WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

torstai 11. lokakuuta 2012

Mies ja Nainen

 
Minä olen / Mies ja nainen

Kymmenen vuotta sitten John Grey teki meille suuren palveluksen kertomalla että miehet ja naiset ovat erilaisia, eivät vain kehoiltaan vaan myös sisäiseltä rakenteeltaan. Hänen oivalluksensa mukaan me olemme kuin eri planeetoilta, ja siksi emme voi myöskään arvioida toisiamme sen mukaan mikä itsestä tuntuisi hyvältä, vaan meidän on opittava ymmärtämään toisiamme toistemme ehdoilla, ei omillamme.

Keskeisin ja hyvin käyttökelpoinen opetus, joka minulle Greyn kirjasta Miehet ovat Marsista, naiset ovat Venukselta jäi mieleen ja joka sen jälkeen on osoittautunut äärettömän käyttökelpoiseksi, on miesten ja naisten erilainen käyttäytyminen stressitilanteessa.
Stressattuna marsilaiset miehet vetäytyvät omaan luolaansa nuolemaan haavojaan. Ja tulevat sieltä takaisin parantuneina.

Naiset ymmärtävät tämän tilan luonnostaan väärin, elleivät siis ole lukeneet Grayn kirjaa. Yleensä nainen hätääntyy ja yrittää hinnalla millä hyvällä palauttaa miehen takaisin luolastaan, ja se taas ärsyttää miestä ja riistää hänen voimaansa.

Mies taas ymmärtää väärin naisen tarpeet silloin kun nainen on hämmentynyt ja kertoo ongelmistaan toisten ihmisten kanssa. Mies alkaa tarjota neuvojaan silloin kun nainen vain haluaa purkaa sisintään ja tarvitsee hyvän kuuntelijan, ja mahdollisesti turvallisen sylin sen jälkeen.

Nämä käytännössä niin merkittävät asiat ovat yksinkertaisia, ja opittavissa. Ongelma on se, että me usein koemme oman käyttäytymisemme muuttamisen alistumiseksi tai menetykseksi. Pelkäämme menettävämme voimaamme jos alistumme toimimaan toisella tavalla kuin ennen. Mutta ehkä me silloin emme ole oppineet kokemaan oikealla tavalla sitä kohtaa itsessämme, missä todellinen voimamme naisina tai miehinä on.

Orion ja Sirius

Siinä missä Grey avasi mielikuvituksemme planeettatasoille, amerikkalainen kanavoija ja shamaaniparantaja Robert Shapiro menee vuonna 1996 ilmestyneessä kirjassaan The Explorer Race asteen pidemmälle. Todellisuus on vielä ihmeellisempi. Tässä kirjassa henkinen opettaja Zoosh kertoo, että mies ja nainen ovatkin eri lajeja, ei vain planeettatasolta vaan kiintotähtimaailmoista saakka.

Miehet ovat hänen mukaansa alunperin kotoisin Orionilta ja naiset Siriukselta. Hänen mukaansa miehet ja naiset ovat aikoinaan jopa sotineet keskenään, mitä esimerkiksi kertomukset amatsoneista vielä heijastavat. Tämä voi tietenkin kuulostaa oudolta ja kaukaa haetulta, mutta kun miettii kaikkia niitä mitä ihmeellisimpiä vaikeuksia joita miesten ja naisten välillä sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti vallitsee, ei se äkkiä tunnukaan niin mahdottomalta.

Se että naisilla ja miehillä olisi ryhminä vielä paljon selvittämättömiä kosmisia kysymyksiä välillään, tekisi monet nykyiset ongelmat paljon paremmin kestettäviksi. Olemme siis täällä maan päällä monen muun tehtävän lisäksi selvittämässä ikivanhaa miesten ja naisten välistä kaunaa!

Naiset lajina tai ryhmänä ovat siis kotoisin Siriukselta, jonka tähtien vesiplaneetoilta ovat kotoisin myös monet merten ja vesien lajit kuten valaat ja delfiinit.
Orionin tähdillä taas on runsaasti planeettoja jotka ovat vuoristoisia, maskuliinisia, ja joilla kehitetään teknologiaa, voimaa, hallitsemista ja vastaavia asioita.

Ihmissielu sinänsä on sekä naisellinen sekä miehinen, "mieheksi ja naiseksi hän loi hänet", kuten Raamatussa sanotaan, mutta tällaisina täysin tasapainoisina olentoina voimme ilmentyä vasta lähinnä 9-ulotteisessa todellisuudessa, joka plejadilaisen opetuksen mukaan vastaa varsinaista galaktista ihmistä. Jotta luojajumalat saivat miehet ja naiset aikanaan tulemaan yhteen, oli kummankin lajin ominaispiirteitä tuotava lähemmäksi toisiaan.

Alunperin naisten selkäydin kiersi yli pään ja päätyi otsalle kolmanteen silmään, mikä antoi mahdollisuuden henkis-emotionaaliseen herkkyyteen ja avoimuuteen. Miesten selkäydin taas tunkeutui kallon sisään luoden näin voimakkaamman yksilöllisyyden ja älyllisyyden.

Jotta luonnostaan vastahakoiset miehet voisivat hyväksyä naiset tasa-arvoisina eikä heidän tarvitsisi kokea naisellisuutta niin uhkaavana, että he yrittäisivät pyyhkäistä naiset pois maailmankartalta, uskottiin että oli välttämätöntä luoda kehoista yleispiirteiltään hyvin samankaltaisia.

Koska lisäksi uskottiin että naiset kykenevät sopeutumaan uuteen tilanteeseen paremmin kuin miehet, valittiin ihmisen perusmalliksi enemmän miehinen muoto, mutta esimerkiksi luurangon ja sormien hienostunut rakenne on enemmän peräisin naisilta. Miehen keholle annettiin paljon naisellisia piirteitä myös siksi että mies voisi vapautua välttämättömyydestä olla täysin teknologinen tai looginen, mitkä ovat olennaisesti miehisiä ideoita.

Näin ihmisen todellinen ulkomuoto on voimakkaasti tekemisissä miehen tarpeen kanssa tuntea olevansa turvassa. Toinen puoli aisaa on se, että fyysisempi mies taas on se, joka kykenee antamaan turvallisuuden tunteen naiselle, joka rakenteeltaan on paljon elävämpi ja tunnepohjaisempi.

Tähtiyhteyksiä

Varsinaisen mies- ja naisrakenteen lisäksi monet muut elämämme piirteet ovat peräisin lähiavaruutemme tähdiltä.
Taipumukset onnellisuuteen, perhe-elämään, lastenkasvatukseen, maan asuttamiseen, seksuaalisuuteen ja myönteisyyteen ovat puolestaan kotoisin Plejadeilta eli suomeksi Seulasten tähtiryhmältä, Seitsemältä taivaalliselta sisarukselta.
Eräältä Plejadien planeetalta ovat peräisin ne myös maan päällä käytössä olleet yhteisömuodot, jossa yksi mies on yhdessä useamman naisen kanssa, tai yksi nainen useamman miehen kanssa.

Elämäntapa ilman lapsia taas on orionlainen kokemus.
Samoin sellaiset yhteisöt, joissa miehet ovat olleet keskenään tai naiset keskenään, ja joissa lisääntyminen on ollut yksilöllistä, ovat kotoisin Orionilta.

Se että voimme nähdä tällaiset suhteet ongelmallisina, ei Zooshin mukaan ole ongelma muuten kuin niiden silmissä, jotka näkevät ne niin, mutta ne ovat täysin luonnollisia niille, jotka tällaisissa suhteissa elävät.

Tuomitseminen sinänsä, etenkin seksuaalisuuden suhteen, taas juurtuu Siriukseen. Tämän taustalla on syvä siriuslainen tunto siitä, että meillä, meidän kansallamme tai uskonnollamme on suuri tehtävä tai suuri taakka kannettavanamme, ja ne jotka toimivat toisin kuin me, toimivat väärin. Tämä asenne, joka monistuu niin monessa maanpäällisessäkin yhteisössä, on Zooshin mukaan itse asiassa rakennettu yhteisöelämään juuri konfliktin luomiseksi!

Tämä maailmankaikkeuden kolkka jossa elämme, ei Zooshin mukaan ole tarkoitettukaan miksikään lepokodiksi, vaan meitä on siunattu tietämättömyyden lisäksi monilla muilla rajoituksilla ja ongelmilla, jotka antavat meille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa, ja myös ratkaista monia ongelmia jotka eivät ole ratkaistavissa missään muualla galaktisella alueellamme.

Esimerkiksi toive elää sodista ja taisteluista vapaassa maailmassa on ymmärrettävä, ja me olemmekin yhä enemmän ja enemmän kulkemassa kohti sellaista yhteiskuntaa, mutta näitä ongelmia tarvitaan, jotta meille voi syntyä henkilökohtainen toive paremmasta yhteiskunnasta, ja mahdollisuus ryhtyä toimeen toiveittemme toteuttamiseksi.
Toisin on esimerkiksi Plejadeilla, jossa Zooshin kärjistyksen mukaan on vaikka koko elämä aikaa miettiä värjääkö kyntensä vihreiksi vai sinisiksi.

Sielujen oppiaika

Koska meidän sielumme ovat voimakkaasti motivoituneita kasvamaan ja etsimään Jumalaa, siksi sielumme haluavat meidän olevan kasvamassa täällä Maa-planeetalla, joka on varsinainen elämän ja ongelmanratkaisun kosminen korkeakoulu.

Sielumme ovat suuria henkisiä olemuksia, jotka lähettävät meitä persoonina tänne maan aineelliseen maailmaan keräämään kokemuksia ja oppimaan. Mutta meidän ei tarvitse katsoa sieluihimme pelkästään ylöspäin, sillä vaikka sielumme ovat meitä paljon rajattomampia olentoja, niin me täällä maan päällä olemme niitä, jotka otsamme hiessä teemme varsinaisen työn, myös sielujemme hyväksi.
Mielenkiintoista on että Zoosh huomauttaa voimakkaasti sielujemme yksipuolisuudesta. He ovat pitkälle asennoituneet ajattelemaan, että kun me maan persoonat vain nousemme kielteisyyden katuojasta, niin me olemme valmiit elämään ikuisesti paratiisissa.

Mutta asia näyttääkin olevan niin, että vasta kun sielu oivaltaa, että pieni osa kielteisyyttä mahdollistaa kasvun ja kehityksen eikä silti vielä vaikuta tuhoavasti, niin vasta silloin sielu varsinaisesti 'perii jumalan'. Se että näin ei vielä yleisesti tapahdu, johtuu siitä että sielumme eivät vielä ajattele riittävän itsenäisesti ja aktiivisesti. Vain olentojen, jotka kykenevät tekemään omia päätöksiä oman tietonsa ja kokemuksen pohjalta - tapahtui se sitten ryhmien mukana tai yksin - sallitaan etsiä ja liittyä jumalaan, sanoo Zoosh.

Niin että täällä me olemme, kovassa ja vaativassa Maan koulussa sekä sieluina että persoonina, selvittämässä vanhoja kosmisia energioita ja ristiriitoja etenkin Orionilta, Siriukselta ja Plejadeilta. Mutta iloinen uutinen on se, että meidän ei enää tarvitsekaan syyttää itseämme kaikista niistä hankaluuksista joita meillä täällä on, vaan suuri osa kaikista ongelmista tuleekin kosmisesta perinnöstämme. Ja sillä että me opimme täällä esimerkiksi ymmärtämään toisiamme sekä miehinä että naisina, on suuri merkitys joka ulottuu kauas meidän välittömän todellisuutemme ulkopuolelle.

Ja nyt kun puhumme tässä esimerkiksi orionilaisista tai siriuslaisista, on hyvä huomata, että kysymys ei ole näiden tähtien suurista henkisistä ohjaajaolennoista, vaan niillä elävistä kulttuureista, jotka nekin voivat esiintyä eri ulottuvuuksissa ja vieläpä eri ajoilta. Kun me toisaalta autamme ratkaisemaan jonkin tähtikulttuurin ongelmia, ovat samojen tähtien henkiset hallitsijat meidän suuria ja korkeita henkisiä opettajiamme ja elämämme monimuotoisuuden ja kehityksen kantajia.

Romanssi

Kun ajatellaan että sota miesten ja naisten ryhmien välillä oli joskus todellinen, joutuivat jumalat miettimään miten saada miehet ja naiset ristiriidoistaan huolimatta lopullisesti yhteen, rauhanomaisesti, rakastavasti ja avuliaasti. Ja jumalat päättivät käyttää apuna romanttista rakkautta, jolla on voima ylittää kaikki järjen vaatimukset. Näin romanssin idea liitettiin ihmisten perimään.

Ja se on Andromedan aluetta, sillä Andromeda on meille ajattelun valtakunta, paikka jossa ajattelu luotiin. Kaikki mitä voidaan kuvitella, harkita ja käsitellä ajatuksin, on kotoisin Andromedalta, ja romanssi on mitä ilmeisimmin ilmeisimmin tietynlainen ajatus, tunne, fyysinen vaikutus, mutta se on samalla myös perintö tai lahja suoraan Jumalalta, jumaluuden aspekti.

Ja romanttisen rakkauden idea rakennettiin niin että miehet tuntevat vetoa naisia kohtaan ja naiset miehiä kohtaan, niin että voidaan ratkaista konfliktit ja murtaa vanhat pyrkimykset jotka olivat aiheuttaneet niin paljon skismaa.
Romanttisen rakkauden syke oli välttämätön myös siksi, että ihmissielut eivät olleet antaneet meille täydellistä rakkautta, vaan rajoittaneet sitä odottaessaan meidän kehitystämme. Niin mekään ihmisinä emme ole kyenneet parempaan kuin antamaan ehdollista rakkautta toinen toisillemme.

Romanttinen rakkaus ylitti myös tämän luontaisen rakkautemme puutteellisuuden. Näin Andromedan alueelta, jossa ajatus keksittiin, annettiin meille nyt impulssi joka oli täysin ajatuksista vapaata, voima joka tarvittaessa saa meidät ihastumaan ja rakastumaan, unohtamaan kaikki ennakointimme ja tulemaan yhteen.

Mutta ottaessamme andromedalaisilta vastaan romanttisen rakkauden ihmeen, teemme samalla suuren palveluksen heille. Sillä heidän silmissään tämä miesten ja naisten 'järjetön' yhteys oli käytännössä luonnotonta. Mutta kun me Maan seikkailija- ja tutkijarotuna ratkaisemme miesten ja naisten välisen yhteyden ongelmia romanssiemme kautta, me opetamme andromedalaisille, että ongelma on ratkaistavissa, ja niin hekin voivat taas kulkea rauhassa eteenpäin.

Ja vaikka andromedalaiset ovat meihin verrattuna ylettömän pitkälle kehittyneitä, meillä on sellaista emotionaalisuutta, avoimuutta ja ratkaisukykyä jota heille ei ole. Me olemme arvokkaita!

Kehityksen tie

Zooshin mukaan me maan asukkaat olemme ensimmäinen toimiva esimerkki miesten ja naisten välisistä suhteista. Vaikka sitä on aikaisemmin yritetty monilla planeetoilla, se ei koskaan aikaisemmin ole onnistunut tässä muodossa. Esimerkiksi Plejadeilla miesten ja naisten välinen suhde on epäluonnollinen ja tarkoin säädelty, mutta me ihmiset saamme hyvin pitkälle olla sitä mitä olemme, parhaan kykymme mukaan, ja usein onnistumme tulemaan toimeen keskenämme, ainakin jonkun aikaa.

Niin kuin hyvin tiedämme, naisten laji - kuten kosmisessa mielessä voimme sanoa - on ollut jo vuosia ollut heräämässä henkisesti ja johtanut ihmiskunnan henkistä liikettä esimerkiksi uusia luonnonmukaisia hoitomuotoja kehittämällä. 
Ja mistä se johtuu? 
Zooshin mukaan siitä että naiset ovat vapautumassa arvostelusta ja tuomitsemisesta ja he jatkavat siitä omalla toiminnallaan. Naiset siirtyvät yhteiskunnan rajoittavien rakenteiden yli ja tuntevat halua ola kulttuurikehityksen johdossa. Ja jos katsomme uusia taiteilijoita, uusia kapinallisia, uusia tutkijoita, voimme nähdä naisten asettuvan yhä enemmän eturintamaan.
Mutta me olemme nyt kaikki muuttumassa, sieluinemme, haluamme tai emme.

Naisellinen olemus vastaa tähän maailmankaikkeudesta tulevaan muutokseen helpommin, koska sopeutuvuus on naisellinen ominaisuus ja vastustus on miehinen. Kun naiset ovat siirtymässä verhon toiselle puolelle vapautumalla ulkoisen kunnian tarpeesta ja sokeasta tottelevaisuudesta ennakkoluuloja kohtaan, he näyttävät että on mahdollista vapautua arvostelusta ja silti säilyä hengissä, ja silloin myös miehet alkavat menettää vastustustaan. Zooshin sanoin pojat odottavat että tytöt näyttävät heille miten se tehdään, tai tavallaan he odottavat äidin antavan heille luvan kulkea eteenpäin.

Miehet siis odottavat että heille näytetään että voi elää ja säilyä hengissä verhon toisella puolella. Verhon taakse ei voi nähdä miesten viiden miehisen aistin avulla, ilman naisellista visiota ja kuudetta aistia. Ja jotta verhon voi ylittää, on oltava uskoa, tunteita ja henkisyyttä. Siksi miesten on odotettava. Mutta muutos on jo tapahtumassa, vaikka toistaiseksi vain harvat miehet ovat siihen halukkaita.

Kasvun tiet

Naisilla on jo jonkin aikaa ollut tietoisuus oman olemuksensa jumalallisesta yhteydestä, mutta miehet ovat vasta nyt alkamassa aavistaa että myös maskuliinisuus on yhteydessä jumalallisuuteen.

Miehet ovat täällä maan päällä orionilaisen perinteensä mukaan oppiakseen miten johtaa instituutioita, ja siksi miehet ovat dominoineet yhteisöissä tai yhteiskunnassa. Voisi sanoa, että miehillä on johtamiseen tai hallitsemiseen tarvittava kontrolli sisäänrakennettuna omaan järjestelmäänsä. Mutta kontrolli sellaisenaan on pelon väline. Ja syvemmässä mielessä miehet ovatkin täällä oppiakseen miten kulkea muutoksen pelon läpi, miten vahvistaa ja laajentaa oman turvallisuutensa kenttää niin että tulee kontrolloivasta sallivaksi olennoksi.

Tätä miehet ovat yrittäneet uudelleen ja uudelleen, ja he alkavat nyt saavuttaa sitä. Tulemme näkemään yhä enemmän sallivuutta, ei ainoastaan naisellisia ominaisuuksia maskuliinisissa johtoportaissa, vaan yhä enemmän myös naisia jotka voivat olla feminiinisiä ilman sosiaalisuuden paineita. Heidän ei enää tarvitse pukeutua miehiseen asuun suoriutuakseen johtamisesta.

Mitä enemmän naiset tulevaisuudessa alkavat oivaltaa oman lajinsa jumalallisuuden, sitä enemmän he tulevat olemaan oma itsensä kaikissa tilanteissa. Ja mitä enemmän he ovat naisellisia ja haavoittuvia, mikä on naisellisuuden ja henkisyyden äärimmäinen voima, sitä enemmän myös mies alkaa tajuta naisellisuuden, henkisyyden ja haavoittuvuuden arvon.

Se ei merkitse etteikö haavoittuvuus saattaisi vaikeuksiin, mutta naisellisuuden vahvistuessa niin miehet kuin naisetkin tulevat yhä joustavammiksi. Ja kun naisellinen olemus tulee yhä enemmän ykseydeksi omien henkisten voimiensa kanssa, joita hänen nyt täytyy ilmaista enemmän fyysisesti, alkaa hän yhä enemmän ilmaista niitä liikkeinä. Silloin tulee mahdolliseksi elävöittää vanhoja pyhiä tansseja ja temppeliriittejä, joiden kautta naisellisuus voi tulla voimakkaammaksi, olla turvassa, ja voi olla täydellisesti ei-kontrolloiva. Ja näinhän on jo paljon tapahtunutkin.

Näiden riittien ja tanssien avulla syntyy myös uusi syvä yhteys Maahan, Maaäitiin, yhteys jota voimme kutsua Maan uskonnoksi. Ja samalla elpyy ja vapautuu ihmisen suhde neljännen ulottuvuuden arkkityyppisiin voimiin ja toisen ulottuvuuden elementaarisiin voimiin, jotka miehisen mentaalisuuden aikana ovat vanginneet ihmisolemuksen ahtaaseen piiriinsä.

Mies edustaa pääasiassa fyysistä ja mentaalista prinsiippiä, joilla on taipumus juuttua teknologian ja rakenteen ideoihin. Ja perinteellisesti mies on voinut vaatia ettei nainen olisi oma itsensä ollakseen hänen kanssaan. Nyt miehen vapautuminen laajentamaan omaa turvallisuuden piiriään henkisemmälle ja intiimimmälle alueelle voi oikeastaan tapahtua vain naisten avulla. Kun naiset kulkevat kohti laajempaa ja avoimempaa henkisyyttä, mies seuraa aikanaan perässä, mutta naiset voivat myös auttaa miehiä tukemalla heidän itsearvostustaan sellaisina kuin he ovat. Miesten on ensin muututtava naisellisemmiksi, tai vahvistuttava sisäisessä naisellisuudessaan, voidakseen sen kautta löytää uudelleen oman olemuksensa jumalallisuuden ja voiman, ja oman todellisen miehisyytensä.

Kun nainen, joka luonnostaan on enemmän yhteydessä henkeen ja tunteisiin, vaatii että mies pudottaa muurinsa ollakseen hänen lähellään, on olennaista ettei mies tunne sisäisyyttään uhatuksi tällä alueella, joka on hänelle luonnostaan vieras.

Läheisyys

Sopeutuminen ja taiteellisuus ovat naisellisia ominaisuuksia, olimmepa miehiä tai naisia nykyisessä kehossamme. Ja molemmat voimme harjoitella hyväksymään itsemme, fyysisinä olentoina, tuntevina olentoina, liikkuvina olentoina, läheisyyden olentoina.

Hyvä harjoitus kaikille, mutta etenkin niille joilla on emotionaalisia ongelmia lapsuudestaan, on hyvin yksinkertainen kosketusharjoitus, joka auttaa meitä kokemaan ykseyden oman kehomme kanssa.

Kosketa kehoasi ja sano hyvin lempeästi:
"Minä hyväksyn sinut". Voit kosketella kehosi eri alueita, hyväillä tai sivellä uteliaasti kuin lapsi, jalkojasi, käsivarsiasi, ja voit puhua itsellesi juuri sillä tavalla kuin olisit halunnut itsellesi puhuttavan lapsena. 
Arvosta itseäsi, rakasta itseäsi ja sano koko kehollesi:
"Kiitos että olet elämässäni." Voit sanoa itsellesi mitä kauneimpia ja ihmeellisimpiä asioita - riippumatta siitä oletko nainen vai mies.

Vapauta itsesi olemaan juuri sellainen kuin olet, ei sellainen kuin vanhempasi olisivat halunneet tai joku muu haluaa. Oman todellisuutesi löydät vain olemalla oma itsesi.

Tällaisella harjoituksella on syvällinen vaikutus, koska se auttaa tunnekehoa vähitellen luottamaan mentaalikehoon. Mentaalikeho, joka on mikrokosminen vastine sukupuolten sodasta jokaisessa ihmisessä, on miehinen aspekti. 
Koska tunnekeho ei luota mentaalikehoon, on mentaalikehon aktiivisesti sallittava ja puhuttava ja annettava fyysiselle keholle todellista kiintymystä, ehdotonta rakkautta. Ja rakkaus puolestaan voi stimuloida tunnekehoa elpymään ja puhumaan aidoimman kommunikaatiovälineensä, fyysisen kehon kautta, saaden fyysisen kehon tuntemaan olonsa rentoutuneeksi ja mukavaksi.

Tämä on ihmissuhteiden uusi alku. Kun alat rakastaa omaa itseäsi tuntevana ja fyysisenä olentona, hyväksyt itsesi ja sukupuolesi täydellisesti juuri sellaisena kuin olet, valmistut läheisyyteen myös toisen ihmisen kanssa. Ja syvin yhteys kahden ihmisen välillä, miehen ja naisen välillä taas tarjoaa kummallekin syvimmän yhteyden myös omaan itseensä.

Ja se on tie Pyhään seksuaalisuuteen, Jumalattaren kokemiseen, ja Papin ja Papittaren kokemiseen jokaisessa miehessä ja naisessa.

MattiZoosh through Robert Shapiro: The Explorer Race. Light Technology Publishing 1996.
Lähde: 
Minä Olen -  lehden artikkeli kirjoittanut Matti Kuusela 2001

Ei kommentteja: