WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Sydämen Tie 1 osa

Vuosituhansien ketjussa kuljetan mukanani paljon aikaisempien Elämieni selvittämättömiä kuormia. On silmäni viisaat ja sisälläni tuli. Kuljen hehku kasvoillani tuulen tuivertamassa tukassani vapaus. Sielussani tulen taika, syleillen sitä voimakasta henkilökohtaista Valoa, jota ilmennän. 

Valo valaisee polkua edessäni, valaisten myös sisäistä maailmaani. Kutsun aitoa itseäni opastamaan minua Vapauteen. Sallin aidon itseni näyttää minulle eri kasvoni.
 
Katson peiliin, joka heijastaa Valoa takaisin minulle. Valo kohtaa pimeyden, pimeys katsoo Valoon. Tämä matkani paljastaa minulle niitä osia, jotka ovat kolkuttaneet ovelleni, etsineet huomiotani, etsineet tunnustani, Rakkauttani ja hyväksyntääni.
Elämän Lähde 
Mitä Silmät ei nää, sen Sydän ymmärtää.:) 
Mitä silmät ei nää
Niin, mitä silmäni ei nää, sen Sydämeni ymmärtää :) 
tein matkan Onnikalla Kuolan niemimaan Varzukaan.
10.6. -15.6.2011
Astuin Onnikkaan Rovaniemen linja-autoasemalta klo 9.30. Lähtöasema oli OULUN linja-autoasema Raksila klo 6.00. 
Matkalla oli 40 kulttuurimatkaajaa Suomesta sekä opas-tulkki ja matkanjohtaja. Kemin Liikenteen Onnikan kuljettaja kuljetti meitä pumpulien päällä turvallisesti ja hitaasti hiekkatiellä Venäjän puolella.
Sallan tien risteys/JoutsijärviSallan kyläreitti /Joutsijärvi
Salla / linja-autoasema
Laurila - Kelloselkä - Rata 
Kelloselkä / Suomen raja-asema / tullimuodollisuudet
ei ongelmia / sujui passintarkastus ongelmitta 
Salla / Venäjän raja-asema /tullimuodollisuudet
ei ongelmia / sujui passintarkastus ongelmitta / antoivat apua myös maasta siirtymiskortin täytössä (pieni valkea lappunen kaksin kappalein täytettävä meno/paluu, johon tulee leima Kantalahden hotellista kun olemme siellä meno ja paluu yön)

Salla - Kantalahti noin vähän yli 200 km Raja-asemalta eteenpäin oli asfalttitietä n.50 km sitten soratietä n.90 km (pumpulin päällä mentiin hitaasti) loput asfalttia n.70 km Kantalahteen.

Käytiin katsomassa matkan varrella Alakurttia (70 km päästä rajasta) Tuntsajoki. Toripäivät on siellä tiistai ja torstai.

Hotellimajoitus Kantalahden keskustassa hotelli Spolohi OY "Solidarnost" , Murmanskin alue 
Yksi yö

Kantalahti 25 000 ihmistä työttömyysaste 6%
Alumiinitehdas
Pietari - Murmanski rata n. 2000 km pitkä (eräs matkalainen kertoi sodasta radan varrella ja miten rataa rakennettiin aikamaan)
Itä-Kantalahti
Länsi-Kantalahti
UMBA Pomorien festivaaleilla oma kuva

Kantalahti - Umba (noin 110 Km)
Mustanjoen rannalla uinuva suljettu UMBA.


Päivävierailu Pomorien festivaaleille tapahtui suljetussa Umban kaupungissa. Ryhmällämme poikkeuslupa oleskella määrätyn ajan rajavyöhykkeellä Umban kaupungissa. Poliisiauto ohjasi sinne ja sieltä pois autot / bussit jonossa.
Sotilasalue ei saa majoittua, sukellusveneiden harjoittelupaikka.


Osallistuimme Pomorien folklore-festivaaleille. 
Etenimme kulkueena ( Suomen lippuja heilutellen) sillalle, jossa meidät otettiin vastaan ystävällisesti. Haastateltiin ja lauloimme tervehdyslaulun. Taitoimme palan tarjotusta leivästä ja maistoimme kaljaa/olutta.


Festivaalikulkue sekä kansantanssi- ja musiikkiesityksiä. Lauloimme ja tanssimme yhdessä taiteilijoiden kanssa Mustajoen rannalla. Söimme uha-keittoa (pomorien kalakeittoa). Ostin itselleni lapaset (ei ollut mukana) kun oli niin kylmä ilma.


Iltasella siirryimme ilta- ja aamuruskon kohdatessa jatkaen matkaamme tanssivien koivujen, satumaisen kauniiden mäntyjen maisemissa Turjan rannikkoasukkaiden Varzukaan. Perille saavuimme siis yöttömässä yössä ja majoituimme Varzukan kalastajakolhoosi  "Kommunismin oraat" taloihin, joissa oli hyvä ja turvallista asua.

Varzuka 600 asukasta
Kiireetöntä ja yksinkertaista elämää
Kalastuskolhoosikylä
Lohenpyynti elinkeinona
Yövyimme kolme yötä Varzukassa

Talomme ovi oli Varzuka-joelle päin sekä keittiön ikkuna. Kahdesta makuuhuoneen ikkunasta näkyi puukirkko Uspenskaja (1674). Rauhallinen ja levollinen näkymä.


Opastettu  kiertokävely 
Saimme kuulla kuinka miten pomorit ja varzukalaiset elävät. Tutustuimme kouluun (osittain sisäoppilaitos). 

Koulussa 60 oppilasta ja 1-9 luokkaa sekä päiväkotilapset myös.

Varzuka-joki ei ole syvä ja virtapaikka jäätyy talvella noin kuukaudeksi ja lapset pääsevät kouluun moottorikelkan kyydillä.
Oma kuva portaat koululle Varzuka
Portaat koululle (yli sata porrasta). :)

Tutustuimme myös Kuolan alueen vanhinpaan puukirkkoon Uspenskaja kirkko (1674). Ostin sieltä painetun ikonin. Kaunis oli kirkko ja ikoni. Ortodoksisuus kiehtoo minua!
Ikoni VALO oma kuva




Retket
Varzukasta - Kuzomen (Kuusiniemi) 27 km matka
Vienan merenrannalle HIEKKADYYNIT! Missään Suomessa ei ole vastaavia dyynejä. 

Sinne oli mukava tehdä Enkelinkuvia.


Tutustuimme myös Kuolan tiedekeskuksen tutkijoiden työhön. Miten estää hiekkadyynien leviäminen? Tehty Meren puolelle kolmion muotoinen pitkä puuaita 4.5 km estämään hiekan tulo meren ja joen puolelta.



Koloniha
Kalastajakämppä (entinen pomorien kala-apaja)
Kalastaja kertoi työstään LOHENPYYNNISTÄ ja KASVATUKSESTA!


Murmanski pääkaupunki LOHI-saalis viedään sinne. 
Kalastajilla luontaisetuna : LOHTA 200 g päivä/ henkeä kohti

Kulttuurimatkaajilla oli mahdollisuus kalastaa Varzuka-joella. Luvat sai ostaa siellä. 

Mahdollisuus myös metsästykseen lupien mukaan. Karhuja, Metsoja ja Teeriä.



Soudimme myös vastarannalle Varzuka-joen yli. Siellä tutustuimme perinteiseen Varzukaan.

Lehmät ylittivät Varzuka-joen hiukan vastahakoisesti matalasta kohtaa ja menivät saareen päiväksi. Sitä toimitusta oli mukava seurata.

Paljon oli juttuja sodista ;) Suorakulmainen aidattu Hauta-alue, niistä jotka eivät koskaan palanneet. Kuvalaattoja vuosilukuineen.

Silmät kostui ja mieli oli matalalla ****

Paikkakuntalainen kertoi miten hänen äitinsä otti jokaisen lapsen syliinsä ja kertoi ettei heillä ole enää isää****

Olin nähnyt unen ( unessa rinnassani Suomen lippu ja sininen pieni lintu) ennen tälle retkelle menoa ja siellä ymmärsin uneni merkityksen. (Paljon minusta poistui kuormaa).



Ametistiniemelle oli myös retki. Ametistin sieltä voi löytää matkaansa jos vain onni oli matkassa. Joillakin oli onni matkassa.



Sauna
Kahtena iltana. Eri saunassa. Kolhoosin asukkaitten omat saunat. Hyvät lämpimät puusaunat aivan kuin kotonakin.



Illanvietto rannalla
Kolhoosin asukkaitten,kuoron ja haitarinsoittajan kanssa
Hyvää ruokaa: LOHTA folionyytissä nuotiolta, perunoita, salaatteja, suolakurkkuja ja kaikkea mahdollista, teetä ja juomia monenlaisia.


Mukavasti ilta kului ystävällisten asukkaitten ja matkalaisten kanssa.


Aikanaan tuli kiittää Varzukan asukkaita vieraanvaraisuudestaan ja lähtö aamulla haikein mielin kohti Kantalahtea. 


Näin taas unen ennen lähtöaamua. Unessa bussin kummaltakin puolelta avautuivat matkatavaroiden ovet ja matkalaukut tippuivat jokeen. 


Kaunis MÄNTY dyyneiltä oma kuva
Hiekkateitä ajeltiin todella hitaasti ja ilmeisesti Onnikka ei ollut niitä uusimpia koska wc ei toiminut, kahvia ei keitelty, se jäi yritykseksi. Teknillisiä pysähdyshetkiä pidettiin sitten tiheään. Miehet oikealle ja naiset vasemmalle. Välillä oltiin sikin sokin. Kauniita mäntyjä ja muutenkin paljon silmille katsottavaa maisemissa ja luonnossa.
 
Bussi kuumeni jne. 



Punkkereitakin näkyi metsässä olevan. Löytyi hylsyjä, vanhoja ruosteisia kaasunaamarin suodattaminen pohjia, piikkilanka-aitaa jne. varovainen sai olla, ettei kompastunut saatika paljasta pyllyään väärään paikkaan tungennut.


Jäkälää oli paljon ja kaunista sellaista kun ei sitä porotaloutta ollut sielläpäin. Olis ollut vaikka meidän poroille myydä?
Pistäydyimme myös sopivan hetken tullen Vienan meren rannalla. Maitovalaita! Lajien välinen viestintä


Vienan meren rantaa oma kuva

Ennen Umbaa vielä kiertoajelu pienessä kylässä matkamme varrella. Näimme sukellusveneen ja laivan järvellä. 

Ja se uneni: toteutui siltä osin että Onnikan vesiputki rikkoontui ja vuoti matkatavarasäilytystilaan. Toinen puoli matkatavaratilasta oli märkä; todella märkä. Matkalaukut myös märkiä. 
Matkalla taivaalla poutapilviä ja eräs niistä oli vanha mies, joka minulle hymynsä soi. Kiitos, kiitos, kiitos! 

Kantalahti
(Yksi yö)
Kiertoajelua paikallisen oppaan opastuksella ja viime hetken tuliaisostoksia tehtiin.
oma kuva Kaupat tien molemmin puolin

Päivällinen paikallisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja kauniisti katettu ja wc kuin kotona; siisti. 

Aamulla aamiaiselle ja Onnikkaan kohti  Alakurttia ja sieltä kohti Sallaa / Venäjän raja- ja tullimuodollisuudet. Hyvin meni, ei vaikeuksia.

Kohteliaita ja auttavaisia tullimiehiä/naisia - ei kuten ennen!

Olivat kiinnostuneita, arvatkaapa mistä? kun tarkistivat Onnikkaa.

Hyvin selvittiin Kelloselkä, Suomen raja-asemalle
Olivat kiinnostuneita, arvatkaapa mistä? kun tarkistivat Onnikkaa.

Me vain näytimme passimme kummallakin puolella rajaa.

Matka jatkui kohti Rovaniemeä, jossa jäin pois muutaman muunkin kanssa.

Oli kevyt ja hyvä olla. Hypin ruutua onnellisena linja-autoasemalla odotellessani kyytiä hotelliin, jossa yövyin ennen kuin lähdin kotia kohti. 
Tällä matkalla oli "tarkoitus"  Valon valaistessa polkuani edessäni. 
Jotain raskasta ja ikävääkin poistui, jäljellä on vain Rakkaus kaikkea ja kaikkia kohtaan. Ja kiitollisuus! ...
Kiitos, kiitos, kiitos 
Enkelit
Korkeampi Itse
Energiat 
Opastajat
Auttajat
kaikki on YHTÄ

"Tänään minä hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Sitä mukaa kun opin tuntemaan itseni laajemmin, muutosprosessi pyörähtää liikkeelle. Tunteeni eivät ole hyviä eivätkä huonoja, ne vain ovat."
Umban labyrintti
Kantalahti
Labyrintti
labyrinths 
Buddy-Labyrint 
Antakaa Valonne Loistaa 
KOULU 
Ethän kopioi omia kuviani!

Ei kommentteja: