Jatkuvia seuralaisia kanavoinut Aisha North (aishanorth.wordpress.com )
8.3.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Vuorovesi on vaihtunut ja taas kerran nousevien vesien myllerrys
työntää paljon kaikkea pintaan. Tämä on selvää monille teistä, kun
näytätte melkein hukkuvan vanhaan jätteeseen, mitä ilmestyy yhtäkkiä
tyhjästä. Tämä voi olla erittäin hämmentävää - vähintäänkin - sillä
tiedämme teidän toivoneen, että olisitte jo selvillä vesillä, kaukana
siitä vanhasta roinasta, mikä roskasi elämäänne aiemmin. No, nämä vanhat
kysymykset ovat ennen kaikkea sitkeitä, joten vaatii toisinaan kamalan
paljon kovaa työtä päästä eroon niistä kerta kaikkiaan.
Kuulemme väsyneet huokauksenne, rakkaat ystävät, ja tiedämme, että monilla tämä tuntuu melkein kuin viimeiseltä oljenkorrelta, mikä katkaisee kamelin selän. Mutta te ette katkea, rakkaat ystävät - kaukana siitä - ja vaikka tämä jätevuori näyttääkin hukuttavan teidät jotenkin, tietäkää, ettei se voi koskaan tehdä sitä. Voi näyttää siltä, että se uhkaa peittää teidät täysin, mutta niin ei ole. Sillä ainoa syy sen ilmestymiseen näköpiiriinne on, että olette hyvin varustautuneita käsittelemään sen tässä vaiheessa. Teistä on tullut hyvin tehokkaita tässä ja olette jo selvittäneet niin paljon, että se on antanut teille hyvin kehittyneen taidon raivata tienne tämänkin läpi - aivan kuten olette raivanneet tienne siinä muussa viidakossa, minkä läpi olette tulleet päästäksenne siihen, missä olette tänä päivänä. Eivätkä vain lihaksistanne, vaan myös päättäväisyydestänne on tullut jo niin voimakas, ettei mikään voi estää teitä riippumatta siitä, miten pelottavalta se ehkä näyttää ulkopuolelta.
Sillä olette pysäyttämättömiä nyt, rakkaat ystävät, eikä tämä edessänne oleva vanhan roskan viime vuori ole ylitsepääsemätön - onnistutte ohittamaan sen jollain tavalla. Joko murskaamalla sen jalkojenne alle, kun kiipeätte sen yli, tai kahlaamalla suoraan sen läpi. Ja se on merkittävä saavutus teille kaikille, mutta teidän ei tarvitse tehdä sitä yksin, sillä teillä on nyt ystäviä kaikenlaisissa paikoissa ja he ovat valmiita ja halukkaita ojentamaan teille kätensä tässä viimeisestä esteestä läpimurtautumisen tehtävässä. Löydätte heitä kaikkialta, minne katsotte, joten älkää unohtako tehdä sitä. Ette voi saada apua, ellette pyydä sitä. Älkää siis ajatelko, että teidän on otettava koko vastuu itsellenne tästä tehtävästä. Ansaitsette kaiken avun, mitä voitte saada - on se sitten taivaallista apua tai tulee ystävälliseltä naapurilta tai työtoverilta tai joltain johon olette yhdistyneet tässä tilassa.
Taaskin sanomme, että olette kaikki hyvin voimakkaita, mutta älkää antako sen houkutella teitä ajattelemaan, että teidän täytyy seistä yksin ja hallita itse kaikki, mitä eteenne tulee. Tällä tavalla ei tehdä uudessa maailmassa, sillä siellä seisomme kaikki yhdessä - verhon kummallakin puolella. Olemme yhtä ettekä te ole yksin. Muistakaa pyytää apua, sillä tämä vanhan maailman viime jäänteiden siivoaminen ei ole soolotyötä. Se on yhteisponnistus ja siksi teette tämän yhdessä, kunhan ette sulkeudu ja piiloudu häpeään sen vuoksi, että olette aiheuttaneet liian paljon hämminkiä ja hankaluuksia. Tämä ei ole hämminkiä ja hankaluuksia, tämä on tärkeää työtä, mikä tehdään meidän kaikkien puolesta, ja siksi se tehdään uskottujen kanssatyöntekijöiden kanssa.
Teidän ei ole enää tarkoitus kulkea yksin, teidän on tarkoitus kerääntyä ryhmiin ja sitten myös nämä ryhmät alkavat yhdistyä ja kasvaa aina suuremmiksi ja voimakkaammiksi - kuten on tapahtunut jo kaikille teille, jotka olette alkaneet kerääntyä tämän lämpimän tulen ympärille. Teidän on etsittävä toisten lämpöä ja seuraa, muuten tämä koko projekti hajoaisi. Tässä on kyse tulemisesta taas yhteen, kun on vaellettu ikuisuuden yksin erämaassa, etsien jonkinlaista turvapaikkaa. No, turvapaikka on jo täällä, se on toisten urheiden sielujen seurassa.
Älkää siis seiskö enää varjoissa. Ottakaa askel tähän piiriin ja yhdistäkää kätenne muihin, jotka jos seisovat siinä, sillä se saa teidät tuntemaan, miten voima syöksyy lävitsenne. Ja vain tekemällä tämän pystytte lopultakin yhdistämään kaiken, mikä on ollut irrallaan ainoneita. Suljette nyt kuilua joka päivä, henkien "korjaantuessa" yhdessä yhdeksi. Älkää siis kaihtako tätä jälleenyhdistymistä, sillä teitä on odotettu hyvin pitkään eikä mikään tuo meille suurempaa iloa kuin se, että sallitte itsenne vedettävän tähän ystävien piiriin. Olette yksi meistä ja ilman teitä me emme ole kokonaisia. Tehkää siis olonne kotoisaksi, rakkaat ystävät, olette tulleet jäädäksenne ja se ilahduttaa meitä kaikkia loputtomasti.
-----------
Kuulemme väsyneet huokauksenne, rakkaat ystävät, ja tiedämme, että monilla tämä tuntuu melkein kuin viimeiseltä oljenkorrelta, mikä katkaisee kamelin selän. Mutta te ette katkea, rakkaat ystävät - kaukana siitä - ja vaikka tämä jätevuori näyttääkin hukuttavan teidät jotenkin, tietäkää, ettei se voi koskaan tehdä sitä. Voi näyttää siltä, että se uhkaa peittää teidät täysin, mutta niin ei ole. Sillä ainoa syy sen ilmestymiseen näköpiiriinne on, että olette hyvin varustautuneita käsittelemään sen tässä vaiheessa. Teistä on tullut hyvin tehokkaita tässä ja olette jo selvittäneet niin paljon, että se on antanut teille hyvin kehittyneen taidon raivata tienne tämänkin läpi - aivan kuten olette raivanneet tienne siinä muussa viidakossa, minkä läpi olette tulleet päästäksenne siihen, missä olette tänä päivänä. Eivätkä vain lihaksistanne, vaan myös päättäväisyydestänne on tullut jo niin voimakas, ettei mikään voi estää teitä riippumatta siitä, miten pelottavalta se ehkä näyttää ulkopuolelta.
Sillä olette pysäyttämättömiä nyt, rakkaat ystävät, eikä tämä edessänne oleva vanhan roskan viime vuori ole ylitsepääsemätön - onnistutte ohittamaan sen jollain tavalla. Joko murskaamalla sen jalkojenne alle, kun kiipeätte sen yli, tai kahlaamalla suoraan sen läpi. Ja se on merkittävä saavutus teille kaikille, mutta teidän ei tarvitse tehdä sitä yksin, sillä teillä on nyt ystäviä kaikenlaisissa paikoissa ja he ovat valmiita ja halukkaita ojentamaan teille kätensä tässä viimeisestä esteestä läpimurtautumisen tehtävässä. Löydätte heitä kaikkialta, minne katsotte, joten älkää unohtako tehdä sitä. Ette voi saada apua, ellette pyydä sitä. Älkää siis ajatelko, että teidän on otettava koko vastuu itsellenne tästä tehtävästä. Ansaitsette kaiken avun, mitä voitte saada - on se sitten taivaallista apua tai tulee ystävälliseltä naapurilta tai työtoverilta tai joltain johon olette yhdistyneet tässä tilassa.
Taaskin sanomme, että olette kaikki hyvin voimakkaita, mutta älkää antako sen houkutella teitä ajattelemaan, että teidän täytyy seistä yksin ja hallita itse kaikki, mitä eteenne tulee. Tällä tavalla ei tehdä uudessa maailmassa, sillä siellä seisomme kaikki yhdessä - verhon kummallakin puolella. Olemme yhtä ettekä te ole yksin. Muistakaa pyytää apua, sillä tämä vanhan maailman viime jäänteiden siivoaminen ei ole soolotyötä. Se on yhteisponnistus ja siksi teette tämän yhdessä, kunhan ette sulkeudu ja piiloudu häpeään sen vuoksi, että olette aiheuttaneet liian paljon hämminkiä ja hankaluuksia. Tämä ei ole hämminkiä ja hankaluuksia, tämä on tärkeää työtä, mikä tehdään meidän kaikkien puolesta, ja siksi se tehdään uskottujen kanssatyöntekijöiden kanssa.
Teidän ei ole enää tarkoitus kulkea yksin, teidän on tarkoitus kerääntyä ryhmiin ja sitten myös nämä ryhmät alkavat yhdistyä ja kasvaa aina suuremmiksi ja voimakkaammiksi - kuten on tapahtunut jo kaikille teille, jotka olette alkaneet kerääntyä tämän lämpimän tulen ympärille. Teidän on etsittävä toisten lämpöä ja seuraa, muuten tämä koko projekti hajoaisi. Tässä on kyse tulemisesta taas yhteen, kun on vaellettu ikuisuuden yksin erämaassa, etsien jonkinlaista turvapaikkaa. No, turvapaikka on jo täällä, se on toisten urheiden sielujen seurassa.
Älkää siis seiskö enää varjoissa. Ottakaa askel tähän piiriin ja yhdistäkää kätenne muihin, jotka jos seisovat siinä, sillä se saa teidät tuntemaan, miten voima syöksyy lävitsenne. Ja vain tekemällä tämän pystytte lopultakin yhdistämään kaiken, mikä on ollut irrallaan ainoneita. Suljette nyt kuilua joka päivä, henkien "korjaantuessa" yhdessä yhdeksi. Älkää siis kaihtako tätä jälleenyhdistymistä, sillä teitä on odotettu hyvin pitkään eikä mikään tuo meille suurempaa iloa kuin se, että sallitte itsenne vedettävän tähän ystävien piiriin. Olette yksi meistä ja ilman teitä me emme ole kokonaisia. Tehkää siis olonne kotoisaksi, rakkaat ystävät, olette tulleet jäädäksenne ja se ilahduttaa meitä kaikkia loputtomasti.
-----------
SELVIYTYMISKÄSIKIRJA, OSA 279
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa,
lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman
elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio
omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi
ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin
pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti