TUNNEKEHO - PARANTUMINEN TAKAISIN RAKKAUDEKSI

Kiraelia kanavoinut Kahu Fred Sterling
Cosmic Lighthouse -verkkolehti, numero 07/2008 ( www.cosmiclighthouse.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

KIRAEL:
Hyvää iltaa. On mielenkiintoista aikaa olla tällä kauniilla planeetalla. Kuvitelkaa maailmanrauha. Sanotte: "Mestariopas Kirael, emme voi tehdä sitä. Sodat jatkuvat. Lapset näkevät nälkää ja äitejä kuolee. En pysty kuvittelemaan rauhallista maailmaa, kun ajattelen noita asioita." Tämä on egonne puhetta. Jos nousisitte egonne yläpuolelle, löytäisitte rakkauden ja tietäisitte, että kaunis ja tasapainossa toimiva maailma ei ole ainoastaan kuviteltavissa, vaan myös todiste Luojan suuruudesta.

Luoja sallii henkien kokea tämän tietoisuustason ja sitten lähteä. Monet henget odottavat jonossa päästäkseen käymään maan päällä. Heitä ehkä myös kutsutaan tulemaan tänne ja syntymään johonkin sodan repimään maahan ja vapaaehtoisesti kuolemaan nälkään tai sairauteen, jotta muu maailma voi avata taas sydäntään.

Olen odottanut yli vuosikymmenen, että kutsuisitte minua puhumaan tunnekehosta uudella tavalla. Annan teille avauspuheeni, joka on kuin seremoniallinen rukous. Sulkekaa silmänne ja sallikaa tämän seremoniallisen rukouksen koskettaa sydämenne syvyyksiä.

Kun leijutte mitä kauneimmassa Luojan rakkauden "hiukkastossa", Luoja antaa teille suuren tilaisuuden tulla tällaiselle planeetalle. Punotte sitten hiukkasenne vahvoiksi ja voimakkaiksi ja muodostatte suunnitelman siitä, mitä suorittaisitte tässä elämässä.

Ette paljonkaan ajattele sitä, miten kauan olette täällä. Toivotte, että ette olisi kovin pitkään, mutta olette valmiita jäämään niin pitkäksi aikaa, kuin mitä teiltä menee laajentaaksenne Luojan kokemusta, ja niin suunnitelma alkaa. Kun olette kirjoittaneet koko suunnitelman, lähdette taianomaiselle matkalle. Raamatussa sanotaan: "Ja sitten tuli valkeus." Tuo valkeus jonka näitte tulevan täällä, oli syntymäpäivänne valo. Kiedoitte yhden neljästä kauniista kehostanne välttämättömäksi verhoksi.

Kiedoitte kauniin tunneosanne - osanne joka muistaa Jumalan hyvin selvästi - verhoon, egoon. Jos ette olisi kietonut kaunista tunnekehoanne niin tiukasti, emme olisi saaneet teitä pysymään täällä edes kymmentä minuuttia, elämästä puhumattakaan.

Vaaditaan neljä valosäiettänne kutomaan tämä egoverho tunnekehonne ympärille. Silti voitte edelleen tuntea tunteitanne. Luojajumala haluaisi niin. Kuitenkin kasvaaksenne ja ollaksenne osa Luojan rakkauden kokemusta, se varmistaa, että mentaalinen ja fyysinen kehonne ovat mahdollisimman laajentuvia.

Ei ole huono asia keskittyä mentaaliseen ja fyysiseen ilmaisuunne, näihin kahteen kulkuneuvoon, jotka saattavat teidät tämän ulottuvuusmatkan läpi ja sallivat teidän palvella Luojajumalaa. Teillä on tämä kaunis ja täydellinen keho, missä teette matkanne. Sanotte: "No, mestari Kirael, entä minun kehoni? Minulla on syöpä." Ystäväni, tämä kaikki on hyvin muutettavissa. Voitte parantaa kehonne rakkaudella. Jumala rakastaa teitä ja antaa teille oikeuden ja tilaisuuden tulla tänne palvelemaan valoilmaisumuotona sitä, mikä on niin laajeneva ja niin voimakas, että teidän pitäisi nousta elämänne jokaisena päivänä ylös kiittäen Luojaanne.

Herättäkää ja paljastakaa tuo kaunis egopunos, joka ympäröi tunnekehoanne. Kun voitte tuntea tunteitanne, voitte tuntea Luojajumalanne. Jos ajattelette, että fyysinen ja mentaalinen kehonne ovat voimakkaita, punokaa tunne- ja henkinen keho harmoniaan niiden kanssa ja sydämenne avautuu valopunoksen voimaan.

Kun matkallanne synnytte tälle planeetalle, vahvistatte punosta kauniin tunnekehonne ympärillä ja joka seitsemäs vuosi kiedotte tuon verhon ympärillenne kaksi kertaa lisää. Niinpä 7-vuotiaana laitatte automaattisesti kaksi tämän verhon lisäpunosta yllenne ja 14-vuotiaana taas lisäätte kaksi kerrosta ja sitten päästessänne aikuisuuteen, lisäätte vielä kaksi kerrosta.

Ynnätkääpä yhteen. Aloitatte harmonisoimalla neljä tasoanne egoon sinä päivänä, kun astutte valoon, ja sitten lisäätte siihen vielä kuusi. Kun sitten olette 21-vuotias ja otaksutte olevanne aikuinen, teillä on niin paljon verhoa, että ajattelette "raivaavanne" itse tienne maailmassa, oman uranne, ja järjestätte elämänne niin, että kaikki on ehdottoman täydellistä. Haluatte ehkä tienata miljoonia dollareita ja kuluttaa miljoonia dollareita, ja monet onnistuvatkin siinä. Sitten eräänä päivänä heräätte johonkin.

Nuo verhot, nuo punokset jotka eivät ole sallineet teidän kokea tunnekehoanne kovinkaan paljon, yhtäkkiä repeävät itsestään ja sanotte: "Hetkinen, pysähdytäänpä hetkeksi. Minusta on mukavaa viisastella." On liian myöhäistä. Huomaatte kuuntelevanne tällaista ohjelmaa ja ajattelevanne: "Voi, hyvä Jumala, olet kanssani, eikö niin?" Luojajumala lähettää yhden viestintuojistaan tänne ja se sanoo jotain tällaista: "Tervetuloa elämääsi." Tämä on elämäsi, ystäväni. Tunnekehosi on vapaa.

Tunnekehonne on rakkautenne henkilöitymä. Kun tulette tähän maailmaan, laitatte rakkausenergianne suunnitelmaanne, joka värähtelee sen tason tai planeetan kanssa, jolla tulette olemaan. Kun saatte tämän kutsun maan päälle, koette jotain sellaista, mitä hyvin harvat planeetat, hyvin harvat tietoisuustasot, koskaan saavat kokea. Se on käytettävissänne, ja kun pääsette tälle planeetalle, teillä on oikeus kokea tuo rakkaus tavalla, mitä ei voi verrata mihinkään tuntemaani olentoon. Tuo rakkaus ei salli minkään estää onnistumistanne ihmisenä olemisessa. Tuo rakkaus voi hallita kaikkia kolmea muuta kehoa - fyysistä, mentaalista ja henkistä. Sanotte: "No, entä sitten tunnekeho, mestari Kirael?" Rakkaus on tunnekeho.

Tunteenne ovat piilossa juurichakranne ympärillä. Valo jonka näitte syntymässänne, oli täysin tahraton, puhdas ja koskematon Luojajumalan hiukkanen juurichakrassanne. Sitä ympäröi tunnekeho, jossa on Luojan rakkautta vastaavaa rakkautta. Teeskentelette, ettei sitä ole. Naamioitte sen pelolla, mikä on tärkein matka voitettavaksenne tällä maatasolla.

Suurin pelkonne on eläminen, ei kuoleminen. Teitä pelottaa myös se, että antaisitte jonkun toisen tietää, että teidät on tehty rakkaudesta. Luulette, että jos näytätte jollekin osaavanne rakastaa, teihin sattuu. Jollain tavalla tuo yksilö hyökkää yhden kehonne kimppuun - fyysinen, tunne, mentaalinen tai henkinen. Tämän vuoksi spiritualistit eivät tunnusta olevansa spiritualisteja. He pelkäävät sitä, että jos he antavat rakkautensa loistaa läpi, joku tunnistaa Luojajumalan rakkauden inkarnoituneena ihmisolentoon.

Lisäksi valtionne sanoo teille viemällä teidät sotaan ja olemalla jakamatta varallisuutta, että te ette voi olla rakkaudessa. Miten voitte olla rakkaudessa ja tappaa jonkun sodassa? Miten voitte rakkaudessa katsoa lasten kärsivän nälän tuskasta? Jos olisitte rakkaudessa, voisitte sanoa: "Näettekö tuon lapsen kuolevan nälkään? Haluan maailman näkevän sen, koska kenties tunnette silloin vähintäänkin tarvetta avata lompakkonne tilanteen auttaaksesi."

Rakkaus on oleellinen osa ilmaisuanne. Siksi tulitte tänne. Katsokaa olemuksenne ytimeen ja näette kauniin kultahipun värähtelevän. Menkää kehoonne, ohi elinten ja solujen. Nähkää energiasumua, vain hiukkasia, ja pankaa merkille kaiken keskus. Näette yhden hiukkasen, kuin kultaisen energiavalopaketin. Se säteilee, se hehkuu. Katsokaa sitä. Katsotte Jumalaa, Luojajumalaa, ja se on sisällänne.

Kun seuraavan kerran energianne nousee vihasta teille rakasta ihmistä tai naapurianne kohtaan, muistakaa, että tuon ihmisen ja teidän sisällä on Jumalan rakkautta. Olette silloin vähän vihaisia Jumalalle ja kiellätte vähän Jumalan. Tunnekehonne on tärkein neljästä kehostanne. Miksi luulette sitä pidettävän hyvin lähellä fyysistä ilmaisumuotoanne, sitä ilmaisumuotoa joka määrittelee teidän olevan ihmiskokemuksessa?

Tunnekehoanne pidetään fyysisen ilmaisumuotonne lähellä, koska olette rakkauden tunneilmaisua. Voitte piilottaa tuon rakkauden, mutta kun saavutatte lopullisen parantumisen (sen mitä eniten pelkäätte), avaatte henkisilmänne ja näette Luojajumalan odottamassa teidän palaamistanne tähän rakkauteen, teiltä katoaa pelko ja löydätte rakkautenne. Voitte kutsua tätä kuoleman prosessiksi. Me kutsumme sitä juhlaksi, koska silloin oivallatte, että kaikki on ollut täydellistä.

Silloin 50 miljardia dollaria ei merkitse teille mitään. Silloin oivallatte, että vain tuolla pienellä hiukkasella, mitä olette kantaneet mukananne 50, 60, 70 tai 80 vuotta, on ollut merkitystä. Silloin oivallatte, että ilo on elämän tuote, että tunnevuoristorata oli teille lahja. Silloin parannutte. Siinä on kyse perimmäisestä parantumisesta, parantumisesta joka tapahtuu astuessanne Luojan valoon.

Sanotte: "Mestari Kirael, varo vähän. Vihjaat siihen, että ihmisten on parempi olla kuolleena kuin elossa." Te ette koskaan kuole. Elätte aina vain uudelleen. Ensinnäkin, muistakaa: jos olette yli 21-vuotias, teillä on kuusi mahdollisuutta, minkä kanssa työskennellä. Tämä merkitsee sitä, että teillä on kaksi itseä 0- ja 7-vuoden välillä. Teillä on kaksi muuta lapsi-itseä 7- ja 14-vuoden välillä ja maatason lakien mukaan teillä on vielä kaksi lapsi-itseä lisää 14- ja 21-vuoden välillä. Teillä on kuusi lapsi-itseä, joiden kanssa työskennellä, ja jokaisella on teille ongelma.

Sanotte: "Voi, hyvä Jumala. Luulin, että minulla on vain yksi lapsi-itse työstettävänä." Teillä on vähintään kuusi, ja jos otetaan mukaan kaikki muuttujat, teillä on luultavasti vielä muutama lisää. Kysytte: "Entä menneet elämät, mestari Kirael?" Silloin kuin tulette tähän maailmaan, kiedotte neljä kaunista "verhohiukkasta" ympärillenne. Yksi noista neljästä hiukkasesta tai säikeestä kantaa mukanaan 8-800 mennyttä elämää - siltä varalta että haluatte työskennellä niiden kanssa ollessanne täällä.

Päästään syvemmälle. Yksin noista neljästä säikeestä kantaa tärkeimmän elämänne säiettä. Esim. yksi tunnekehonne säie saattaa värähdellä lemurialaista elämää. Kun oivallatte, että tunnekehonne pystyy elämään rakkaudella, oivallatte, että voitte olla se ihminen, joka olitte Lemuriassa. Voitte juhlia sitä. Juhliminen kuulostaa paljon seremonialta (suom. huom. englannin kielessä sanat muistuttavat toisiaan). Sanotaan siis, että voitte juhlia seremoniallisesti. Juhlikaa sanomalla: "Voin tuntea Luojan rakkauden sisälläni." Jos voitte tuntea sen sisällänne, teidän on oltava Luojan rakkautta. Jos voitte tuntea tuon rakkauden, elämänne muuttuu. Sanotte: "Minua pelottaa, mestari Kirael. Pelkään liikaa, koska joku voi talloa rakkauteeni."

Antakaa hänen talloa se. Jos joku on teille vihainen, koska olette Luojajumalan hiukkanen ja koska olette rakkaudessa, on elämänne ylväin hetki puolustaa tuota kaunista energeettistä mallia nimeltään rakkaus tai Luoja.

Ette aina halua kertoa totuutta, koska joskus totuus loukkaa jotakuta. Rakkaus on totuus. Ne teistä jotka pelkäävät olla rakkaus ja rakastettu, teillä ei ole riittävästi pelkoa estämään Luojaa rakastamasta itseänne. Kun kuljette täällä maatasolla, pelkäätte menettävänne rakkauden - joko poikaystävänne, tyttöystävänne, poikanne, tyttärenne, isoäitinne tai isoisänne rakkauden. Teillä on yksi rakkaus, jota ette voi menettää, koska toitte sen mukananne. Olette tuo rakkaus. Kiedotte sen tunnekehoonne. Sitten kun ette enää pelkää puhua totuuttanne tai sanoa "Rakastan sinua" jollekin, joka ei ole suhteessa teihin, voitte juhlia elossa olemista.

Kasvakaa aikuiseksi tänään. Olkaa mahtava ja suuri rakastava hiukkanen. Katsokaa tarkasti fyysistä, tunne-, mentaalista ja henkistä maailmaanne ja sanokaa: "Mitä jos vetäisin alas verhot ja kutoisin rakkauteni kaikkiin neljään kehoon? Mitä tekisin eri tavalla tänään?".

Tekisitte sen elämän, mitä olette aina halunneet. Elämänne olisi teille kristallinkirkasta. Ette pelkäisi kuolla. Ette pelkäisi katkennutta romanssia. Ette pelkäisi mitään, koska rakkaus sisällänne on kestävää. Se levittäytyy maailmaan ja etsii omansa. Rakkaus ympäröisi teitä ja tuntisitte sen. Se olisi kouriintuntuvaa. Teillä ei luultavasti ole rohkeutta tehdä sitä, mutta vain ajatelkaa hetken aikaa: ei pelkoa, vain rakkautta. Kenties tämä on rukoukseni puolestanne, jotta sallisitte rakkautenne levitä.

Kysymys: Mitä roolia tunnekeho esittää suhteessa lapsi-itseemme? Kun lapsi-itse herää sisällämme, mitä värejä ja sointuja kutoutuu tunnekehoon?

KIRAEL:
Ensinnäkin, lapsi-itsenne on rakkauden tuote. Kuitenkin jokaisella lapsi-itsellä on verho suojaamassa sitä väärinkäyttäjiltä. Esim. sanotte pienelle, sisäiselle 4-vuotaallenne: "Miten voin saada hyvän elämän, jos et koskaan ryhdistäydy?" No, tuo lapsi-itse vain tuijottaa teitä hetken ja sitten katoaa, koska sillä on verho. Voidaksenne käsitellä lapsi-itseä etsikää tuo rakkaushiukkanen ja antakaa sen yhdistyä lapsi-itsen sisällä. Antakaa lapsi-itsen tuntea rakkautta. Rakastakaa sitä.

Kun lapsi-itse yrittää antaa teille tietoa, sanokaa: "Odota, vähän lisää rakkautta ensin." Lapsi-itse sanoo: "Minun on kerrottava tämä sinulle." Keskeyttäkää sanoen: "Odota, anna minun rakastaa sinua vähän enemmän.", ja joka kerta sanoessanne tämän lapsi-itselle, sen verho repeytyy, kunnes eräänä päivänä tuo pieni 4-vuotias sanoo: "Tiedätkö mitä? Annan sinulle vastauksen elämääsi." Saatte täysin uudenlaisen herätyksen. Jos olette käsitelleet lapsi-itseänne ettekä ole repineet tuota verhoa, niin repikää se. Uskokaa minua, se voidaan repiä. Kun revitte sen alas, kokemanne energia, tuntemanne rakkaus on parempaa kuin rakkaus teidän ja kenenkään kumppanin kanssa, joka teillä on ollut tällä planeetalla.

Kysymys: Tarkentaisitko, miten kukin verho hankitaan ja miten työskentelemme noiden verhojen kanssa lapsi-itsen eri vaiheiden aikana?

KIRAEL:
Näitä verhoja käytetään auttamaan teitä suunnitelmanne eri osien läpi. Lapsuudessanne teille tapahtuvat hyvät ja huonot asiat on suunniteltu täydellisesti. Ne eivät ehkä ole olleet täydellisiä, mutta ne ovat tapahtuneet täydellisesti, jotta voisitte toteuttaa suunnitelmanne. Nämä verhot eivät ole huono asia. Kun pystytte menemään omaan sisäiseen pyhättöönne, tuohon itsen pyhättöön, voitte olla kauniin lapsi-itsenne kanssa ja saatuanne sen tuntemaan rakkauttanne sitä kohtaan, se syttyy ja tulee osaksenne.

Koko tämän ajan lapsi-itset ovat suojelleet teitä. Ne eivät halua teidän muistavan sitä päivää, kun joku löi teitä tai joku sai teidät loukkaantumaan ensimmäistä kertaa elämässänne. Verhon on tarkoitus suojella teitä noilta muistoilta, mutta verho estää teitä myös muistamasta sen, että kyse oli vain elämän kokemuksesta, joka oli täydellinen.

Kun saatte lapsi-itset rakastamaan itseänne ja te rakastatte niitä, ne näyttävät teille teitä läpsäyttäneen käden, mutta te ette tunne tuon läimäytyksen kipua. Sen sijaan seuraatte tuota kättä ja ennen kuin se osuu teihin, siirrytte pois tieltä ja seuraatte kättä siinä kiinni olevaan henkilöön ja näette turhautumisen, vihan ja sen tavan, jolla tuota henkilöä on kohdeltu. Ajattelette: "Voi, hyvä Jumala, ei se ollut paha ihminen. Se oli verhojen peitossa ollut henkilö."

Päättäkää, että ette halua enää laittaa niin monia verhoja päällenne ja tuo pieni 4-vuotias säteilee teille. Se rakastaa teitä, koska se tuntee Luojajumalan ja se antaa teidän nähdä totuuden. Menkää maailmaan ja kun näette ystävänne pian piiskaavan pikkupastaan, sanokaa: "Tiedätkö mitä? Ennen kuin teet sen, saanko esittää sinulle yhden kysymyksen? Onko parempaa tapaa kuin fyysinen väkivalta?"

Muutatte lapsia ja heidän vanhempiaan, ja kun valitsette seuraavaa presidenttiänne tai seuraavaa maanne päämiestä, tuo henkilö kenties saa viestin.

Kysymys: Tunnen joskus valtavaa surua erillisyydestä. Veisitkö meidät upealle parannusmatkallesi?

KIRAEL:
Lukekaa avauspuheeni kultahippunne löytämisestä ja lisään tämä siihen. Kun olette turhautunut, eristynyt ja keskittymätön, koette egoanne. Kun oivallatte, että kyse on egostanne toiminnassa, taputtakaa itseänne selkään. Lopulta, olettehan tehneet pitkään asioita, jotka eivät ole kovin kivoja, ja nyt huomaatte sen.

Huomaatte egonne toimivan, kun Jumalitsenne, Luojarakkautenne, "puhkeaa" sisällänne. Sanotte: "Mutta Kirael, tunnen edelleen erillisyyttä." Tunnette erillisyyttä, koska eroatte vanhasta ja astutte uuteen. Egonne vain taistelee vähän, koska se ei halua mennä uuteen rakkauden tilaan. Ego ei halua sekaantua rakkauteenne. Se ei voi olla siellä. Se häviää, se sulaa pois ja aivan kuin te, se yrittää pitää kiinni ihmisenä olemisesta. Se ei halua kuolla. Kuitenkin sillä hetkellä kun pääsette egonne ohi, se tunnistaa rakkauden ja siitä tulee taas Luojajumalaa.

Kun tunnette pelkoa, vetäkää syvään henkeä. Ennen kuin sanotte vihaisen sanan, kostavan sana, syyttävän sanan, ennen kuin teette tai sanotte mitään negatiivista, vetäkää syvä prana-hengitys ettekä pysty enää puhumaan monia negatiivisia sanoja.

Tuntekaa ja kokekaa erillisyys, juhlikaa sitä. Sillä hetkellä kun sanotte itsellenne: "Miltä tämä erillisyys tuntuu? Haluan tuntea sen, mennä sen sisään, velloa siinä, levittää sen joka paikkaan päälleni ja maistaa sitä", alatte nauraa, koska huomaatte, että se on te. Olette erillisyys ja se on te - te olette tilanteen hallinnassa.

Kysymys: Koin äskettäin vakavan suhteen katkeamisen ja olen tuntenut olevani jumissa tunnekehossani, tuntenut surua. Miten voin oppia hyväksymään ihmissuhteen menetyksen ja vapauttamaan siitä tunteeni siirtyäkseni eteenpäin?

KIRAEL:
Luojajumala lähettää teidät tänne kehittymään kaiken mahdollisen avulla. Jos olette suhteessa ja se loppuu jollain tavalla, olette oppineet kaiken, mitä voitte oppia tuosta suhteesta. Sanotte: "Entä jos en halunnut lähteä tuosta suhteesta? Entä jos kumppanini päätti lähteä?" Niin ei voi tapahtua. Jotta se kehitysenergia jota kutsutte suhteeksi, voi päättyä, molempien osapuolien on tiedettävä, ettei se ole enää kehittävä, mikä merkitsee sitä, että te ette enää kasva tuossa suhteessa.

Ihmiset ovat kysyneet minulta: "Miksi sydämeni on niin särkynyt? Miten ihmeessä suren aina ajatellessani sitä?" Tämä johtuu siitä, että olette eläneet elämäänne tuon ihmisen kanssa ja antaneet sydämenne, sielunne, kaikkenne ja hän ei ole antanut niitä takaisin. Kun kumppani jättää teidät, teistä tuntuu, että hän ikään kuin ottaa sydämenne ja sielunne mukaansa, ja te haluatte ajaa tuota henkilöä takaa tietä pitkin sanoen: "En ole vielä valmis kanssasi", mutta te olette valmis tuon henkilön kanssa. Kumppaninne on saanut kaiken, mitä hän voi saada teiltä. Hän ei tarvitse teitä enää. Kun suhteenne on ohi, oivaltakaa, että te ette hajoa sisältänne, vain ulkopuolinen maailmanne hajoaa ja tuo suhde sai teidät uskomaan, että olette riippuvainen siitä.

Valon Luojajumalana ette voi olla riippuvainen toisen rakkaudesta. Voitte löytää rakkauden vain sisältänne. Ennen kuin jahtaatte kumppanianne tietä pitkin, istukaa kauniin itsenne kanssa ja sanokaa: "Tiedätkö mitä? Olen täydellinen ja jos tuo henkilö ei halunnut olla kanssani enää ja auttaa minua kiillottamaan tätä täydellisyyttä, niin hän ei ole enää rakkauteni arvoinen. Rakkauteni annetaan vain sille, joka vastaa takaisin ystävällisesti - en tyydy vähempään. Pidän silmällä sen olennon tulemista, joka voi nähdä ja aistia sisäisen rakkauteni ja auttaa minua kiillottamaan pikkuloukkaukset, pikkuhaavat pinnaltani. Kun kiillotamme loukkauksiamme, teemme sen yhdessä ja kun olemme molemmat valmiita, olemme säteilevimmän kauniita jalokiviä, mitä Jumala on koskaan tehnyt. Kukaan ei riko suhdetta. Olen Luojajumalan hiukkanne ja siksi ansaitsen vain parasta." Teidän on ymmärrettävä, että kun suhde katkeaa, se merkitsee sitä, ettei se ollut teille enää parasta. Te ansaitsette parasta.

Kääntykää sisäänpäin ja opetelkaa rakastamaan kaikkea itsessänne. Keskittykää siihen niin täysin, että annatte tuon toisen energian haihtua ajatteluprosessistanne. Keskittykää rakastamaan itseänne. Tehkää asioita itsenne vuoksi ja katsokaa toisen kumppanin ilmestyvän eteenne - tällä kertaa se ei ole kopio siitä, joka jätti teidät. Tämä kumppani on kopio teistä. Hän on rakkautenne toisinto, ja kun menetätte tuon suhteen ja se sattuu, tiedätte, että teidän on aika siirtyä eteenpäin. Seuraava suhde on parempi.

Kysymys: Päästin irti työpaikasta, joka ei tuntunut minusta hyvältä. Auttaisitko minua keskittymään vahvuuteeni tällä hetkellä, jotten toistaisi vanhoja mallejani ja jotta rakastaisin itseäni riittävästi vain ollakseni?

KIRAEL:
Joskus tulette matkallanne kohtaan, jolloin teidän ei enää tarvitse tehdä tuota matkaa. Silloin tiedätte, että on aika lopettaa. Sana "olla työntekijä" on toinen tapa sanoa, että työpaikkanne on "tunne-mentaalista peliä" (suom. huom. englannin kielen sanaleikki) ihmisenä olemisen liioittelevalla luonteella.

Oletetaan, että teillä on ollut sama työpaikka 10, 15 tai 20 vuotta, koska saatte palkkapussin joka viikko, ja sitten teidät sanotaan irti. Ratkaiskaa tilanne seuraavalla tasolla. Juhlikaa tuon työpaikan menettämistä. Olette Luojajumalan valo. Ette voi tehdä mitään täysin väärin, koska kaikki asiat ovat täysin linjassa seuraavan tekemänne asian kanssa. Egojärjestelmänne sanoo: "Tiedätkö mitä? Jos juhlin tämän työn menettämistä, otan tavakseni menettää kaikki työpaikat, jotta voin vain juhlia." Tämä ei ole totta. Menetätte tuon tietyn tavan hankkia elantonne, koska teitä varten on jotain suurempaa, mutta se on niin suurta, että se pelottaa teitä vähän.

Sanotte: "Mutta mestari Kirael, en halua pelätä." Osa ihmisolentoa on pelkääminen. Joka päivä jokainen ihmisolento katsoo elämän peiliin ja näkee tilaisuuden tehdä jotain suurenmoista, mikä heijastuu takaisin, ja kun näette sen, se pelästyttää teidät vähän. Monellakaan ei ole rohkeutta laittaa oikeaa jalkaansa toisen eteen ja astua tuota uutta mahdollisuutta kohti. Jatkakaa töppösen laittamista toisen eteen, kunnes tunnette kulkevanne vähän nopeampaa tuota mahdollisuutta kohti. Yhtäkkiä lennätte, ja kun lennätte, olette perillä.

Laskeudut tähän uuteen, kauniiseen seikkailuun, ja kun katsot taaksepäin, kyyneleet valuvat, koska odotit niin kauan ensimmäisen askeleen ottamista. Kun juokset ja sitten levität siipesi lentääksesi, muistat ne toisten elämien ajat ja paikat, jolloin sinulla oli rohkeutta nousta pilvien yläpuolelle, jolloin sinulla oli rohkeutta laskeutua kallion jyrkänteelle, kääntää selkäsi ja kulkea matkasi. Tämän kaiken voit tehdä nyt. Et voi palata takaisin, koska olen jo nähnyt sinun ottavan tuon askeleen. Laita oikea jalka eteesi, sitten vasen, sitten juokse ja sitten lennä. Se kannattaa.

Kysymys: Mikä ero on onnesta itkemisen - kun tuntee sydämensä helläksi - ja surusta ja tuskasta itkemisen välillä ja miten voimme parantua myöhemmin?

KIRAEL:
Itkeminen voi tulla vain tunnekehosta. Tunnekeho voi sisältää vain rakkautta. Se ei voi sisältää vihaa, kiukkua, menetystä tai huonoja tunteita. Kun itkette, itkette siis ilosta. Nyt sanotte: "Mutta entä jos määrittelemme tuon rakkauden lapseni menettämiseksi Luojalle?" Ette itke menetyksestä. Itkette rakkaudesta. Tiedätte, että lapsenne on enemmän turvassa, kuin hän olisi koskaan ollut huostassanne. Itkette, koska lapsenne on taas Jumalan kanssa. Sanotte: "Okei, mutta minä itken, koska tunnen menetystä." Ei, et sinä tunne menetystä. Tunnet haavoittuvuutta olla valoa itse ja oivallat, että tuo lapsi on takaisin valossa. Sinä värähtelet edelleen tässä ihmiskokemuksessa ja tästä itkussasi on kyse. Sanotte: "No, entä jos suhteeni on juuri loppunut?" Itket, koska tiedät, että olet vapaa löytämään uuden.

Jos itkette, itkette rakkaudesta. Jos tunnette tuskaa, olette rakkautenne ulkopuolella ja ilmennätte tuskan itsellenne. Oletteko koskaan tavanneet ihmisen, jolla on positiivinen reaktio kaikkeen sanomaanne? Tiedän, että kanavani tekee ihmiset hulluiksi. He sanovat: "Äitini kuoli juuri ja olen hyvin surullinen", ja kanavani sanoo: "Voi, sehän on kaunista vai mitä?" He sanovat: "Häh? Miten se voi olla kaunista? Kerron sinulle äitini kuolleen." Kuitenkin hän sanoo: "Tiedän ja voin kuvitella, että kuolema on ollut varmaan suuri asia hänelle. Miksi et voi juhlia hänen kanssaan?"

Seuraavan kerran itkiessänne vihasta tai menetyksestä, sanokaa ensimmäiselle näkemällenne ihmiselle: "Haittaako sinua, jos itken olkaasi vasten?" Lyön vetoa siitä, että tämä vieras ihminen laittaa käsivartensa ympärillenne ja pitää teitä niin tiukasti ja lämpimästi, että pystytte "kaatamaan" ulos tunteenne. Oletteko koskaan huomanneet, että itkettyänne kovasti teillä on aina vähän parempi olo? Silloin kun pidättelette itkuanne, kärsitte. Sanotte: "Voi, suhteeni katkesi. Hän juoksi pois luotani." Itkekää, mutta jos kesken itkun ajattelette: "Tuo mies ei ansaitsekaan minua, byää, byää, byää", te ette itke! Te neuvottelette ja arvatkaapa mitä? Me emme kuuntele. Itkekää ja me kuuntelemme.

Itkekää se pois sisältänne, koska kyyneleet ovat rakkauden ilmentymä. Kasvojanne pitkin juoksevat kyyneleet ovat ilmaisu ulos virtaavasta rakkaudesta. Ette voi itkeä ilman tunnetta, ja jos tunne on rakkaus, vapautatte rakkautta maailmaanne. Itkekää siis ääneen, kovasti ja riittävän syvästi ja muistatte, kuka olette. Olette Luojajumalan inkarnaatio. Juhlikaa noita kyyneliä. Pystytte koskettamaan niitä, ottakaa niitä kielellenne, maistakaa niitä ja rakastakaa niitä.

Entä jos ottaisitte sanan "suruprosessi" pois kokemuksestanne ja sen sijaan kutsuisitte sitä "rakkautenne ilmaisemiseksi." Sureminen merkitsee, että paheksutte sitä, että joku lähti tai että teidän oli lähdettävä. Katkeruus on sidoksissa suruun. Kun itkette, sanotte itsellenne: "Ilmaisen rakkauttani kaikin tavoin, mitä osaan." Miehillä on paljon patoutunutta vihaa, koska he eivät ole hyviä itkemään. Kun teillä on rakkautta ja se saa teidät itkemään, se puhdistaa yhtä lailla kehoanne ja sieluanne.

En ehdota, että itkette pari kertaa ja kutsutte minua aamulla, kuten kanavani sanoisi, mutta älkää lyökö itseänne ajattelemalla, että kyynelissänne olisi jotain väärää. Sureminen on sen sanomista, että te ette hyväksy tapahtunutta ja jonain päivänä teidän on hyväksyttävä se, koska se on edessänne. Olette sitten menettäneet suhteen tai jonkun, joka on tullut kotiin Luojan luo ja itkette, niin löydätte siinä kauneutta.

Kysymys: Miten tunteet punoutuvat solutietoisuuteen parantamaan meidät taas Luojan rakkaudeksi sisältämme?

KIRAEL:
Voitte punoa tunneolemuksen ja esiin tulevat ajatukset solutietoisuuteen tunnustamalla, että ollaksenne solutietoisuutta, teidän on oltava yksi monisyisimmin punotuista kokemuksista. Ollaksenne tuo monisyisesti punottu ihmisolento, jokaiseen soluunne on tarvinnut ommella rakkauden hiukkanen. Kehonne jokaisessa solussa on rakkauden punos. Kun ajatuksia ponnahtaa päähänne, ajatusprosessiinne, kyse on ehkä taianomaisesta avaimesta, joka avaa mahdollisuuksien aarrearkun. Tuossa aarrearkussa on toinen arkku, jonka päällä on avain. Tuo esiin ponnahtava ajatusenergia on avain ensimmäisen arkun avaamiseen. Tarvitsette rohkeutta laittaa avaimen toiseen arkkuun. Avain laitetaan solutietoisuuteenne, missä on jokainen mahdollisuus, mitä koskaan on voinut olla. Silloin parannutte. Tämä on avain, jota käänsitte ja jota kaikki etsimme.

Kysymys: Jos tunnekeho parantuisi, ilmentyisikö tämä välittömästi fyysisen kehon parantumisena? Ratkaisisiko pelkkä tunneongelmiin tarttuminen ongelman vai vaadittaisiinko ongelman poistamiseen kehosta muita keinoja, kuten esim. "puumerkkisoluparannusta"?

KIRAEL:
Ei, ei tarvita "puumerkkisoluparannusta", jos voitte tehdä sen itsellenne. Useimmat teistä eivät ole valmiita tekemään sitä itselleen. Siksi parannus on niin tärkeää teille. "Puumerkkisoluparannuksessa" rakastutte parantajaanne - ei siksi että se on parempi kuin kenenkään muun parannusmuoto, vaan siksi että se perustuu rakkauteen ja useimmat ihmiset maan päällä eivät saa paljon rakkautta tänä päivänä.

Jos teillä on vikaa nivelissänne tai lihaksissanne ettekä ole vielä keksineet elämänsuunnitelmanne, "puumerkkisoluparannus" toimii, koska se menee tuon koko suunnitelmatodellisuuden solutietoisuuteen. Kun tunnistatte elämänsuunnitelmanne koko todellisuuden, ymmärrätte kaiken yhteenkudotun täydelliseksi. Voitte katsoa punoksen sisään ja nähdä toteutetun valon hiukkaset. Kun näette toteutetun valon, oivallatte yhdistävän voiman kaikkien muiden projektien välillä, mikä on eri asia kuin kyynärpäässänne tai polvessanne tuntemanne kipu. Näitä toisia projekteja on ommeltu koko solutietoisuuteen.

Epäharmoniassa olevat solut eivät ole kunnolla järjestyneet rakastamaan itseään ja ne luovat kenttään kaoottista energiaa. Tämä kaoottinen energia heijastaa itseään, kunnes se löytää heikon kohdan tullakseen todellisuudeksi. Tähän heikkouden todellisuuteen teidän on kohdistettava energianne. Katsokaahan, "puumerkkisoluparannus" seuraa heikkoutta vapautuskohdasta - tässä tapauksessa polvesta - kaikkien solujen tietoisuuden läpi ilman, että te "puumerkkisoluparantajana" edes tiedätte siitä. Käyttämällä taitoanne ja rakastavaa kokemustanne kuljette solusta toiseen ja parannatte koko prosessin.

Kysymys: Miten tuon rakkauden läpi tavalla, mikä kommunikoi olematta pakahduttavaa?

KIRAEL:
Kun tunnette rakkauden riemua ja siihen joskus liittyvää surua, tunnette kaksinaisen energian viimevaiheet. Tällöin tunteenne tulevat ulos vapaasti. Kaksinaisen energian on vedettävä tuo suru solutietoisuuden läpi, mikä on kerroksittainen energiamatriisi. Kun tunnette surua tuntiessanne riemua, tasot vedetään erilleen solutietoisuutenne kautta.

Olette ehkä kehittäneet tätä kipua ja tuskaa 10, 15, 20, 40, 50 tai 60 vuotta, ja kun tunnette suurta rakkautta, se pyyhkäisee kehonne läpi ja etsii kaiken, mikä ei ole rakkautta, ja vetää sen vapaaksi. Tuota energiaa ei voi vetää vapaaksi tuntematta tuota surua, joka tulee, kun päästetään irti siitä, mitä ette enää tarvitse. Siitä irtipäästäminen, mitä ette enää tarvitse, on suurinta juhlaa maailmassa. Tämän tapahtuessa tunteenne voivat täysin sitoutua. Kun päästätte irti jostain, mistä ette ajattele haluavanne päästää irti, juhla tulee kyynelissä. Ei ole huonoja tunteita. On vain huonoja ajatuksia, jotka liitetään tunteisiin.

Jos annatte tunteiden olla hengissä yrittämättä täyttää niitä ajatuksilla, löydätte rauhaa ja harmoniaa koko solukehossanne. Juhlitte tuota pelkoa ja loukkaantuneisuutta eivätkä sananne ja ajatuksenne täytä tunteitanne, koska ne eivät voi tehdä sitä. Ajatuksenne vain tukkivat tunteenne. Antakaa ajatusten mennä. Antakaa tunteiden olla sitä, mitä ne ovat. Tuntekaa, älkää ajatelko, ja taas kerran, löydätte rakkauden, valonne vallitsevimman voiman.

Kysymys: Täytyykö itkeä enemmän, kun parannetaan tunnekehoa, vai voidaanko vain tuntea tunne eikä kyynelten tarvitse virrata?

KIRAEL:
Puhun paljon kyynelistä, koska hyvin usein ihmiset sanovat: "Toivon, etten murtuisi ja itkisi koko ajan." Joka kerta kun muutatte vähänkin negatiivisuutta positiivisuudeksi, se vastaa 15 minuutin itkua. Seuraavan tilaisuuden tullen kun voitte nähdä jonkin positiivisena tai negatiivisena, valitkaa positiivisuus ja rakentakaa rakkautta tunnekehossanne. Tehkää siitä kirkkaampi. Tunteissa on vain rakkautta. Niissä ei ole vihaa tai kiukkua. Teidän on käytettävä mentaalikehoa siihen. Joka kerta tilaisuuden tullen käyttäkää mentaalikehoanne etsimään positiivista negatiivisuudesta. Rakennatte taas rakkautta ja lopulta teistä tulee niin hyviä löytämään hyvää kaikesta, että oivallatte jotain, mikä on totuus koko totuudesta: kaikki on hyvää. Tämä on tunnevoittonne eikä yhdenkään kyyneleen tarvitse tulla silmästänne.

Löytäkää positiivinen valonne, tasapainottakaa hyvä hyvällä ettekä muuta ainoastaan elämää ympärillänne, vaan muutatte oman elämänne. Suhteet ja raha ovat rakkaudessa olemisen sivutuotteita. Terveytennekin on tunteidenne sivutuote. Tämä ei merkitse sitä, että teidän on itkettävä. Tämä merkitsee sitä, että teidän on rakennettava tunteitanne, vahvistettava niitä ja annettava niille sitä, mitä ne haluavat. Ne haluavat vain kahta asiaa: ensinnäkin rakkautta, lisää rakkautta ja sitten kannustusta, positiivisempaa energiaa. Teidän ei tarvitse itkeä eikä teidän tarvitse kuolla. Teidän täytyy vain tietää, kuka olette ja mitä teette täällä. Olette täällä suurta elämän seikkailua varten, suurta heräämistä varten.

Kysymys: Vapautuuko energia neljästä kehostamme tietyssä järjestyksessä, kun kuolemme, ja vapautuuko tunnekeho maatasolta yhtenä viimeisimmistä?

KIRAEL:
Tunteenne ovat puhdasta rakkautta. Kun valmistaudutte lähtemään tästä prosessista, mitä kutsun mieluummin juhlaksi ja siirtymiseksi eteenpäin ilossa kuin kuolemiseksi, henkinen kehonne siirtyy solutietoisuuteen sulkemaan sen. Sitten mentaalikehonne käärii kasaan koko prosessin, ja kun fyysinen kehonne sammuu, tunnekehonne imee kaiken rakkauteen.

Niinpä ennen kuin edes pääsette pois täältä pikkupaikasta, jota kutsutaan maaksi, muistatte rakkauden. Siksi hyvin harvat teistä koskaan kääntyvät ympäri aloitettuanne nk. kuolinprosessin. Kun teistä tulee rakkautta ja tunnistatte, kuka olette, ette voi kuolla. Voitte vai elää kirkkaammassa paikassa.

LOPPUTOTEAMUS

Jos haluatte muuttaa elämäänne, antakaa tunteidenne olla sitä, mitä olette. Elämän yksinkertaisuudessa olette tunteenne, koska olette rakkautenne ja rakkautenne on luova itsenne. Antakaa Luojan säteillä sisällä, kunnes maailma on niin kirkas ja niin täynnä rakkauden ilmaisua, että koko maailma tuntee rakkauden aallon ilman pelkoa. Oivallatte, ettei teidän tarvitse enää mulkoilla vihaisesti. Teidän ei tarvitse edes kurtistaa kulmianne, koska elämä on juhlimisen arvoista joka hetki. Aloittakaa tänään. Antakaa itsenne tuntea musiikki, kun annan kullekin teistä suuren, rakastavan "mahalon" (suom. huom. kiitos Havaijin kielellä).

Hyvää illan jatkoa.

-----------
TUNNEKEHO - PARANTUMINEN TAKAISIN RAKKAUDEKSI
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.