 |
| Punkaharju |
Talvisena lauantai aamuna kotoa kohti.....
 |
| Pieksämäki |
Reittinä...
Pieksämäki
Varkaus
Rantasalmi
Savonlinna
Punkaharju Kruunupuiston ravintola Kuntoutuskeskus, jossa
Suomi - Venäjä seuran Itä - Suomen piirin eteläosien yhteinen Pikkujoulujuhla (koko perheen)
osastot Enonkoski, Kesälahti, Mikkeli, Punkaharju, Savonlinna ja Varkaus
SVS:n Itä - Suomen piirihallituksen kokous 14.30 - 18.00
Tervetulokahvit
Näyttelijä / Muusikko
talon tarjoamana
sekä tutustuminen Kruunupuiston laitokseen: ns. Urholaan ja päärakennukseen sekä sodanjälkeiseen
" kauhkotautiparantolaan. "
Historiaa:
1803 Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Suomessa ja antoi Punkaharjun kauniin maiseman nähdessään määräyksen suojella alueen luontoa. Punkaharjun harju- ja vesistöalueesta muodostui yksi Suomen merkittävimmistä luonnonnähtävyyksistä.
1892 Lääkäriseura Duodecim perusti Osakeyhtiö Keuhkotautisten Parantolan. Keisarillinen Suomen senaatti myönsi osakeyhtiölle Punkaharjulta maa-alueen käytettäväksi parantolan rakentamiseen. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist (myöhemmin Tarjanne).
1903 Keuhkotautiparantola avattiin ja siellä hoidettiin tuberkuloosipotilaita sotavuosiin asti, jolloin Suomen valtio osti parantolan maa-alueineen sotilassairaalakäyttöön. Sairaalan nimi muutettiin Sotilasparantolaksi vuonna 1952 ja sen toiminta lopetettiin 1964.
1966 Vasta perustettu Fysioterapia-liitto ry vuokrasi parantola-alueen rakennuksineen käytettäväksi kuntoutustoimintaan ja käynnisti saneerausohjelman.
1969 Saneerauksen I vaihe (läntinen osa) avattiin käyttöön Punkaharjun Kuntoutuslaitos -nimisenä käsittäen 72 sairaansijaa.
1974 Punkaharjun Kuntoutuslaitoksen saneerauksen II vaihe (itäinen osa) valmistui käsittäen 64 sairaansijaa. 1970-luvulla Punkaharjun Kuntoutuslaitoksen nimi muutettiin Punkaharjun Kuntoutussairaalaksi ja Punkaharjun Kuntoutussairaalasäätiö perustettiin.
1980 Vuosikymmenen taitteessa valmistui useita uusia tiloja: osasto V (Urhola) käsittäen 24 sairaansijaa, Kuntotalo ja osasto II (Finlandia) käsittäen 34 laitoshoitopaikkaa. Myöhemmin kaikki tilat on peruskorjattu ja laajennettu.
2001 Säätiön sääntö- ja hallintomalli uudistettiin toimitusjohtaja-hallitus-valtuuskunta -pohjaiseksi.
2002 Punkaharjun Kuntoutussairaala muutettiin Punkaharjun Kuntoutuskeskukseksi ja laatutyö suunnattiin ISO 9001:2000 -järjestelmän mukaiseksi.
2003 Kuntoutuskeskuksen nimeksi vaihtui Kruunupuisto - Punkaharjun kuntoutuskeskus. Laatutyön tuloksena Kruunupuisto sai ISO 9001:2000 -järjestelmän mukaisen sertifikaatin 30.4.2003. Kruunupuiston rakennukset siirtyivät säätiön omistukseen.
2005 Uusi ravintola, vastaanottokahvio, kunto- ja liikuntasalit sekä Kruunuareena valmistuivat. Entinen hotelli Finlandia siirtyi Kruunupuiston omistukseen.
Takaharjun parantolan avaamisesta sata vuotta
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin aloitteesta syntynyt Takaharjun keuhkotautiparantola Punkaharjulla täytti sata vuotta 1.10.2003.
Parantola oli valmistuessaan paitsi Suomen ensimmäinen vähäosaisillekin tarkoitettu tuberkuloosiparantola, myös maamme suurin yksityissairaala.
Takaharjussa kehitettiin aktiivisesti suomalaista tuberkuloosihoitoa, mm. maamme ensimmäinen ilmarintahoito annettiin siellä vuonna 1908. Vuonna 1939 laitos siirtyi Puolustusvoimien hallintaan ja toimi sotien jälkeen sotilasparantolana vuoteen 1964. Sotavuosina parantola olikin suurimmillaan, potilaspaikkoja oli tuolloin yli 200. 1940-luvulta alkaen käyttöön tulleet uudet lääkkeet tekivät tuberkuloosiparantolat vähitellen tarpeettomiksi ja välillä purku-uhankin alla ollut laitos on sittemmin toiminut kuntoutuslaitoksena, vuodesta 2001 Kruunupuisto - Punkaharjun Kuntoutuskeskus –nimisenä.
Takaharjun varhaiset omistajat ja toimihenkilöt tulivat Duodecim-seuran piiristä. Hankkeen puuhamiehenä toimi seuran puheenjohtaja Matti Äyräpää. Vuonna 1921 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi osti parantolan osake-enemmistön ja Duodecim-seuralaisten omistus Takaharjussa loppui näin vähitellen.
Punkaharjun kupeeseen rakennettu arkkitehti Onni Törnqvistin (myös. Tarjanne) suunnittelema Takaharju on eräs varhaisia funktionalismin edelläkävijärakennuksia maassamme ja 136 metriä pitkällä julkisivullaan se oli aikanaan myös Suomen pisin rakennus.
Takaharjussa kehitettiin aktiivisesti suomalaista tuberkuloosihoitoa, mm. maamme ensimmäinen ilmarintahoito annettiin siellä vuonna 1908. Vuonna 1939 laitos siirtyi Puolustusvoimien hallintaan ja toimi sotien jälkeen sotilasparantolana vuoteen 1964. Sotavuosina parantola olikin suurimmillaan, potilaspaikkoja oli tuolloin yli 200. 1940-luvulta alkaen käyttöön tulleet uudet lääkkeet tekivät tuberkuloosiparantolat vähitellen tarpeettomiksi ja välillä purku-uhankin alla ollut laitos on sittemmin toiminut kuntoutuslaitoksena, vuodesta 2001 Kruunupuisto - Punkaharjun Kuntoutuskeskus –nimisenä.
Takaharjun varhaiset omistajat ja toimihenkilöt tulivat Duodecim-seuran piiristä. Hankkeen puuhamiehenä toimi seuran puheenjohtaja Matti Äyräpää. Vuonna 1921 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi osti parantolan osake-enemmistön ja Duodecim-seuralaisten omistus Takaharjussa loppui näin vähitellen.
Punkaharjun kupeeseen rakennettu arkkitehti Onni Törnqvistin (myös. Tarjanne) suunnittelema Takaharju on eräs varhaisia funktionalismin edelläkävijärakennuksia maassamme ja 136 metriä pitkällä julkisivullaan se oli aikanaan myös Suomen pisin rakennus.
Jouluruokailu
Arpajaiset
Laulua
 |
| Joulupukki |
Tanssit Kruunupuiston yleiset tanssit Ari Kietäväisen orkesterin tahdittamana
Kaunis kiitos juhlasta
Kaunista Suomea
 | ||||
| Simpele |
Simpele
 |
| Imatra |
Imatra ( yövyttiin )
Vuosituhansien ketjussa kuljetan mukanani paljon aikaisempien Elämieni selvittämättömiä kuormia. On silmäni viisaat ja sisälläni tuli. Kuljen hehku kasvoillani tuulen tuivertamassa tukassani vapaus. Sielussani tulen taika, syleillen sitä voimakasta henkilökohtaista Valoa, jota ilmennän.
Valo valaisee polkua edessäni, valaisten myös sisäistä maailmaani. Kutsun aitoa itseäni opastamaan minua Vapauteen. Sallin aidon itseni näyttää minulle eri kasvoni.
Katson peiliin, joka heijastaa Valoa takaisin minulle. Valo kohtaa pimeyden, pimeys katsoo Valoon. Tämä matkani paljastaa minulle niitä osia, jotka ovat kolkuttaneet ovelleni, etsineet huomiotani, etsineet tunnustani, Rakkauttani ja hyväksyntääni.
Yö oli minulla värikäs, energinen... vanhaa poistettiin...
Aamupäivästä jatkettiin matkaa kotia kohti
Saimaan keskellä sijaitseva Puumala
 |
| Puumala |
Anttola
Mikkeli
Kangasniemi
Vaajakoski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti