Pieni Tähti

 *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  *
 *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  *
Pieni Tähti

Pieni tähti loisti taivaalla. SE tiesi olevansa kaunis ja se kuuli kuinka sen sisältä kuului vaimeaa tähtien helinää MUTTA se ei tiennyt olevansa yksi muiden joukossa. Sillä oli suunnaton kaipaus saada tulla huomatuksi. Oikeastaan se ei tiennyt mitä se kaipasi, koska se ei ollut milloinkaan tuntenut sitä tunnetta, mitä se niin kovasti janosi.

Pieni tähti loisti iltaisin taivaalla ja yritti antaa ihmisille valoaan. Ihmiset ihastelivat sitä, mutta siltikään tähdestä ei tuntunut siltä, miltä olisi pitänyt. Aamu toisensa perään Tähti mietti, onko todella niin, että kaikki on yhtä suurta tyhjää.

Sitten eräänä yönä tähti kuuli korvansa juuresta samanlaista hiljaista helinää, kuin mitä sen omasta sisimmästä lähti ja se kääntyi katsomaan äänen suuntaan. Tähti ei voinut uskoa silmiään, se näki toisen, aivan samanmoisen tähden! Se tajusi, kuinka kaunis tuo toinen tähti olikaan ja ilostui suuresti saadessaan tällaisen ystävän lähelleen.

Yö yöltä tähdistä tuli yhä läheisemmät. Ne ymmärsivät toistensa avulla myös itseään yhä paremmin ja tunsivat kuinka ne olivat tärkeitä toisilleen. Oli vain pimeä yötaivas ja nuo kaksi pientä loistavaa, hiljaa helisevää tähteä.

Mutta sitä ei pieni tähti tiennyt, että joskus on tähdenkin aika sammua. Eräänä iltana sen rakas ystävä tuli kovin väsyneenä tähden viereen. Se ilta oli tähtien viimeinen. Onneksi ne eivät tienneet sitä ja tähdet viettivät viimeisen yönsä hyvin kiitollisina toistensa olemassaolosta.

Aamulla oli vanhan tähden aika lentää pitkin taivaan kaarta ja kadota näkyvistä.

Pieni tähti katseli lentoa ihmeissään: 

miten kauniilta se näyttikään! Minäkin olen yhtä kaunis vielä joskus, se ajatteli. Se ei ajatellut, että se ei näkisi ystäväänsä milloinkaan enää, se ei jäänyt kaipaamaan yhteisiä iltoja. Se oli onnellinen, koska se tiesi nyt olevansa kaunis, sen ystävä oli omalla olemisellaan luonut myös tähden uudelleen. Enää tähti ei kaivannut tietämättä mitä se kaipaa, nyt se rakasti itseään ja se rakasti ystäväänsä ja se oli varma, että se saisi myös itse olla joskus yhtä kaunis lentävä valo kuin vanha tähti oli ollut. Sen maailmaan oli tullut merkitys.

Rakkaus luo maailmaan merkityksen =)

Tarina on kirjoitettu eräänä pakkasiltana marraskuussa, kun tähdet loistivat ikkunasta hyvin kirkkaina...

* Anu Markoff 04.01.2008 Enkelinurkka **  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  * *  *  *  *  *  ~ *  *  *  *  *