WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

torstai 7. lokakuuta 2010

Uhanalaisten kasvilajien suojelu

Seitsemän tunturin taikaa ja sen luontoa...
Pohjois-Suomi
Tikankontti ja lettorikko

Biologia

Tikankontti. Kuva: Veikko VasamaTikankontti ja lettorikko ovat vaateliaita ja uhanalaisia kasvilajeja, joiden kannat ovat voimakkaasti taantuneet koko Euroopassa.
Maamme suurin orkidea tikankontti on poikkeuksellisen komea keltaisen ja purppuran kirjavakukkainen kämmekkä, jonka kasvupaikat ovat kalkkipitoisten alueiden lehtoja, lettorämeitä ja ravinteisia korpia. Jopa puolimetriseksi kasvavan tikankontin kehitys siemenestä kukkivaksi kestää noin 15 vuotta.
Keltakukkaista lettorikkoa tapaa ravinteisilla, usein lähteisillä lettosoilla ja koivuletoilla. Lettorikon kasvullinen lisääntyminen on voimakasta, ja etenkin lähteiden laiteilla kukkimattomat lehtiruusukkeet muodostavat laajoja peittäviä mattoja.

Levinneisyys

Tikankonttia esiintyy koko Euroopassa aina Lapista Välimeren tuntumaan asti. Keski-Euroopassa laji kasvaa harvakseltaan ennen kaikkea kalkkivaikutteisissa vuoristometsissä. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa tikankonttikannat ovat vielä suhteellisen vahvat. Suomessa tikankonttia kasvaa eniten Ahvenanmaalla, Kuusamossa ja Lapin kolmion alueella; muualla levinneisyys on hyvin laikuttaista.
Lettorikko on hävinnyt laajoilta alueilta Keski- ja Pohjois-Euroopasta: kohtalaisen runsaana se esiintyy enää Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Suomessa lajia on kasvanut koko maassa, mutta suurin osa Etelä- ja Keski-Suomen kasvupaikoista on tuhoutunut.

Taantumisen syyt

Lettorikko. Kuva: Antti LeinonenEniten lettorikon ja tikankontin kasvupaikkoja maassamme ovat hävittäneet ravinteisten lettosoiden raivaaminen pelloiksi sekä ojittaminen metsätalouskäyttöön. Lettorikko on hyvin herkkä kasvupaikan vesitalouden muutoksille. Tikankontti on kärsinyt myös avohakkuista ja maaperän muokkauksesta sekä keräilystä. Lisäksi molempien lajien esiintymiä taantuu lehdes- ja suoniittyjen sekä hakamaiden kasvaessa umpeen ja lehtojen kuusettuessa.

Lajien asema

Tikankontti ja lettorikko ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja ja uhanalaisia, valtakunnallisesti vaarantuneiksi arvioituja lajeja. Molemmat ovat EU:n tärkeinä pitämiä kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua (luontodirektiivin liite IV).
Lettorikko on valittu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi, sillä huomattava osa lajin eurooppalaisesta kannasta kasvaa Suomessa.
Tikankontin ja lettorikon kasvupaikat edustavat usein pienialaisia ja uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä tavataan yleisesti myös muita vaateliaita, taantuneita kasvilajeja, joilla on samankaltaiset kasvupaikkavaatimukset.


Ei kommentteja: