Etsivänä ihmisenä toivon oppivani elämäni varrella jotain pysyvästi arvokasta. Suurin saavutus on parantaa merkittävästi sitä ainoaa ominaisuutta, joka todella on minun omaani, nimittäin tietoisuuttani, tuntemustani omasta sisäisestä itsestäni. Kaikki muu häviää aikanaan. Henkinen sielu, minun tietoinen itseni, ei ole tulosta sattumanvaraisesta aineyhdistelmästä. Se on tetoisuuteni Lähde, joka täyttää ruumiin elämällä. Olen pohjimmiltani henkinen sielu. Henkinen sielu saa voimallaan aineellisen ruumiin kehittymään. Ruumis muuttaa muotoaan, mutta henkinen sielu säilyy ikuisesti muuttumattomana. Ruumiini muuttuu siis koko ajan, mutta MINÄ, sielu, kehon omistaja, en muutu. Tämä minun tulisi ymmärtää.
"Olen ikuinen, mutta kuinka voin päästä pysyvyyteen? Haluaisin elää ikuisesti, miksi joudun kuolemaan? Haluan elää terveenä, miksi sairastun? En halua tulla vanhaksi, miksi vanhenen?"
Minun on ymmärrettävä, etten ole ruumiini. Olen ruumiillistunut, ruumiin SISÄLLÄ, mutta en ole itse ruumis. Minun on oivallettava: " Minä en ole tämä ruumis; olen henkinen sielu."
Asuessani aineellisessa ruumiissa minun ON PAKKO kärsiä. Kärsin koska minulla on ruumis. Tunnen kirpeän pakkasen ja tukahduttavan kuumuuden, koska minulla on aineellinen ruumis.
"Ruumis aiheuttaa aineellisen onnen ja kärsimyksen, jotka tulevat ja menevät kuin vuodenajat. En saa antaa niiden häiritä itseäni vaan yritän vietää ne."
Onni ja onnettomuus ilmestyvät ja katoavat niin kauan kuin asun aineellisessa maailmassa. Niistä minun ei pitäisi häiriintyä. Tehtäväni on yrittää oppia oivaltamaan itseni, sitä en saa koskaan lakata yrittämästä. Itseoivallus on minun (ihmisen) päämäärä. Minun on päädyttävä tähän ymmärräykseen: " Minä en ole tämä ruumis; minä olen henkinen sielu. Olen saanut tämän ruumiin menneiden tekojeni mukaisesti."
Aineellinen maailma on syntynyt Auringon lämmöstä ja Valosta. Aineellinen energia koostuu maasta, vedestsä, tulesta, ilmasta, eetteristä, mielestä, älykkyydestä ja minätunteesta.
Henkinen energia on henkinen voima, ELÄMÄNVOIMA. Meistä jokainen on näiden kahden energian yhdistelmä, aineellisen ja henkisen. Heti kun henkinen energia lähtee ruumista, mikä koostuu aineellisesta energiasta, ruumiista tulee pelkkä kasa ainetta eikä se enää liiku. Koko aineellinen energia toimii aineellisen ja henkisen energian yhdistelmällä ja kumpikin niistä on peräisin samasta lähteestä, aivan kuten lämpö ja valo tulevat auringosta. Alkulähteellä (Jumalalla) on siis kaksi energiaa; aineellinen ja henkinen energia. Henkinen energia on ylempi ja aineellinen energia alempi.
Olen sielu, joka siirtyy ruumiista toiseen. Minulla on itse asiassa kaksi ruumista: karkea ja hienojakoinen. Karkea ruumis koostuu aisteistani ja kudoksista, luista, verestä ja niin edelleen. Kun vaihdan kuoleman hetkellä ruumistani, nykyinen karkea ruumis tuhoutuu, mutta heinojakoinen ruumis, joka koostuu mielestä, älykkyydestä ja väärästä minätunteesta, ei tuhoudu.
Minulle tapahtuu unessa aivan samoin. Yöllä unohdan karkean ruumiini ja vain hienojakoinen kehoni toimii. Uneksiessani olen poissa kotoani, poissa sängystäni, jossain muussa paikassa ja unohdan täysin karkean ruumiini. Kun uni on ohi, unohdan sen ja kiinnyn jälleen karkeaan ruumiiseeni. Koen tämän päivittäin.
Minun tulee ymmärtää, yrittää ymmärtää kuka hän on, kuka on Alkulähde (Jumala), mikä on suhteeni Alkulähteeseen, mikä on minun todellinen elämäni, ja elämäni päämäärä. Tuhlaan vain aikaani, tuhlaan arvokkaan ihmiselämäni, jos en kehitä tätä tietoa.
Miksi sanotte, että ette ole nähnyt Jumalaa?
"Kuka ei olisi nähnyt Auringonpaistetta? Kuka ei olisi nähnyt kuunvaloa? Kuka ei olisi maistanut vettä?"
Jumala on kaikkialla, kaikissa.
Muistan aina, että
"Tässä on Jumala."
Lähde: Henkisen Elämän Tie Bhakti-Jooga
Älä määrittele henkistä polkua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti