkee kuin kello. Lapset tietävät tarkalleen mitä on odotettavissa. Perheen kuri on oikeudenmukaista ja nopeaa ja sen vuoksi lapset käyttäytyvät hyvin ja tietävät paikkansa. Soturit ovat parhaita leimautumismalleja lapsille ja nuorille ja he ovatkin tavallisesti vastuussa kasvatusjärjestelmistä.
Soturit ovat suoria, mutkattomia ja huonoja valehtelijoita. He eivät luota sellaisiin, joiden on helppo esittää totuus korkeasti luovia sanoja käyttäen. Kun soturit ikävystyvät, he hautovat mielessään juonia itsensä viihdyttämiseksi ja saattavat muuttua myös riitaa haastaviksi samasta syystä. Huolimatta urhoollisesta järjestelykyvystään soturit eivät halua ottaa lopullista vastuuta. He haluavat hallitsijan selustaksi. Soturin tunnuslause on: "Helvettiin tarkoitukset, antakaa minulle tuloksia!" Tällainen yksipuolinen näkemys voi olla hyökkäys toisten roolien herkkätunteisuutta kohtaan.
Soturi: Suhde ympäristöön
Maailmassa on aika paljon sotureita, noin 20 %. Yhdysvalloissa on eniten sotureita ja taitajia (molempia 30 %). Heidän vaikutuksensa näkyy selvästi amerikkalaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi taipumuksena käräjöintiin.
Sotureiden voimakkaat ja kestävät kehot mahdollistavat sen, että heillä on usein hyvin toiminnallisia ammatteja kuten poliisi, urheilija, palomies, rakennustyöläinen, vartija tai merimies. Heitä voi olla myös tarjoilijoina, lääkäreinä, sairaanhoitajina tai postinjakajina. Soturit ovat onnellisimpia eläessään seikkailurikasta ja aktiivista elämää, jossa he voivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat.
Soturit valitsevat usein miehen kehon, koska silloin yhteiskunta antaa heille ikään kuin luvan tapahtumarikkaaseen ja toiminnalliseen elämäntapaan. Naispuoliset soturit voivat turhautua yhteiskunnan asettamiin rajoituksiin. Tällä hetkellä kuitenkin 2/3 sotureista on naisia.
Aiemmin naispuoliset soturit olivat prostituoituja ja kevytkenkäisiä ylhäisönaisia. Monissa kulttuureissa nämä henkilöt nauttivat jännittävästä ja vapaasta elämäntavasta ja ylhäisönaiset olivat usein ainoita, joiden annettiin oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Soturit ovat vastuussa suurten organisaatioiden ja sosiaalisten virastojen, kasvatusjärjestelmien sekä sotilas- ja hallintokoneistojen luomisesta ja toiminnasta.
Soturin rooli yhteiskuntien kehityksessä kiertyy sotavoimien ympärille. Kun yhteiskunta muuttui paimentolaisista paikallaanpysyväksi, järjestetyn puolustuksen tarve tuli välttämättömäksi. Heimon varakkuus ja ruokavarat pidettiin yhdessä paikassa ja sitä piti puolustaa. Se synnytti ensimmäisen perheen ulkopuolelle menevän puolustamisen tarpeen. Sotavoimien organisoimisen periaatteet, jotka kehittyivät näistä alkuajoista, ovat perustana myös nykyaikaiselle byrokratialle.
Positiivinen ääriraja: Vakuuttavuus
Tuotteliaita, itsensä hallitsevia, järjestelmällisiä, vastakkainasettelevia, keskittyneitä, "Robin Hoodmaisia", totuutta rakastavia, kekseliäitä, päättäväisiä, perheeseen suuntautuvia, suojelevia, äidillisiä (vastakohtana isälliselle), puolustavia, taitavia, perusteellisia, ylpeitä, periaatteellisia, arvostavat älyperäistä keskusta, hyviä liikkuvan keskuksen taidoissa, käteviä käsistään, käytännöllisiä, luotettavia, lainkuuliaisia ja haasteita rakastavia.
Soturit ovat hyviä luomaan menetelmiä, joilla huolehditaan kodittomista, heikoista ja sairaista. He organisoivat kouluja, sairaaloita, palokuntia ja laativat lakeja niin, että ihmiset tuntevat itsensä suojatuiksi ja hoidetuiksi - yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen suojaamiksi. Soturit ovat yhteiskunnan rakentajia ja kasvattavat sivilisaatiota niin, että taitajat voivat viedä kulttuuria eteenpäin. He ovat hyviä opettamaan henkiinjäämistaitojaan; he opettavat esimerkiksi lapsille, kuinka selviydytään aikuisuuteen. Soturit arvostavat fyysistä tasoa; seksiä, erilaisia tuoksuja, koskettelua ja syömistä.
Negatiivinen ääriraja: Pakottaminen
Tyrannimaisia, kapea-alaisia, pelottelevia, häikäilemättömiä, tunneperäisesti pidättyviä, ylikiihtyneitä, stressaantuneita, rajoittuneita, "kuumakalleja", käskeviä, hioutumattomia, tahdittomia, etsivät riitatilanteita, väittelynhaluisia, raastavia, julmasti kohtelevia, eivät anna anteeksi, epäluuloisia, epäinhimillisiä, epäjohdonmukaisia ja vältteleviä.
Soturit kykenevät toimimaan voimakkaasti aseistautuneissa tilanteissa ja jos vakaumus pettää, he voivat vetää esiin miekkansa ja turvautua väkivaltaan. Tällainen käytös koetaan pelottavana muiden roolien taholta, jotka normaalisti vetäytyvät tällaisista tilanteista. Johtuen keskittyneisyydestään soturit hämmentyvät joskus siitä, miksi kaikki lähtevät pois heidän luotaan. He eivät yksinkertaisesti näe tai ymmärrä, että pakottava lähestymistapa on hyökkäys toisia kohtaan.
HALLITSIJA
HALLITSIJA (+ hallitseminen, - itsevaltius)
Miksi hallitsijoita on niin vähän ja mikä heissä on niin ainutlaatuista? Kuinka löydät hallitsijan tai tunnistat, jos itse olet sellainen? Ensimmäinen asia, joka tulee muistaa on se, että hallitsija on korostunut toiminnan rooli, joka on antautunut tekemään asioita laajalla, kaukokatseisella tavalla. Hallitsija nauttii valvonnasta ja toiminnan ohjaamisesta. Koska he ovat niin laajakatseisia ja "musertavan voimakkaita" heitä tarvitaan vain vähän. Pienikin hallitsija pystyy toteuttamaan paljon. Hallitsija saattaisi sanoa seuraavalla tavalla:
"Kun ajattelen elämää, mietin miten voisin elää sen parhaiten - suurimmalla arvokkuudella, hallinnalla, tyylillä ja tuottavuudella. Itseni hallitseminen on minulle yhtä tärkeätä kuin tilanteiden hallitseminen ja haluan käyttää toisia rooleja apuna tämän saavuttamiseksi. En pelkää vastuun jakamista ja käytän toisia ihmisiä siihen, missä he ovat hyviä. Pystyn ennakoimaan kuinka asiat tulevat menemään ja näen tilanteet osana laajempaa kokonaisuutta; ikäänkuin shakkipelinä, jota olen pelaamassa. Samalla kun jaan tehtäviä ja käytän ihmisiä suorittamaan asioita puolestani, minulla on aina mielessäni heidän hyvinvointinsa. Haluan tehdä suuret joukot tyytyväisiksi ja ellen voi tehdä sitä, minusta tuntuu etten ole hallinnut tilannetta oikealla tavalla. Haluan valloittaa, mutta vain yhteisen edun vuoksi. Toisin sanoen: olkaamme kaikki voittajia!"
Hallitsija: Suhde toisiin
Hallitsijat suuntautuvat tilanteisiin, joissa he voivat jakaa vastuuta. Voisit kuulla hänen sanovan alaisilleen: "Tämän työn haluan saada tehdyksi. Suorittakaa se loppuun siihen mennessä kun palaan lomaltani." Se on osa heidän täydellistä hallitsemistaan ja johtajuuttaan.
Hallitsijat ovat erinomaisia johtajia ja poliitikkoja, koska näissä ammateissa voidaan ohjata toimintaa. Heillä on usein luonnostaan kuninkaallinen käytös ja he innostavat toisia ihmisiä olemaan kuuliaisia ja omistautuvia. Hallitsijoilla on kyky kerätä ihmisiä yhteen jonkin syyn vuoksi. Kuuliaisuus, jonka he saavat aikaan on huomattavaa ja heillä on erikoinen tapa saavuttaa haluamansa saamalla ihmiset tarjoamaan sitä ennen kuin he ehtivät itse sitä pyytää. Jos hallitsija etsii taloa, joku usein tarjoaa hänelle juuri sellaista kuin hän haluaa. Se ei ole hallitsijalle ainoastaan miellyttävää, vaan myös edullisempaa, koska toinen ihminen lähestyy häntä eikä päinvastoin.
Hallitsijat ovat johtajia sijoitusmaailmassa, seurakuntien kirkkoherroja jne. Heillä voi olla valtava määrä seuraajia ja he ylläpitävät henkilökohtaisia suhteita jokaiseen niistä tuhansista yksilöistä, jotka arvostavat heidän lahjojaan. Perheissä he pitävät tilanteita hallinnassaan. He ovat joko sen nuorimpia tai vanhimpia jäseniä ja tuntevat voimakasta vastuuta seurauksista monissa tilanteissa, koska tuntevat olevansa niissä lopullinen auktoriteetti. Tämä kattaa liike-elämän ja erityisesti perhe-elämän, jossa he tuntevat tarvetta ohjata kaikkia perheenjäseniä ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Vanhasieluiset hallitsijat ovat epäröiviä ja luopuvat usein tästä vastuusta. Elämänkierron myöhemmissä vaiheissa hallitsijat ovat anteliaita, jaloja ja hyvin sääliviä muita kohtaan. Nuoremmat hallitsijat hakeutuvat kuuluisuuteen ja julkisuuden valokeilaan.
Hallitsijat tulevat hyvin toimeen useimpien muiden roolien kanssa, mutta tuntevat erityistä sukulaisuutta palvelijoihin, jotka usein huolehtivat heistä. Soturit kerääntyvät mielellään hallitsijoiden ympärille ja vastapalvelukseksi hallitsija palkitsee heidän kuuliaisuutensa. Taitajat ja hallitsijat nauttivat toistensa seurasta, koska heillä molemmilla on lahja nähdä kauaskantoisesti. Tutkija ja hallitsija ovat hyvä työpari. Hallitsijoille voi tulla vaikeuksia opastajien ja esittäjien kanssa, koska kaikki nämä roolit pitävät parrasvaloista.
Hallitsija: Suhde ympäristöön
Hallitsijoita on noin 2 % väestöstä. Vaikka he ovat hajaantuneet ympäri planeettaa, heitä löytyy eniten teknologian keskuksista, joissa he voivat käyttää kykyjään parhaiten. Hallitsijoita on vähän Intiassa ja Kiinassa. Sen sijaan USA:ssa, Japanissa ja Saksassa he ovat vallassa. Kun kolmannen maailman valtiot kehittyvät, voimme odottaa näkevämme siellä paljon hallitsijoita.
Halussaan hallita kaikkia tilanteita he etsivät äärikokemuksia tuntien joskus kuuluisuuden ja onnen ja toisina aikoina yhteiskunnan pohjamudan ollessaan kulkureita, maankiertäjiä tai sosiaalisia hylkiöitä. Huomatkaa, että hallitsijat eivät aina ole johtavissa asemissa. He voivat olla missä tahansa sosiaalisessa luokassa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Klassinen vanhan hallitsijan ammatti on baarinpitäjä, jonka baari on pienen yhteisön sosiaalinen keskus - he voivat olla myös seurojen johtajia, partureita jne.
Kuuluisia hallitsijoita:
John Muir, John F. Kennedy, Aleksanteri Suuri, Jeesus, Jack Kerouac, William Randolph Hearst, Aristoteles Onassis, J. Paul Getty, Franklin Roosevelt, Rikhard Leijonamieli, Mark Anthony, Raisa Gorbatshov, (entisen Neuvostoliiton johtajan Mihael Gorbatshovin (esittäjä) puoliso ja sisimmän olemuksen kaksonen) sekä Katherine Hepburn.
Positiivinen ääriraja: Hallitseminen
Päteviä, vaikuttavat ympäristössään olevien ihmisten pyrkimyksiin, lempeitä, luonnollisia johtajia, karismaattisia, jaloja, johtotaitoisia, itsevarmoja, vakaita, monipuolisia, ovat selvillä tilanteista, ennakoivia, hyviä tehtävien jakamisessa ja rahan käsittelemisessä, hiljaisempia ja sävyisämpiä kuin soturit, tulevat toimeen kaikkien kanssa ja innostavat alamaisuuteen, sitoutumiseen ja omistautumiseen. Ovat hyviä kenraaleita, presidenttejä ja yhtymien pääjohtajia.
Hallitsijat toimivat "työntövoimana" siten, että he saavat muut ihmiset kosketuksiin karmansa ja myös hallitsijan itsensä kanssa.
Negatiivinen ääriraja: Itsevaltius
Käskeviä, kontrolloivia, vaativia, kärsimättömiä, julmia, musertavia, liioittelevia, myöntymättömiä, ylimielisiä äärimmäisyyteen saakka ja saavat tavallisesti muut ihmiset tekemään mitä haluavat.
TUTKIJA
TUTKIJA (+ tieto, - teoretisointi)
Mikä on tutkijoiden roolissa niin ainutlaatuista, että se erottaa heidän kykynsä ja lahjansa muista pareina esiintyvistä rooleista? Kuinka tunnistat itsesi, jos olet tutkija tai kuinka tunnistat sellaisen ympäristöstäsi? Tutkijan tärkein tuntomerkki on hänen neutraalisuutensa. Hän näyttää neutraalilta, tuntee usein neutraalisti ja vieläpä reagoikin samalla tavoin moniin sellaisiin tilanteisiin, mitä muut roolit eivät tekisi. Käytettäessä vertauskuvana pyörää, tutkijan rooli on toimia keskiönä, jonka ympärillä muut roolit pyörivät. Tämä tarkoittaa, että he ovat vallanneet neutraalin tilan, joka mahdollistaa muiden roolien keskinäisen kanssakäymisen. Kun tutkija on läsnä, muut roolit ymmärtävät helpommin toisiaan ja heillä on parempi kyky kommunikoida keskenään. Tutkija saattaisi ajatella seuraavalla tavalla:
"Hmmmmm! Tämäpä näyttää mielenkiintoiselta. Haluaisin tietää tästä enemmän. Onkohan tästä kirjoitettu jotain? Tai onkohan joku kerännyt tietoa tästä ennestään? Haluaisinpa päästä siihen käsiksi. Mitähän tapahtuisi, jos ottaisin osan tästä ja kokeilisin sitä? Se olisi varmaan jännittävää! Vaikka saisin outojakin tuloksia, se voisi silti olla mielenkiintoista. Mitä? Tiedätkö sinä jonkun Tiibetissä, joka on tutkinut tätä ja jolla on kirjasto aiheesta? Pakkaan laukkuni! Eikö sinne mene mitään lentokonetta? Minun täytyy alkaa tutkia miten pääsen sinne! Katsotaanpa noita karttoja ja haetaan joitakin Tiibetiä käsitteleviä kirjoja. Otetaan mukaan muistikirjoja ja tallennetaan koko matka tapahtumineen."
Tutkija: Suhde itseen
Tutkijan avaisana on neutraalisuus - he ovat loistavia välittäjiä. Erityisesti elämiensä myöhemmissä kierroissa he ovat paljon vähemmän itsepäisiä kuin muut roolit ja heillä on 360-asteen kyky nähdä tilanteiden kaikki puolet.
Tutkijat ovat suuntautuneet tiedon kokoamiseen. Eivät välttämättä siinä tarkoituksessa, että jakaisivat tai välittäisivät sitä muille, vaan pitääkseen sitä vain saatavilla. Tutkijat ovat parhaimmillaan tallentaessaan, kuvatessaan ja eritellessään sitä mitä on tapahtunut, kun tilanne on jo ohi. Heillä on oivallinen jälkinäkö. He yhdistävät tietoa ja ovat erinomaisia historioitsijoita. Koska tutkija on neutraali rooli, he toimivat usein katselijoina ja tarkkailijoina.
Tutkijat ovat poikkeuksellisen uteliaita ja etsivät kaikkea, mistä eivät vielä tiedä tarpeeksi. He haluavat valita aiheen ja tutkia sitä perinpohjin. Vain he voivat omistaa koko elämänsä yhden asian tutkimiselle yrittäessään ymmärtää sen kaikki puolet; esimerkkinä jonkin kasvi- tai hyönteislajin tutkiminen. Johtuen luonnollisesta uteliaisuudestaan heillä on taipumusta mennä sinne minne 'enkelitkään eivät uskalla mennä'. Myöhemmissä elämänkierroissaan he haluavat joskus tutkia omaa tietoisuuttaan kokeilemalla ja saattavat käyttää psykedeelisiä huumeita tai viettää aikoja eristetyissä tiloissa.
Tutkijan rooli on vakaa vastakohtana "virtaaville" rooleille, joita ovat taitaja, palvelija ja opastaja. Sellaisenaan he ovat perinpohjaisia ja aika paljon fyysiseen suuntautuneita. He nauttivat seikkailusta ja useimmista fyysisistä kokemuksista. Heidän seikkailuntajunsa on kuitenkin erilainen kuin soturin. Tutkija etsi seikkailua uteliaisuudesta tietääkseen enemmän, kun taas soturi etsii uusia haasteita ja toimintaa. Tutkijat ja soturit ovat hyviä yhteistyökumppaneita.
Valaistuminen tarkoittaa tutkijalle ymmärtämistä, joka on vastakohta mille tahansa fyysisen tuloksen saavuttamiselle. Johtuen vakaudestaan heillä on enemmän fyysistä kestävyyttä kuin muilla rooleilla. He kykenevät kestämään äärimmäistä ilmastoa ja vastakkaisia olosuhteita. Tutkijat kokoavat tietoa ja varastoivat kokemuksia kehoonsa. Tämä aiheuttaa sen, että heillä on enemmän fyysisiä ongelmia (kipua ja tuskaa lihaksissa ja luustossa) kuin millään muulla roolilla. He voivat parantua oppiessaan ymmärtämään ettei heidän tarvitse varastoida kokemuksiaan kehoonsa ja että ne voidaan vapauttaa sieltä tietoisesti.
Tutkijat haluavat kokea hyvin monenlaista elämiensä aikana ja koota tietoa älyperäiseltä, tunneperäiseltä ja fyysiseltä tasolta. Heillä on elämänsä aikana yleensä useita eri ammatteja ja sen lisäksi paljon erilaisia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Johtuen kiinnostuksestaan tietoon he toimivat mielellään ainakin osittain älyperäisen keskuksen kautta.
Tutkija: Suhde toisiin
Tutkijat ovat käveleviä kirjastoja toisille rooleille, jotka menevät heidän luokseen kysymään tietoa. Muut roolit arvostavat tutkijoita, koska he pystyvät säilyttämään neutraalin näkökulman.
Elämiensä kierron loppuvaiheessa tutkijat kaatavat kokemustensa ja tietojensa koko kuorman maailmankaikkeuden kirjastoon niin sanotuiksi Akaasisiksi Tiedostoiksi. Seuraava maailmankaikkeus perustuu tähän tiedostoon tallennettuihin kokemuksiin. Aika ajoin tutkijat ovat tietämättömiä siitä suuresta tietovarastosta, jonka he ovat koonneet elämiensä aikana. Vain kysyttäessä tiettyä kysymystä he kykenevät sanomaan mitä he siitä tietävät. Muutoin tutkijat voivat vaikuttaa hiljaisilta ja vaatimattomilta ja muiden roolien silmissä jopa tunneperäisesti pidättyviltä. Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö he kokisi tunteita. He voivat kokea kiihkeitäkin tunteita ja intohimoa, mutta pidättyvät vain niiden ilmaisusta.
Tutkija: Suhde ympäristöön
Tutkijoita on noin 13 % väestöstä. Koska he ovat suuntautuneet tiedon kokoamiseen, heidän ammatillinen mielenkiintonsa kohdistuu filosofiaan, historiaan ja tieteeseen. Tutkijoita voi kyllä löytyä mistä tahansa ammatista, kuten muitakin rooleja, mutta he ovat onnellisimpia yliopistoissa tai paikoissa, joissa he pääsevät käsiksi tietoihin. Tutkijan tunnuslause voidaan tiivistää George Santayanan kuuluisaan sananparteen: "Ne, jotka eivät voi muistaa menneisyyttään, ovat tuomitut toistamaan sen."
Tutkijoista tuntuu, että heidän velvollisuutensa on selvittää mitä on opittu, niin että yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin uusilla kokemuksilla ja uudella tiedolla. Alkukantaisemmissa yhteisöissä tutkijoille lankesi luontaisesti shamaanin tai noitatohtorin asema. Heidän tarkka ja perinpohjainen luonteensa tekee heistä luonnollisia kokemukseen perustavia tieteilijöitä. Niinpä he ovat usein asiantuntijoita luonnonparannuskeinoissa koskien yrttejä, mausteita ja luonnonmukaisia menetelmiä. He ovat niitä, jotka pystyvät syytä etsittäessä kokoamaan lentokoneen osista uudestaan sen jälkeen, kun se on murskaantunut. Tällainen työ vaatii tarkkuutta, jollaista vain tutkijalla voi olla.
Kuuluisia tutkijoita:
Heraklitos, Oppenheimer, Carlos Casteneda, Galileo, Earl Warren, Henry VIII, Unkarin Pyhä Elisabeth, Caesar Augustus, Pierre Curie, Immanuel Kant, Platon, Ouspensky, Howard Hughes, Rodney Collin, Picasso, Margaret Thatcher, Margaret Mead ja Sokrates.
Positiivinen ääriraja: Tieto
Ymmärtäviä, viisaita, totuudenmukaisia, perusteellisia, käytännöllisiä, yhdistäviä, neutraaleja, välittäjänä toimivia, vakaita, uteliaita, havainnoivia, selkeitä, johdonmukaisia, uskaliaita, menevät minne tahansa yhden kerran, rohkeita (mutta vaiteliaita siitä), estävät ihmisiä toistamasta virheitään, koska he muistavat ne, ovat toisten roolien "puhdistusjoukko". He tallentavat sen mikä toimi tai ei toiminut sen jälkeen, kun taitajat ovat johtaneet tilanteen sekasortoon ja soturit ovat järjestäneet sen.
Negatiivinen ääriraja: Teoretisointi
Teoretisoivia, käsitteellisiä, sekavia, älyllistäviä, erakkomaisia, varautuneita, esiintyvät erehtymättöminä, käskeviä, ikävystyttäviä, pitkäveteisiä, hitaita, tylsiä, "rutikuivia", nirsoja, epäjohdonmukaisia johtuen vellovista tunteista, tavoittamattomia ja ylpeitä. Negatiivisella äärirajalla tutkijat saattavat ajatella, että jo tietävät asian vaikka itse asiassa kehittelevät vasta teorioita. Tämä teoretisointi naamioi tietämättömyyden todellisesta tilanteesta ja antaa tutkijalle vaikutelman hallinnasta ja näin ollen väärän käsityksen ymmärtämisestä. Tällä tavalla tutkijat pystyvät huiputtamaan itseään ja toisia ihmisiä.
TAITAJA
TAITAJA (+ luovuus, - itsepetos)
Taitajan sisin olemus on luovuus; halu tuoda elämään jotain sellaista, jota siinä ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Kuinka tämä voidaan saavuttaa? Vastaus: pääasiallisesti keksimisen ja näppäryyden kautta. Taitaja on tavanomainen ilmaisun rooli, joka pohjautuu kekseliäisyyteen luoda uusia muotoja ja ilmapiirejä. Taitajalle koko elämä on kangas, johon voi aina maalata jotain uutta ja erilaista. Jos voisit kurkistaa taitajan pään sisälle, saattaisit nähdä hänen ajattelevan vaikka näin:
"Tämä väriyhdistelmä on mielenkiinnoton eikä ilmaise mitään. Minun täytyy hieman käsitellä sitä. Muutan paikkaa. Kokeillaan näitä värejä, sillä ne antavat kodikkaan tunnelman, kun taas nuo koristeet tuovat hivenen arvokkuutta ilmapiiriin. Nyt se on hyvä, mutta huomenna muutan paikan kokonaan uudestaan luodakseni erilaisen vaikutelman. Haluan todella tehdä täällä jotain aivan uutta. Sellaista, joka kiinnittää ihmisten huomion. Näin ollen minun täytyy käydä ostoksilla saadakseni uusia kalusteita, jotka sopivat näihin väreihin..."
Taitaja: Suhde itseen
Taitajat erikoistuvat ilmaisemiseen luovuuden ja keksimisen kautta. Yksi sen muodoista on, että he luovat ilmapiirin ryhmätilanteessa. Joskus pelkkä taitajan läsnäolo riittää aiheuttamaan muutoksen ja se muuttaa myös muiden huoneessa olevien ilmaisun laatua. Toisin sanoen taitajan ei tarvitse välttämättä tehdä mitään saadakseen aikaan vaikutuksen. Hänen läsnäolonsa riittää.
Niille lukijoille, jotka ovat oikeutetusti epäileviä, me suosittelemme jotain kokemusperäistä tutkimusta. Jos taitaja on ryhmässä onneton tai tyytymätön, meidän kokemuksemme on, että koko ryhmä muuttuu varautuneeksi ja pidättyväiseksi. Tarkistettaessa asiaa taitajan ryhmän jäseniltä voidaan saada varteenotettavia tuloksia.
Taitaja on korkean värähtelytason rooli. Tämä antaa heille mahdollisuuden "virrata" ja olla joustavia suhteessaan elämään. He pystyvät käsittelemään monia erilaisia tehtäviä samanaikaisesti. Taitajat luovat paljon mahdollisuuksia, joihin he voivat tarttua kiinni, mutta jotka saattavat harhaannuttaa muita rooleja.
Liike-elämässä he saattavat koheltaa monien asioiden kimpussa yhtäaikaa ja käydä käsiksi niihin heti; talouteen, verotukseen, tuotannon aikatauluihin, markkinointiin - ja kaikki tämä ilmeisen puolisokealla tavalla. He hajottavat käyttövoimansa eikä heillä riitä sitä asioiden loppuunsaattamiseen. Taitajat ovat ilmaisevasti luovia joka tasolla ja lähestyvät maailmaa ikään kuin se olisi kangas, jonka he voivat maalata mieleisekseen. Monien mielestä heidän oma ihonsa on tuo kangas ja tatuoinnin viehätys on lähes vastustamaton. Elleivät he voi olla luovia, he tuntevat itsensä turhautuneiksi, sulkeutuvat tai joutuvat suunniltaan. Heille luovuus on tapa ylläpitää terveyttä.
Michelangelo on hyvä esimerkki taitajasta. Viimeisessä elämässään hän pyrki täydellisyyteen taiteellisessa työssään, jossa saavutti huippunsa hänen kaikissa elämissään kehittynyt luovuus. Hän pääsi tuohon täydellisen luovuuden päämäärään ja lopetti elämiensä kiertokulun.
Taitajia miellyttää luova pukeutuminen, joka usein erottaa heidät joukosta. Heillä on uusia ja erilaisia hiustyylejä ja kokeilevia pukeutumistapoja, jotka ovat erikoisuudessaan aivan rajatapauksia. Taitajat eivät ole luovia ainoastaan varsinaisessa taiteessa, vaan he luovat myös ideoita, mielialoja, tunneympäristöjä tai uusia rakenteita.
Nuoren sielun iässä taitajat ovat mitä todennäköisimmin luovia puhtaasti fyysisellä tasolla. Vanha taitajasielu työskentelee myös käsitteiden kanssa - tämä tarkoittaa ideoita ja ilmapiirejä. Luovuus saattaa virrata niin vahvasti ja nopeasti, että he eivät halua käyttää aikaansa odottamiseen nähdäkseen mitä ovat luoneet. Tällainen seurannan puuttuminen jättää jälkeensä keskeneräisiä projekteja.
Taitaja: Suhde toisiin
Taitajat ovat kameleontin kaltaisia - mestareita vaikuttamaan joltain toiselta roolilta. Näin heitä on vaikea tunnistaa. Tämä tekee heistä hyviä näyttelijöitä ja usein he todellakin rakastavat teatteria. He eivät ehkä kuitenkaan kykene näyttelemään jatkuvasti, vaan ikävystyvät ja siirtyvät johonkin muuhun. Se paljastaa heidät.
Taitajat tulevat hyvin toimeen esittäjien kanssa. He ovat samankaltaisia opastajien kanssa ja molemmilla on taipumusta muistaa kehon ulkopuoliset kokemukset. Taitajat voivat pelätä sotureita, jotka edustavat heille vastakkaista olemisen tapaa. Soturien tapa toimia luotettavasti, keskittyneesti ja vastakkainasettelevasti aiheuttaa heissä vaistomaisesti pelkoa. Tämä pelko saattaa myös juontaa juurensa historiallisista tapahtumista, joissa taitajilla ei ollut mitään mahdollisuutta soturin hyökätessä miekkansa kanssa.
Kuten myöhemmin käy ilmi, taitajat tulevat yleensä toimeen hallitsijoiden kanssa. Hallitsija työllistää taitajan luovuuden ja taiteellisuuden. Taitajat puolestaan nauttivat hallitsijan vallasta ja voimasta. He ovat yleinen pari liike-elämässä ja avioliitossa.
Taitajien mielestä päivittäiset rutiinit ovat tylsiä ja ikävystyttäviä, joten he saattavat luoda uutta vain lievittääkseen ikävystymistään. Kekseliäisyydestään johtuen heistä voi tulla petollisia ja he vääristelevät tietoa vain siksi, koska heillä on voimakas halu luovuuteen. Juorun syntyminen on hyvä esimerkki taitajan vaikutusmahdollisuudesta.
Taitajan itsensä kannalta tämä rooli on fyysisellä tasolla vähiten miellyttävä ja sen vuoksi he näyttävät olevan etäisiä, epäkäytännöllisiä ja hajanaisia muihin päämäärätietoisiin rooleihin verrattuna. Tavanomaisena roolina he työskentelevät mielellään kahden kesken tai pienissä ryhmissä. He säikähtävät isoja joukkoja, joissa heidän luovuutensa hajoaa. Tästä ovat poikkeuksena esimerkiksi näyttelijöinä toimivat taitajat.
Taitaja: Suhde ympäristöön
Taitajia on noin 18 % maapallon väestöstä ja amerikkalaisista heitä on peräti 30 %. He ovat niin nopeita ideoimaan, että ovat usein edellä aikaansa. Joskus, kun yhteiskunta on kaikessa laajuudessaan omaksunut heidän ideansa (esimerkiksi viimeisimmän muotivirtauksen), taitajat ovat jo ikävystyneet ja alkaneet luoda jotain aivan uutta ja erilaista. Koska he ovat niin paljon edellä aikaansa, he tuntevat muita rooleja enemmän itsensä yksinäisiksi tai väärinymmärretyiksi. Ja sitä he todella ovatkin! He kokoontuvat taiteellisiin tukiryhmiin ja yhteisöihin, joissa voivat löytää toveruutta ja ymmärtämystä. He eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä hyvin toisiaan.
Taitajat suuntautuvat usein taiteeseen ja luovuutta vaativiin tehtäviin; kirvesmiestaitoihin, sisätilojen koristeluun, arkkitehtuuriin, muotiin, meikkaamiseen tai hiusmuotoiluun. He edustavat kaikilla aloilla uutta luovaa näkökulmaa, jollaista tarvitaan menestymisen takeeksi.
Taitajia voisi sanoa sivilisaation arkkitehdeiksi siinä mielessä, että he luovat ideat, joiden ympärille yhteiskunta ja kulttuuri rakentuu. Esimerkkejä tästä ovat demokratia ja sosialismi tai rahan käyttäminen vaihtokaupan välineenä. Länsimaisissa kulttuureissa naispuolisilla taitajilla on helpompaa, koska heille sallitaan enemmän luovaa vapautta. Miespuoliset taitajat ponnistelevat enemmän seksuaalisen identiteettinsä puolesta ja saattavat jopa joutua käyttäytymään machomiehinä, jotta muut miehet hyväksyisivät heidät. Tällä hetkellä miespuoliset taitajat ovat selvästi tuomassa pehmeitä arvoja ja luovuutta maskuliinisuuteen. Kun myöhemmin puhumme sotureista, näemme että heitä on tällä hetkellä enemmän naisina tasoittamassa tietä naisten hyväksymiselle, jotta nämä voisivat toimia entistä suoremmin ja päämäärätietoisemmin - eli miehisillä ominaisuuksilla.
Positiivinen ääriraja: Luovuus
Välittömiä, uudistavia, omaperäisiä, seikkailumielisiä, mielikuvitusrikkaita, kaukokatseisia, kekseliäitä, pelureita, tunnelman luojia, poikkeavia, tavoittelevat uutta, tuottavat kaaosta (jonka soturit organisoivat), isällisiä (olivatpa sitten miehiä tai naisia).
Negatiivinen ääriraja: Itsepetos
Hyvin sekavia, muita harhaan johtavia, vastuuntunnottomia, äreitä, itseään sääliviä, vilpillisiä, hetken mielijohteesta toimivia, oikullisia, toimivat tunneperäisemmin kuin muut roolit ja näin ollen heillä on taipumusta syviin masennustiloihin, pehmeitä, heikkotahtoisia, antavat muiden hallita tilanteita ja luopuvat näin omasta voimastaan.
ESITTÄJÄ
ESITTÄJÄ (+ tiedon välittäminen, - monisanaisuus)
"Ei, pelkään, että olette ymmärtäneet minut väärin. Itse asiassa halusin sanoa, että hamsterin tila on vaikea, mutta ei vakava. Kuunnelkaa, teidän täytyy yksinkertaisesti ymmärtää. Itse asiassa minun olisi ehkä parasta laittaa se kirjallisena kaikille. Hamsteri on kärsinyt aiemminkin ja se kärsii jälleen, mutta se kestää kriisit aivan niin kuin me kaikki olemme kestäneet nämä viime hetket. Katsotaanpa, minusta näyttää yhä, että ette ole ymmärtäneet. Kuinka voisin esittää sen eri tavalla? Minulle on äärimmäisen tärkeää, että ymmärrätte mitä yritän sanoa teille. Ehkä sanonkin tämän humoristisemmin, tai pitäisikähän minun vähätellä sitä hieman ja yllättää teidät vartioimattomina. Ei, uskon kuitenkin, että dramaattinen kuvaus on paras. Odottakaapa hetkinen niin haen hamsterivaatteeni. Jospa kuitenkin kertoisin teille hieman lisää hamstereista, niin tuntisitte oman olonne hieman paremmaksi."
Esittäjä: Suhde itseen
Taitajien tavoin myös esittäjät ovat erittäin luovia. He ovat taitavia sanojen luovassa käytössä ja niiden ilmaisussa. Päinvastoin kuin taitajat he viihtyvät isoissa ryhmissä vetäen huomion puoleensa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. He rakastavat hauskanpitoa enemmän kuin muut roolit ja heillä on leikillisyyttä ja kykyä viihdyttää julkisesti. Tämän vuoksi he kypsyvät hitaasti. He ovat suuntautuneet enemmän hauskanpitoon kuin täysikasvuisen elämän vakavampiin puoliin.
Esittäjät ovat lahjakkaita sanojen ilmaisemisessa ja luovassa käyttämisessä ja muovaavat kieltä ainutlaatuisella ja epätavallisella tavalla. Esittäjä korjaa ensimmäisenä englannin kielen väärinkäyttöä tai tarkoituksen väärin tulkitsemista.
Esittäjä: Suhde toisiin
Esittäjillä on taipumusta julistaa omaa moraaliaan ja he ovat hyviä käsittelemään sanoja tavalla, joka saatetaan tulkita jopa vilpilliseksi. Esittäjät leikkivät totuudella. He kykenevät kyllä näkemään totuuden, mutta saattavat muunnella sitä. He hallitsevat pettämisen ja silmänkääntötaidon ja tämä tekee heistä hyviä näyttelijöitä, kaupustelijoita ja "käärmeöljyn" myyjiä. He odottavat yleisöltään huomiota ja kiusaantuvat elleivät saa sitä. Päinvastoin kuin opastajat he eivät odota kuuntelijoidensa kasvavan siitä mitä he sanovat. He vain yksinkertaisesti haluavat tarinoida ja pitää hauskaa.
Esittäjät ottavat elämän kevyesti ja ovat luonnostaan elämänhaluisia ja myönteisiä. Vakaammat roolit saattavat ajatella, että elämää ei ole tarkoitettu helpoksi ja että esittäjät eivät näe vastuutaan. Mutta esittäjät jatkavat hyppelehtimistään ja pelleilyään. He tulevat hyvin toimeen taitajien kanssa, sillä taitajat ovat esittäjiä täydentävä rooli. He tulevat toimeen myös tutkijoiden kanssa, sillä molemmat rakastavat tiedon keräämistä; esittäjät sen kertomista ja tutkijat sen varastoimista. Sotureilla saattaa olla vaikeuksia esittäjien kanssa johtuen esittäjien taipumuksesta muunnella luovasti kuulemiaan asioita. Molemmille on kuitenkin yhteistä hauskuuden ymmärtäminen.
Esittäjä: Suhde ympäristöön
Esittäjät hakeutuvat esimerkiksi kirjailijoiksi, näyttelijöiksi, julkisiksi puhujiksi, lehtimiehiksi ja toimittajiksi. Päinvastoin kuin taitajat heitä on lukumäärältään vähän - vain noin 11 % väestöstä. Esittäjät pitävät tiedon välittämisestä. Heidän suurin halunsa on varmistaa, että tieto levitetään selvästi ja että kaikki saavat sen. He vaativat kovaäänisimmin lehdistön vapautta ja lehtimiesten pääsyä kansainvälisiin tapahtumiin. Raportoidessaan näistä tapahtumista he tuovat mukaan ainutlaatuisen näkökulmansa yrittäen löytää inhimillisen tekijän, yllättävän tiedon tai jonkun salatun muistion. Esittäjät pyrkivät tuomaan huumoria ja hauskaa kaikille muille ja yrittävät opettaa heille etteivät ottaisi elämää niin vakavasti.
Positiivinen ääriraja: Tiedon välittäminen
Ilmaisevia, viisaita, viihdyttäviä, nopeasti havainnoivia, dramaattisia, humoristisia, tiedonhaluisia, eivät hämmenny, värikkäitä, työskentelevät omasta näkökulmastaan käsin, järkeviä, puhuvat hyvin, hyviä kaikessa tiedon välittämisessä, opettavat ottamaan elämän myönteisesti ja suruttomasti, uskovat että voit saavuttaa kaikki mitä haluat elämässäsi ja pitää silti hauskaa - kasvavat sen vuoksi hitaasti.
Negatiivinen ääriraja: Monisanaisuus
Pitkäpuheisia, kavalia, huomiota vaativia, äänekkäitä, mauttomia, ylikäyttäytyviä, itseensä keskittyviä, ikävystyttäviä, tunkevat tiedon alas kurkustasi, opettavat sinulle jotain välittämättä siitä haluatko oppia, tungettelevia, juoruavia, valheellisia, epäluotettavia, vastuuntunnottomia ja omituisen "läpinäkyviä" luonteita
SOTURI
SOTURI (+ vakuuttavuus, - pakottaminen)
Mitä tarkoittaa olla soturi ja mitä toimintoja soturit suorittavat yhteiskunnissa? Tavallaan he toimivat kuin sotilasmuurahaiset, jotka tarjoavat suojaa pesälle tai kuin työmehiläiset, jotka tekevät paljon mehiläispesän hyväksi. Soturi on tavanomainen toiminnan rooli, joka on suuntautunut fyysiseen toimintaan. Seuraava kuvaa soturin ominaisuuksia:
"Olen parhaimmillani organisoidessani. Voin mennä järjestäytymättömään sekasortoon ja saada sen kuntoon. Teen usein suurimman osan työstä itse, koska silloin tiedän, että se on tehty hyvin. Käyn käsiksi ongelmiin ja haasteisiin, koska pystyn yleensä suunnittelemaan menetelmät niiden ratkaisemiseksi. Haasteet tekevät elämän elämisen arvoiseksi. Jos minulla ei ole päämäärää olen hukassa, masentunut ja minusta tuntuu ettei minulla ole tarkoitusta.
Ruoka, juoma, hyvä seura ja seksi ovat niitä, joista todella nautin fyysisessä kehossa. Minua miellyttävät voittamista ja osaamista vaativat urheilulajit. Etenen päämäärästä toiseen järjestelmällisesti ja keskittyneesti. Saapuessani työhön laadin listan, mitä sen päivän aikana tulee tehdä. Vietän lopun päivää yksinkertaisesti toimimalla tuon listan mukaan."
Soturi: Suhde itseen
Soturit lähestyvät elämää kaikilla viidellä aistillaan. Tämä on kaikkein fyysisin rooli ja soturit haluavat päästä asioiden ytimeen. Heillä on hyvä keskittymiskyky, he ovat erinomaisia taktikoita ja taitavia johtajia. Soturit asettavat päämääriä ja saattavat tuntea olonsa hyvin epämukavaksi tai sairastua helposti ilman niitä. He ovat usein niin keskittyneitä, että näkevät ainoastaan sen, mikä on suoraan heidän edessään ja silloinkin vain yhden asian kerrallaan. Koska he ovat toimintaan suuntautuneita, heitä miellyttävät voimakkaat ja kestävät kehot.
Soturit ovat usein yksinäisiä taistelijoita ja takertuvat projekteihin aivan itsekseen. Tämäntyyppinen työhevosena oleminen näännyttää ja on yleistä, että soturit kuolevat ylenpalttiseen työntekoon. Heillä on usein enemmän elämiä kuin muilla rooleilla, koska he kuolevat nuorempina johtuen aktiivisesta ja seikkailunhaluisesta elämäntavasta. He ryntäävät mielellään suin päin taisteluihin.
Eräs sotureille tyypillinen luonteenpiirre on, että he haluavat ansaita sen mitä heillä on. Toiset roolit voivat hyväksyä varakkuuden tai menestyksen lahjana, mutta soturit iloitsevat ponnistelusta. He nauttivat menestyksestä vain, kun tietävät todella ansainneensa sen. Elämä on kilpailu, joka tulee voittaa. Valaistuminen merkitsee soturin kohdalla sitä, että hän tietää tarkalleen mitä tekee seuraavaksi ja kuinka sen voi suorittaa. Usein he ovat ensimmäisiä, jotka havaitsevat mitä tietyssä tilanteessa tulisi tehdä. He turhautuvat ihmisryhmissä, joissa ovat riippuvaisia toisten harkinnasta ja voivat tulla kärsimättömiksi muiden epäröinnistä, koska näkevät toiminnan tilanteen lopullisena ratkaisuna.
Myöhemmissä elämänkierroissa soturin lähestymistapa pehmenee ja hän voi olla kypsä, lämmin ja hellä ihminen. Soturit oppivat olemaan myös sääliviä kiertonsa loppuvaiheessa. Jopa vanhan sieluniän alkuvaiheessa soturilla on vielä taipumusta olla säälimätön mieluummin itseään kuin toisia kohtaan. He väheksyvät usein itseään ja voivat pakottautua korkeisiin ihanteisiin ja periaatteisiin. Tämä vaatii myös tinkimätöntä rehellisyyttä.
Koska soturit ovat niin yksipuolisesti suuntautuneita, he eivät voi käsitellä kuin yhtä asiaa kerrallaan. Soturi unohtaa joskus perheen, ystävät ja harrastukset, koska on niin keskittynyt työhönsä tai päinvastoin.
Soturi: Suhde toisiin
Soturit rakastavat organisointia, suunnittelua ja kontrollointia. Tämä tekee heistä erinomaisia liikemiehiä, johtajia ja kehittäjiä. He eivät pysähdy mihinkään pyrkiessään päämääräänsä.
Soturit ovat yhteiskunnan suorittajia aivan kuten työmuurahaiset muurahaisyhteiskunnassa. He ymmärtävät periaatteita ja haluavat taistella sen puolesta, minkä he uskovat olevan oikein. He ovat luonnostaan taistelunhaluisia ja koska soturi on tavanomainen rooli, he viihtyvät parhaiten kahdenkeskisessä toiminnassa.
Elämänkiertojensa varhaisemmissa vaiheissa soturit hakeutuvat ristiriitoihin hyvin fyysisellä tavalla - he vetävät esiin miekkansa järjestääkseen erimielisyytensä. Myöhemmin tämä taistelunhaluisuus muuttuu pehmeämmäksi ja sitä nähdään enää vain oikeussaleissa ja yhtiöiden hallintohuoneissa.
"Clint Eastwood, hyvä esimerkki soturista, muutti sanonnan 'Alkakaahan laputtaa! Hoitakaa homma puolestani' uhkaksi ja tiivisti siinä soturin roolin negatiivisen äärirajan: pakottamisen.
Soturin arkkityyppiä ylistetään cowboyna - miespuolisena perustyyppinä USA:ssa; siellä näitä ominaisuuksia pidetään hyvin suosittuina. Soturit ovat hyviä vanhempia, koska heidän perhe-elämänsä kulkee kuin kello. Lapset tietävät tarkalleen mitä on odotettavissa. Perheen kuri on oikeudenmukaista ja nopeaa ja sen vuoksi lapset käyttäytyvät hyvin ja tietävät paikkansa. Soturit ovat parhaita leimautumismalleja lapsille ja nuorille ja he ovatkin tavallisesti vastuussa kasvatusjärjestelmistä.
Soturit ovat suoria, mutkattomia ja huonoja valehtelijoita. He eivät luota sellaisiin, joiden on helppo esittää totuus korkeasti luovia sanoja käyttäen. Kun soturit ikävystyvät, he hautovat mielessään juonia itsensä viihdyttämiseksi ja saattavat muuttua myös riitaa haastaviksi samasta syystä. Huolimatta urhoollisesta järjestelykyvystään soturit eivät halua ottaa lopullista vastuuta. He haluavat hallitsijan selustaksi. Soturin tunnuslause on: "Helvettiin tarkoitukset, antakaa minulle tuloksia!" Tällainen yksipuolinen näkemys voi olla hyökkäys toisten roolien herkkätunteisuutta kohtaan.
Soturi: Suhde ympäristöön
Maailmassa on aika paljon sotureita, noin 20 %. Yhdysvalloissa on eniten sotureita ja taitajia (molempia 30 %). Heidän vaikutuksensa näkyy selvästi amerikkalaisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi taipumuksena käräjöintiin.
Sotureiden voimakkaat ja kestävät kehot mahdollistavat sen, että heillä on usein hyvin toiminnallisia ammatteja kuten poliisi, urheilija, palomies, rakennustyöläinen, vartija tai merimies. Heitä voi olla myös tarjoilijoina, lääkäreinä, sairaanhoitajina tai postinjakajina. Soturit ovat onnellisimpia eläessään seikkailurikasta ja aktiivista elämää, jossa he voivat tehdä sitä mitä parhaiten osaavat.
Soturit valitsevat usein miehen kehon, koska silloin yhteiskunta antaa heille ikään kuin luvan tapahtumarikkaaseen ja toiminnalliseen elämäntapaan. Naispuoliset soturit voivat turhautua yhteiskunnan asettamiin rajoituksiin. Tällä hetkellä kuitenkin 2/3 sotureista on naisia.
Aiemmin naispuoliset soturit olivat prostituoituja ja kevytkenkäisiä ylhäisönaisia. Monissa kulttuureissa nämä henkilöt nauttivat jännittävästä ja vapaasta elämäntavasta ja ylhäisönaiset olivat usein ainoita, joiden annettiin oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Soturit ovat vastuussa suurten organisaatioiden ja sosiaalisten virastojen, kasvatusjärjestelmien sekä sotilas- ja hallintokoneistojen luomisesta ja toiminnasta.
Soturin rooli yhteiskuntien kehityksessä kiertyy sotavoimien ympärille. Kun yhteiskunta muuttui paimentolaisista paikallaanpysyväksi, järjestetyn puolustuksen tarve tuli välttämättömäksi. Heimon varakkuus ja ruokavarat pidettiin yhdessä paikassa ja sitä piti puolustaa. Se synnytti ensimmäisen perheen ulkopuolelle menevän puolustamisen tarpeen. Sotavoimien organisoimisen periaatteet, jotka kehittyivät näistä alkuajoista, ovat perustana myös nykyaikaiselle byrokratialle.
Positiivinen ääriraja: Vakuuttavuus
Tuotteliaita, itsensä hallitsevia, järjestelmällisiä, vastakkainasettelevia, keskittyneitä, "Robin Hoodmaisia", totuutta rakastavia, kekseliäitä, päättäväisiä, perheeseen suuntautuvia, suojelevia, äidillisiä (vastakohtana isälliselle), puolustavia, taitavia, perusteellisia, ylpeitä, periaatteellisia, arvostavat älyperäistä keskusta, hyviä liikkuvan keskuksen taidoissa, käteviä käsistään, käytännöllisiä, luotettavia, lainkuuliaisia ja haasteita rakastavia.
Soturit ovat hyviä luomaan menetelmiä, joilla huolehditaan kodittomista, heikoista ja sairaista. He organisoivat kouluja, sairaaloita, palokuntia ja laativat lakeja niin, että ihmiset tuntevat itsensä suojatuiksi ja hoidetuiksi - yhteiskunnan sosiaalisen rakenteen suojaamiksi. Soturit ovat yhteiskunnan rakentajia ja kasvattavat sivilisaatiota niin, että taitajat voivat viedä kulttuuria eteenpäin. He ovat hyviä opettamaan henkiinjäämistaitojaan; he opettavat esimerkiksi lapsille, kuinka selviydytään aikuisuuteen. Soturit arvostavat fyysistä tasoa; seksiä, erilaisia tuoksuja, koskettelua ja syömistä.
Negatiivinen ääriraja: Pakottaminen
Tyrannimaisia, kapea-alaisia, pelottelevia, häikäilemättömiä, tunneperäisesti pidättyviä, ylikiihtyneitä, stressaantuneita, rajoittuneita, "kuumakalleja", käskeviä, hioutumattomia, tahdittomia, etsivät riitatilanteita, väittelynhaluisia, raastavia, julmasti kohtelevia, eivät anna anteeksi, epäluuloisia, epäinhimillisiä, epäjohdonmukaisia ja vältteleviä.
Soturit kykenevät toimimaan voimakkaasti aseistautuneissa tilanteissa ja jos vakaumus pettää, he voivat vetää esiin miekkansa ja turvautua väkivaltaan. Tällainen käytös koetaan pelottavana muiden roolien taholta, jotka normaalisti vetäytyvät tällaisista tilanteista. Johtuen keskittyneisyydestään soturit hämmentyvät joskus siitä, miksi kaikki lähtevät pois heidän luotaan. He eivät yksinkertaisesti näe tai ymmärrä, että pakottava lähestymistapa on hyökkäys toisia kohtaan.
HALLITSIJA
HALLITSIJA (+ hallitseminen, - itsevaltius)
Miksi hallitsijoita on niin vähän ja mikä heissä on niin ainutlaatuista? Kuinka löydät hallitsijan tai tunnistat, jos itse olet sellainen? Ensimmäinen asia, joka tulee muistaa on se, että hallitsija on korostunut toiminnan rooli, joka on antautunut tekemään asioita laajalla, kaukokatseisella tavalla. Hallitsija nauttii valvonnasta ja toiminnan ohjaamisesta. Koska he ovat niin laajakatseisia ja "musertavan voimakkaita" heitä tarvitaan vain vähän. Pienikin hallitsija pystyy toteuttamaan paljon. Hallitsija saattaisi sanoa seuraavalla tavalla:
"Kun ajattelen elämää, mietin miten voisin elää sen parhaiten - suurimmalla arvokkuudella, hallinnalla, tyylillä ja tuottavuudella. Itseni hallitseminen on minulle yhtä tärkeätä kuin tilanteiden hallitseminen ja haluan käyttää toisia rooleja apuna tämän saavuttamiseksi. En pelkää vastuun jakamista ja käytän toisia ihmisiä siihen, missä he ovat hyviä. Pystyn ennakoimaan kuinka asiat tulevat menemään ja näen tilanteet osana laajempaa kokonaisuutta; ikäänkuin shakkipelinä, jota olen pelaamassa. Samalla kun jaan tehtäviä ja käytän ihmisiä suorittamaan asioita puolestani, minulla on aina mielessäni heidän hyvinvointinsa. Haluan tehdä suuret joukot tyytyväisiksi ja ellen voi tehdä sitä, minusta tuntuu etten ole hallinnut tilannetta oikealla tavalla. Haluan valloittaa, mutta vain yhteisen edun vuoksi. Toisin sanoen: olkaamme kaikki voittajia!"
Hallitsija: Suhde toisiin
Hallitsijat suuntautuvat tilanteisiin, joissa he voivat jakaa vastuuta. Voisit kuulla hänen sanovan alaisilleen: "Tämän työn haluan saada tehdyksi. Suorittakaa se loppuun siihen mennessä kun palaan lomaltani." Se on osa heidän täydellistä hallitsemistaan ja johtajuuttaan.
Hallitsijat ovat erinomaisia johtajia ja poliitikkoja, koska näissä ammateissa voidaan ohjata toimintaa. Heillä on usein luonnostaan kuninkaallinen käytös ja he innostavat toisia ihmisiä olemaan kuuliaisia ja omistautuvia. Hallitsijoilla on kyky kerätä ihmisiä yhteen jonkin syyn vuoksi. Kuuliaisuus, jonka he saavat aikaan on huomattavaa ja heillä on erikoinen tapa saavuttaa haluamansa saamalla ihmiset tarjoamaan sitä ennen kuin he ehtivät itse sitä pyytää. Jos hallitsija etsii taloa, joku usein tarjoaa hänelle juuri sellaista kuin hän haluaa. Se ei ole hallitsijalle ainoastaan miellyttävää, vaan myös edullisempaa, koska toinen ihminen lähestyy häntä eikä päinvastoin.
Hallitsijat ovat johtajia sijoitusmaailmassa, seurakuntien kirkkoherroja jne. Heillä voi olla valtava määrä seuraajia ja he ylläpitävät henkilökohtaisia suhteita jokaiseen niistä tuhansista yksilöistä, jotka arvostavat heidän lahjojaan. Perheissä he pitävät tilanteita hallinnassaan. He ovat joko sen nuorimpia tai vanhimpia jäseniä ja tuntevat voimakasta vastuuta seurauksista monissa tilanteissa, koska tuntevat olevansa niissä lopullinen auktoriteetti. Tämä kattaa liike-elämän ja erityisesti perhe-elämän, jossa he tuntevat tarvetta ohjata kaikkia perheenjäseniä ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan. Vanhasieluiset hallitsijat ovat epäröiviä ja luopuvat usein tästä vastuusta. Elämänkierron myöhemmissä vaiheissa hallitsijat ovat anteliaita, jaloja ja hyvin sääliviä muita kohtaan. Nuoremmat hallitsijat hakeutuvat kuuluisuuteen ja julkisuuden valokeilaan.
Hallitsijat tulevat hyvin toimeen useimpien muiden roolien kanssa, mutta tuntevat erityistä sukulaisuutta palvelijoihin, jotka usein huolehtivat heistä. Soturit kerääntyvät mielellään hallitsijoiden ympärille ja vastapalvelukseksi hallitsija palkitsee heidän kuuliaisuutensa. Taitajat ja hallitsijat nauttivat toistensa seurasta, koska heillä molemmilla on lahja nähdä kauaskantoisesti. Tutkija ja hallitsija ovat hyvä työpari. Hallitsijoille voi tulla vaikeuksia opastajien ja esittäjien kanssa, koska kaikki nämä roolit pitävät parrasvaloista.
Hallitsija: Suhde ympäristöön
Hallitsijoita on noin 2 % väestöstä. Vaikka he ovat hajaantuneet ympäri planeettaa, heitä löytyy eniten teknologian keskuksista, joissa he voivat käyttää kykyjään parhaiten. Hallitsijoita on vähän Intiassa ja Kiinassa. Sen sijaan USA:ssa, Japanissa ja Saksassa he ovat vallassa. Kun kolmannen maailman valtiot kehittyvät, voimme odottaa näkevämme siellä paljon hallitsijoita.
Halussaan hallita kaikkia tilanteita he etsivät äärikokemuksia tuntien joskus kuuluisuuden ja onnen ja toisina aikoina yhteiskunnan pohjamudan ollessaan kulkureita, maankiertäjiä tai sosiaalisia hylkiöitä. Huomatkaa, että hallitsijat eivät aina ole johtavissa asemissa. He voivat olla missä tahansa sosiaalisessa luokassa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Klassinen vanhan hallitsijan ammatti on baarinpitäjä, jonka baari on pienen yhteisön sosiaalinen keskus - he voivat olla myös seurojen johtajia, partureita jne.
Kuuluisia hallitsijoita:
John Muir, John F. Kennedy, Aleksanteri Suuri, Jeesus, Jack Kerouac, William Randolph Hearst, Aristoteles Onassis, J. Paul Getty, Franklin Roosevelt, Rikhard Leijonamieli, Mark Anthony, Raisa Gorbatshov, (entisen Neuvostoliiton johtajan Mihael Gorbatshovin (esittäjä) puoliso ja sisimmän olemuksen kaksonen) sekä Katherine Hepburn.
Positiivinen ääriraja: Hallitseminen
Päteviä, vaikuttavat ympäristössään olevien ihmisten pyrkimyksiin, lempeitä, luonnollisia johtajia, karismaattisia, jaloja, johtotaitoisia, itsevarmoja, vakaita, monipuolisia, ovat selvillä tilanteista, ennakoivia, hyviä tehtävien jakamisessa ja rahan käsittelemisessä, hiljaisempia ja sävyisämpiä kuin soturit, tulevat toimeen kaikkien kanssa ja innostavat alamaisuuteen, sitoutumiseen ja omistautumiseen. Ovat hyviä kenraaleita, presidenttejä ja yhtymien pääjohtajia.
Hallitsijat toimivat "työntövoimana" siten, että he saavat muut ihmiset kosketuksiin karmansa ja myös hallitsijan itsensä kanssa.
Negatiivinen ääriraja: Itsevaltius
Käskeviä, kontrolloivia, vaativia, kärsimättömiä, julmia, musertavia, liioittelevia, myöntymättömiä, ylimielisiä äärimmäisyyteen saakka ja saavat tavallisesti muut ihmiset tekemään mitä haluavat.
TUTKIJA
TUTKIJA (+ tieto, - teoretisointi)
Mikä on tutkijoiden roolissa niin ainutlaatuista, että se erottaa heidän kykynsä ja lahjansa muista pareina esiintyvistä rooleista? Kuinka tunnistat itsesi, jos olet tutkija tai kuinka tunnistat sellaisen ympäristöstäsi? Tutkijan tärkein tuntomerkki on hänen neutraalisuutensa. Hän näyttää neutraalilta, tuntee usein neutraalisti ja vieläpä reagoikin samalla tavoin moniin sellaisiin tilanteisiin, mitä muut roolit eivät tekisi. Käytettäessä vertauskuvana pyörää, tutkijan rooli on toimia keskiönä, jonka ympärillä muut roolit pyörivät. Tämä tarkoittaa, että he ovat vallanneet neutraalin tilan, joka mahdollistaa muiden roolien keskinäisen kanssakäymisen. Kun tutkija on läsnä, muut roolit ymmärtävät helpommin toisiaan ja heillä on parempi kyky kommunikoida keskenään. Tutkija saattaisi ajatella seuraavalla tavalla:
"Hmmmmm! Tämäpä näyttää mielenkiintoiselta. Haluaisin tietää tästä enemmän. Onkohan tästä kirjoitettu jotain? Tai onkohan joku kerännyt tietoa tästä ennestään? Haluaisinpa päästä siihen käsiksi. Mitähän tapahtuisi, jos ottaisin osan tästä ja kokeilisin sitä? Se olisi varmaan jännittävää! Vaikka saisin outojakin tuloksia, se voisi silti olla mielenkiintoista. Mitä? Tiedätkö sinä jonkun Tiibetissä, joka on tutkinut tätä ja jolla on kirjasto aiheesta? Pakkaan laukkuni! Eikö sinne mene mitään lentokonetta? Minun täytyy alkaa tutkia miten pääsen sinne! Katsotaanpa noita karttoja ja haetaan joitakin Tiibetiä käsitteleviä kirjoja. Otetaan mukaan muistikirjoja ja tallennetaan koko matka tapahtumineen."
Tutkija: Suhde itseen
Tutkijan avaisana on neutraalisuus - he ovat loistavia välittäjiä. Erityisesti elämiensä myöhemmissä kierroissa he ovat paljon vähemmän itsepäisiä kuin muut roolit ja heillä on 360-asteen kyky nähdä tilanteiden kaikki puolet.
Tutkijat ovat suuntautuneet tiedon kokoamiseen. Eivät välttämättä siinä tarkoituksessa, että jakaisivat tai välittäisivät sitä muille, vaan pitääkseen sitä vain saatavilla. Tutkijat ovat parhaimmillaan tallentaessaan, kuvatessaan ja eritellessään sitä mitä on tapahtunut, kun tilanne on jo ohi. Heillä on oivallinen jälkinäkö. He yhdistävät tietoa ja ovat erinomaisia historioitsijoita. Koska tutkija on neutraali rooli, he toimivat usein katselijoina ja tarkkailijoina.
Tutkijat ovat poikkeuksellisen uteliaita ja etsivät kaikkea, mistä eivät vielä tiedä tarpeeksi. He haluavat valita aiheen ja tutkia sitä perinpohjin. Vain he voivat omistaa koko elämänsä yhden asian tutkimiselle yrittäessään ymmärtää sen kaikki puolet; esimerkkinä jonkin kasvi- tai hyönteislajin tutkiminen. Johtuen luonnollisesta uteliaisuudestaan heillä on taipumusta mennä sinne minne 'enkelitkään eivät uskalla mennä'. Myöhemmissä elämänkierroissaan he haluavat joskus tutkia omaa tietoisuuttaan kokeilemalla ja saattavat käyttää psykedeelisiä huumeita tai viettää aikoja eristetyissä tiloissa.
Tutkijan rooli on vakaa vastakohtana "virtaaville" rooleille, joita ovat taitaja, palvelija ja opastaja. Sellaisenaan he ovat perinpohjaisia ja aika paljon fyysiseen suuntautuneita. He nauttivat seikkailusta ja useimmista fyysisistä kokemuksista. Heidän seikkailuntajunsa on kuitenkin erilainen kuin soturin. Tutkija etsi seikkailua uteliaisuudesta tietääkseen enemmän, kun taas soturi etsii uusia haasteita ja toimintaa. Tutkijat ja soturit ovat hyviä yhteistyökumppaneita.
Valaistuminen tarkoittaa tutkijalle ymmärtämistä, joka on vastakohta mille tahansa fyysisen tuloksen saavuttamiselle. Johtuen vakaudestaan heillä on enemmän fyysistä kestävyyttä kuin muilla rooleilla. He kykenevät kestämään äärimmäistä ilmastoa ja vastakkaisia olosuhteita. Tutkijat kokoavat tietoa ja varastoivat kokemuksia kehoonsa. Tämä aiheuttaa sen, että heillä on enemmän fyysisiä ongelmia (kipua ja tuskaa lihaksissa ja luustossa) kuin millään muulla roolilla. He voivat parantua oppiessaan ymmärtämään ettei heidän tarvitse varastoida kokemuksiaan kehoonsa ja että ne voidaan vapauttaa sieltä tietoisesti.
Tutkijat haluavat kokea hyvin monenlaista elämiensä aikana ja koota tietoa älyperäiseltä, tunneperäiseltä ja fyysiseltä tasolta. Heillä on elämänsä aikana yleensä useita eri ammatteja ja sen lisäksi paljon erilaisia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Johtuen kiinnostuksestaan tietoon he toimivat mielellään ainakin osittain älyperäisen keskuksen kautta.
Tutkija: Suhde toisiin
Tutkijat ovat käveleviä kirjastoja toisille rooleille, jotka menevät heidän luokseen kysymään tietoa. Muut roolit arvostavat tutkijoita, koska he pystyvät säilyttämään neutraalin näkökulman.
Elämiensä kierron loppuvaiheessa tutkijat kaatavat kokemustensa ja tietojensa koko kuorman maailmankaikkeuden kirjastoon niin sanotuiksi Akaasisiksi Tiedostoiksi. Seuraava maailmankaikkeus perustuu tähän tiedostoon tallennettuihin kokemuksiin. Aika ajoin tutkijat ovat tietämättömiä siitä suuresta tietovarastosta, jonka he ovat koonneet elämiensä aikana. Vain kysyttäessä tiettyä kysymystä he kykenevät sanomaan mitä he siitä tietävät. Muutoin tutkijat voivat vaikuttaa hiljaisilta ja vaatimattomilta ja muiden roolien silmissä jopa tunneperäisesti pidättyviltä. Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö he kokisi tunteita. He voivat kokea kiihkeitäkin tunteita ja intohimoa, mutta pidättyvät vain niiden ilmaisusta.
Tutkija: Suhde ympäristöön
Tutkijoita on noin 13 % väestöstä. Koska he ovat suuntautuneet tiedon kokoamiseen, heidän ammatillinen mielenkiintonsa kohdistuu filosofiaan, historiaan ja tieteeseen. Tutkijoita voi kyllä löytyä mistä tahansa ammatista, kuten muitakin rooleja, mutta he ovat onnellisimpia yliopistoissa tai paikoissa, joissa he pääsevät käsiksi tietoihin. Tutkijan tunnuslause voidaan tiivistää George Santayanan kuuluisaan sananparteen: "Ne, jotka eivät voi muistaa menneisyyttään, ovat tuomitut toistamaan sen."
Tutkijoista tuntuu, että heidän velvollisuutensa on selvittää mitä on opittu, niin että yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin uusilla kokemuksilla ja uudella tiedolla. Alkukantaisemmissa yhteisöissä tutkijoille lankesi luontaisesti shamaanin tai noitatohtorin asema. Heidän tarkka ja perinpohjainen luonteensa tekee heistä luonnollisia kokemukseen perustavia tieteilijöitä. Niinpä he ovat usein asiantuntijoita luonnonparannuskeinoissa koskien yrttejä, mausteita ja luonnonmukaisia menetelmiä. He ovat niitä, jotka pystyvät syytä etsittäessä kokoamaan lentokoneen osista uudestaan sen jälkeen, kun se on murskaantunut. Tällainen työ vaatii tarkkuutta, jollaista vain tutkijalla voi olla.
Kuuluisia tutkijoita:
Heraklitos, Oppenheimer, Carlos Casteneda, Galileo, Earl Warren, Henry VIII, Unkarin Pyhä Elisabeth, Caesar Augustus, Pierre Curie, Immanuel Kant, Platon, Ouspensky, Howard Hughes, Rodney Collin, Picasso, Margaret Thatcher, Margaret Mead ja Sokrates.
Positiivinen ääriraja: Tieto
Ymmärtäviä, viisaita, totuudenmukaisia, perusteellisia, käytännöllisiä, yhdistäviä, neutraaleja, välittäjänä toimivia, vakaita, uteliaita, havainnoivia, selkeitä, johdonmukaisia, uskaliaita, menevät minne tahansa yhden kerran, rohkeita (mutta vaiteliaita siitä), estävät ihmisiä toistamasta virheitään, koska he muistavat ne, ovat toisten roolien "puhdistusjoukko". He tallentavat sen mikä toimi tai ei toiminut sen jälkeen, kun taitajat ovat johtaneet tilanteen sekasortoon ja soturit ovat järjestäneet sen.
Negatiivinen ääriraja: Teoretisointi
Teoretisoivia, käsitteellisiä, sekavia, älyllistäviä, erakkomaisia, varautuneita, esiintyvät erehtymättöminä, käskeviä, ikävystyttäviä, pitkäveteisiä, hitaita, tylsiä, "rutikuivia", nirsoja, epäjohdonmukaisia johtuen vellovista tunteista, tavoittamattomia ja ylpeitä. Negatiivisella äärirajalla tutkijat saattavat ajatella, että jo tietävät asian vaikka itse asiassa kehittelevät vasta teorioita. Tämä teoretisointi naamioi tietämättömyyden todellisesta tilanteesta ja antaa tutkijalle vaikutelman hallinnasta ja näin ollen väärän käsityksen ymmärtämisestä. Tällä tavalla tutkijat pystyvät huiputtamaan itseään ja toisia ihmisiä.
Lähde:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti