WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

torstai 29. syyskuuta 2011

AIKA YKSIN - LAPSEN PERSPEKTIIVISTÄ


Maaäitiä kanavoinut Gaian Totuuden tytär
(gaiadaughteroftruth.blogspot.com)
27.9.2011
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kaikkien teidän asumisjärjestelyt ja elinolosuhteet ovat erilaiset. Kuitenkin riippumatta siitä, miten vanha tai nuori olette, tarvitsette kaikki keskeytymätöntä aikaa itseksenne. Yksin oman energianne kanssa. Jotkut teistä paljon enemmän kuin toiset.

Myös lapset, erityisesti lapset (erityisesti teini-ikäiset) tarvitsevat paikan, mikä on yksin heidän, minne he voivat mennä olemaan itsensä kanssa, olemaan hiljaa, piirtämään, laulamaan, tanssimaan, järjestelemään asioita, itkemään, nauramaan tai kyllästymään - silloin kun heistä siltä tuntuu.

Jos heillä on oma huone, tietty kulma tai osa voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten. Antakaa heidän sisustaa tuo paikka mahdollisimman paljon itse.

Jos lapsilla on yhteinen huone, etsikää heille ikään sopiva paikka, mihin kukin lapsi voi vetäytyä omaan hiljaisuuteensa.  
 
Vaikka se olisi vain komero. Avaimena on, että tuo tila on muutettu hänen henkilökohtaiseksi hiljaisen ajan turvasatamakseen. Se on hänen ja yksin hänen.

Opettakaa lasta kertomaan, milloin hän haluaa vetäytyä tällä tavalla - vain jotta tiedätte, missä hän on, ja osaatte olla häiritsemättä häntä.

Sama pätee aikuisiin. Teilläkin pitäisi olla oma pyhä paikkanne, mihin voitte vetäytyä olemaan itseksenne - ja niin myös puolisollanne, jos olette parisuhteessa.

Jos tilaa on rajallisesti ja tuo tila on hänen suosikkituolinsa olohuoneessa, niin no, jos menette tuohon huoneeseen ja huomaatte hänen istuvan tuolissaan, antakaa hänen olla omassa tilassaan. Hän tekee saman teille.

Tarvitsette nimittäin aikaa itseksenne, jolloin olette yksin oman energianne kanssa. Jolloin voitte valmistella tulevaa päivää tai poistaa toisten ihmisten "energiatahmaa", mitä on kertynyt päivän aikana. Jokainen tarvitsee aikaa aistia, miltä tuntuu olla hän. Yksin, jolloin voitte olla vain läsnä hetkessä.

Kyllä, olette sosiaalisia eläimiä, mutta tarvitsette aikaa poissa toisten luota. Enemmän nyt kuin koskaan ennen yllämainituista syistä, mutta myös selvittääksenne, käsitelläksenne ja integroidaksenne omia asioitanne. Voitte tehdä mitä tahansa haluatte tuona aikana yksin, mutta tarkoituksena on olla tai tuntea, enemmän kuin tehdä.

Jotkut ihmiset vaativat paljon enemmän energeettistä yksinäisyyttä kuin toiset. Ja yksinoloaikojen taajuus vaihtelee. Ehdotamme, että teette sen joka päivä, vaikka vain pari minuuttia.

Ne jotka vaativat valtavasti aikaa itsekseen, tietävät sen tavallisesti hyvin varhaisiästä saakka. Ainakin alitajuisesti. Tämän vuoksi kannustamme antamaan tuon tilan omille lapsillenne tai vieraileville lapsille, jos tunnette heidän tarvitsevan sitä.

Jos teillä on lapsia tai vaikka vain tuntisitte lapsia, niin kenties ainakin jonkun kummallinen käyttäytyminen on joskus hämmästyttänyt teitä.

Koska Viestintuoja osuu tähän kategoriaan, olemme pyytäneet lupaa kertoa hänen omia kokemuksiaan. Hän on suostunut toivoen, että se voi auttaa vanhempia ymmärtämään lapsiaan sekä aikuisia viimeistelemään omaa elämänpalapeliään.

Sillä elämässänne voi olla osia (mennyttä ja nykyistä käyttäytymistä), mitä ette välttämättä aina ymmärrä, mutta sitten saatte jonkin välähdyksen, kuvan ja kaikesta tulee kristallinkirkasta - kuten tapahtui Viestintuojallemme, kun osoitimme hänelle ennen tämän kanavoinnin lähettämistä, miksi hän oli niin outo lapsi (hyvällä tavalla) tietyissä asioissa.

Hänellä on nimittäin neljä sisarusta ja hän jakoi huoneen kahden kanssa ollessaan lapsi. Hän nukkui usein komerossa kutsuen sitä huoneekseen ja vei sinne tyynyjä ja peittoja tunteakseen olonsa mukavaksi. Hän myös piiloutui jatkuvasti kaikkialle, pois kaikkien luota - sohvien taakse, sänkyjen alle, kaappeihin … Hän oli mestaripiiloutuja. Hyvin usein hän nukahti piilopaikkaansa.

Perhe etsi häntä aina. Hyvin kuumeisesti, silloin kun hän aloitti tämän, mutta tyynemmin hänen jatkaessaan. Joskus he löysivät hänet. Tavallisesti eivät. He vain tiesivät, että hän tulisi esiin … lopulta.

He eivät ymmärtäneet hänen käyttäytymistään. Ei hän itsekään. Herkkänä lapsena hän vain teki vaadittavan saadakseen aikaa itselleen, oikeastaan ajattelematta, miksi hän teki joitain asioita.

Myönnämme, että hänen tapauksensa on vähän äärimmäinen. Kuitenkin hän pärjäsi oikein hyvin lopulta. Tärkeä asia muistaa on, että 3-4-vuotiaana hän tiesi, mitä tehdä, ja löysi tavan siihen.

Kun lapsista tulee aikuisia, herkät olennot jotka eivät tiedä olevansa herkkiä, kehittävät erilaisia selviytymismekanismeja. Jotkut löytävät sopivia tai terveellisiä tapoja tai kanavia, toiset käyttävät vaarallisempia tai itsetuhoisempia keinoja käsitelläkseen kaiken, mitä he nappaavat tai aistivat.

Jos siis omalla lapsellasi tai jollain tuntemallasi lapsella on kummallista käytöstä - riippumatta iästä - tiedosta, että se voi olla vain aistiylikuormasta selviytymisen mekanismia.

Esitä ikään sopivia kysymyksiä. Hänellä ei ehkä ole sanoja ilmaista, mitä hän tuntee tai miksi hän tekee, mitä tekee, mutta jos vastauksen ydinolemus on, että hänen täytyy päästä eroon kaikesta, olla omissa nahoissaan, saada tauko toisista (tai jostain televisiosta nähdystä), niin on hyvin todennäköistä, että lapsen antenni on hyvin tarkka ja hän tarvitsee pyhän hiljaisen tilan olla itsekseen niiden asioiden kanssa, jotka saavat hänet tuntemaan turvaa ja auttavat häntä latautumaan tai puhdistumaan.

Tämä on hyvin eri asia kuin niillä lapsilla, jotka toimivat traumasta, hyväksikäytöstä tai rajojen puutteesta johtuen.

Pääsääntönä: lapsi on yleensä hyvin onnellinen, luova, vilkas ja hän näyttää vetäytyvän vain, silloin kun hän altistuu tilanteille, missä on paljon ihmisiä, ääntä, stimulointia, tuoksuja (juhlat, retki, ostoskeskus, myös tietyt päivät koulussa tai päivähoidossa), tai katseltuaan elokuvan.

Myös Bambi tai Benji voi aiheuttaa voimakkaita tunteita herkälle lapselle. Antakaa hänen lähteä huoneesta tai pysäyttää elokuva, jos hän säikähtää tai näyttää lohduttomalta. Hän saattaa vain reagoida elokuvan tunteisiin. Luottakaa Viestintuojaan. Jos hän jatkuvasti reagoi samalla tavalla voimakkaisiin tunteisiin, hän ei näyttele, vaan hän pakahtuu omista tunteistaan ja niistä, joita muut tuntevat (elokuvassa ja todellisen elämän tilanteissa myös).

Tyynnytelkää lasta, antakaa hänen olla turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja näyttäkää hänelle lempeästi jokin selviytymismekanismi auttamaan elämän käsittelyssä sellaisena, kun hän kokee sen.

Tiedostakaa myös, että jokaisen sietokyky stimulaatiolle on erilainen. Niin lapsissa kuin aikuisissa. Se on hyvin samanlainen asia kuin virtsarakon kontrollointi. Jotkut ihmiset pystyvät pidättelemään tunteja ja käsittelemään epämukavuuden ongelmitta. Toiset eivät samassa määrin. Kun heidän on mentävä, heidän on mentävä nyt. Poistaa kuona ja tuntea helpotusta.

Tämä on tahallinen esimerkki. Nimittäin monille, monille ihmisille tuo tarve omaan aikaan on yhtä kiireinen kuin tarve mennä vessaan. Ilman sitä toiminnasta tulee hyvin haastavaa.

Ja kun useampia asioita liikkuu, tarvitaan enemmän aikaa erotellakseen tietoisesti, mikä on omaa (pitää se) ja mikä kuuluu toisille (päästää siitä irti).

Jokaisella ihmisellä pitäisi olla pääsy tilaan, missä hän voi olla yksin, poissa muusta maailmasta. Riippumatta elintilanteesta.

On häpeä, että koulut, sairaalat, pitkäaikaishoitopaikat ja vankilat epäonnistuvat tämän ihmisen hyvin perustarpeen tyydyttämisessä.

Yhteiskunnassa parantuisi hyvin monet asiat, jos kaikki rakennukset joissa ihmiset viettävät aikaa, olisi varustettu sellaisilla tiloilla, mihin voi vetäytyä tuntiessaan tarvetta siihen.

Olisi ajateltava enemmän hengestä huolehtimista päivittäin.

Lapsiin palataksemme, kuvitelkaa, miten paljon paremmin monet lapset oppisivat, miten paljon onnellisempia he olisivat, jos koulut olisi rakennettu tuo tarve mielessä. Muutamia hiljaisia tiloja, minne lapset voisivat mennä valintansa mukaan - ei vain tauolla, vaan aina tuntiessaan pakahtuvansa tai ylikuormittuvansa.

Monet muutokset maailmassanne ovat sopeutumista juuri löydettyihin totuuksiin tai todellisuuksiin. Olette eläneet tietyllä tapaa, perustuen tiettyihin uskomuksiin, sääntöihin, oletuksiin tai periaatteisiin. Kun uutta informaatiota tulee sisään, sopeutatte kaikki elämisen, oppimisen, työn tekemisen ja välittämisen puolet tuohon "uuteen" todellisuuteen.

Nuo toimenpiteet auttavat kaikkien henkeä pääsemään helpommalla ja antavat kaikille tilaisuuden kukoistaa omana aikanaan, omilla ehdoillaan ja omien tarpeidensa mukaisesti.

Ottakaa tämä sen lapsen hengeltä, joka kasvoi, mutta aina muisti.

Tässä on kaikki.

Paljon Valoa ja Rakkautta Kaikille.
 

Ei kommentteja: