Sydämen Tie 4 osa

Meriton Grand Confrence & Spa (Allas ja saunakeskus)

Meriton Grand Conference & Spa Hotelli sijaitsee Paldiski mnt. 4 Tallinnan keskustassa, muutaman minuutin kävelymatkan päässä Toompean mäestä ja vanhasta kaupungista.

Lentokentälle: 6 km
Bussiasemalle: 4 km
Rautatieasemalle: 1 km
Satamaan: 2 km 

Hotellista kohti Komandandi Tee oikealla edessä

Komandandi Tee

Asemapaikan sijainti

Viro sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren rannikolla. Sen leveysasteet ovat 59°40' - 57°30' ja pituusasteet: 21°50' (Saarenmaa) - 28°13' (Narva). Viron pinta-ala on 45 226 neliökilometriä. Jos Viron maa-aluetta verrataan muihin Euroopan maihin, se on hiukan suurempi kuin esimerkiksi Alankomaat tai Tanska, mutta toisaalta pienempi kuin vaikkapa Itä-Suomen lääni. Idästä länteen mitattuna Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. Muiden valtioiden pääkaupungeista Tallinnaa lähinnä on Helsinki – Suomenlahden yli matkaa tulee vain 85 kilometriä.

Ilmasto

Viro sijaitsee lauhkean vyöhykkeen pohjoisosassa ja muistuttaa ilmastoltaan Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoseutuja. Itään ja kaakkoon päin mentäessä ilmasto alkaa saada mannermaisia piirteitä. Liikkuvien matalapaineiden eli syklonien vuoksi sää on pilvinen, sateinen ja tuulinen yli puolet vuodesta. Helmikuu on suomalaisillekin tuttuun tapaan vuoden kylmin kuukausi.

Talvi on Virossa selvästi lyhyempi kuin Suomessa, kevät tulee siis aikaisemmin. Vuotuinen sademäärä on maan eri osissa keskimäärin 500 - 700 millimetriä, vastaavat luvut Etelä-Suomessa ovat 600 - 750 millimetriä. Kuivinta on Saarenmaalla ja Luoteis-Virossa ja eniten sataa korkeammilla seuduilla sisämaassa. Pisimpään lumi säilyy Itä- ja Kaakkois-Virossa. Koska lounaistuulet ovat vallitsevia, talviset jääolot ovat merenrannikoilla selvästi helpommat kuin Suomen rannikoilla. Kiintojäätä on joinakin talvina vain Narvanlahdessa sekä Hiidenmaan, Saarenmaan ja mantereen välisissä salmissa.

Joukkoliikenne

Julkinen liikenne toimii Virossa varsin hyvin. Linja-autoverkosto kattaa koko maan ja suurimpien kaupunkien välillä liikennöiviä bussivuoroja lähtee parhaimmillaan puolen tunnin välein.

Junalla matkustaminen on Virossa bussimatkustamista rajoitetumpaa, eikä juna tavoita kaikkia paikkakuntia.

Tallinnan sisällä voi matkustaa linja-autolla, raitiovaunulla, johdinautolla, paikallisjunalla sekä niin kutsutulla reittitaksilla (marsruuttakso). Muissa kaupungeissa liikennöivät vain bussit.

Julkisen liikenteen matkalippuja saa ostaa yleisesti muun muassa kioskeista, joissa ne ovat myös paljon edullisempia kuin kuljettajalta ostettaessa. Paljon julkisia liikennevälineitä käyttävä säästää ostamalla saman tien useamman lipun lippuvihkon. Myös useamman tunnin tai päivän matkalippuja kannattaa kysyä. Matkailijoille suunnattu TallinnCard kelpaa matkalippuna Tallinnan paikallisliikenteessä. Sillä pääsee lisäksi moniin museoihin ja muihin nähtävyyksiin sekä saa tarjouksia kaupoista ja ravintoloista. Korttia myydään turisti-infoissa, matkatoimistoissa, hotelleissa, satamissa, bussi- ja juna-asemalla sekä lentoasemalla.

Lailliset taksit on merkitty taksikylteillä. Aina ennen kyytiin nousua on syytä tutustua takaoven ikkunassa olevaan pakolliseen hinnastoon, sillä lähtö- ja kilometrihinnat vaihtelevat suurestikin eri yhtiöillä. Auton sisällä kuljettajalla pitää olla myös valokuvalla varustettu nimilappu selvästi näkyvillä ratin vieressä. Kannattaa myös varmistaa, että taksamittari laitetaan päälle vasta liikkeelle lähdettäessä. Mikäli taksamittari tai kuitintulostin on rikkoutunut, matkustaja voi kieltäytyä maksamasta matkaansa.

Liikennekäyttäytyminen

Autojen ja varsinkin nuorten kuljettajien määrän lisääntyminen on muuttanut virolaisten käyttäytymisen liikenteessä varsin kaahailevaksi. Tämän vuoksi erityisesti jalankulkijoiden on syytä varoa kaupunkialueella punaisia liikennevaloja päin ajavia ajoneuvoja.

Nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h. Älä aja ylinopeutta! Liikennepoliisi saattaa takavarikoida ajokorttisi ja rekisteriotteesi, minkä lisäksi joudut maksamaan tuntuvan sakon. Älä myöskään aja alkoholin tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Promilleraja on Virossa pyöreä nolla.

Jos ajat kolarin, kutsu aina poliisi paikalle.

Ongelmatilanteissa ota yhteys poliisiin, puh. 110, tai Eesti Autoklubin maantiepalveluun, puh. +372 6979 188.

Liikennesakot Virossa

Lievistä liikennerikkomuksista sakotetaan heti paikan päällä ja sakko maksetaan pankkiin. Käytäntö on siis sama kuin Suomessa.

Vakavammasta liikennerikkomuksesta tehdään rikosilmoitus. Päätös asiasta tehdään kuukauden kuluessa ja asianosainen voi joko noutaa sen itse tai saada sen postitse kotiinsa. Näin toimitaan esimerkiksi silloin, kun sallitun nopeuden ylitys on yli 20 km/h. Tällaisessa tapauksessa myös ajokortti joutuu poliisin haltuun ja tutkinnanjohtaja harkitsee, miten mahdollisen ajokiellon suhteen menetellään.

Lisätietoja antaa:
Tallinna Liikluspolitsei
Rahumäe tee 6
15074 Tallinna
puh. 612 5666 (ympärivuorokautinen päivystys)
puh. 612 5605 (päivisin 8.30-17.00)

Töihin Viroon

Suurin osa Virossa työskentelevistä suomalaisista toimii suomalaisten yritysten palveluksessa kotimaasta lähetettyinä työntekijöinä. Myös yksityisyrittäjiä on suhteellisen paljon. Useimmissa Viroon sijoittuvissa työtehtävissä vaaditaan viron kielen taitoa. Keskimääräinen palkkataso on Virossa noussut, mutta pysynyt edelleen Suomen tasoa matalampana.

Ulkomaalaisten kannattaa hakea työtä sanomalehtien työpaikkailmoituksista tai ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin sekä Viron työvoimaviranomaisiin (Tööturuamet). Suomen suurlähetystö ei välitä työpaikkoja.

Lisää tietoa työnhausta ulkomailla löytyy Suomen Työ- ja elinkeinotoimiston (entinen Työvoimatoimisto) sekä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n internet-sivuilta. Myös CIMO:n julkaisema sähköinen "Suuntana Viro" -opas sisältää paljon hyödyllistä tietoa työnhausta ja työskentelystä Virossa.

Tallinna historian valossa

Tallinnan sijaintipaikka on yksi Viron rannikon parhaista satamapaikoista, Paljassaaren ja Viimsin niemien suojassa. Ei siis ihme, että asutusta alkoi muodostua juuri tähän kohtaan vuosisatoja sitten. Tallinnan tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedä kukaan. Kaupungin kirjoitettu historia juontaa kuitenkin juurensa 750 vuoden taakse, aikaan jolloin Lyypekin kaupunkilaki otettiin Tallinnassa käyttöön.

Tallinna käsitti pitkään kaupunginmuurin sisään jäävän alueen ja vanhankaupungin lähellä sijaitsevat erilliset kaupunginosat kuten Kadriorg ja Kalamaja. Sosialismin aikana kaupungin kasvu kiihtyi, jolloin mm. Nõmme ja Merivälja liitettiin Tallinnaan. Nykyään Tallinna koostuu kahdeksasta kaupunginosasta.

Toisen maailmansodan tuoksinassa Viro joutui Neuvostoliiton valtaan, mistä alkoi pitkä eristyneisyyden aikakausi. Tuona aikana Tallinnaa muokattiin neuvostoliittolaisen kaupunki-ihanteen mukaisesti. Rakennuksia pystytettiin ilman selkeää logiikkaa sinne tänne ja kaupunkia halkomaan rakennettiin leveitä bulevardeja.

Kun miehitysaika päättyi, aiemmin pyhiä ja koskemattomia neuvostoarmeijan ja kommunistisen puolueen rakennusrumiluksia ja kalseita tehtaita alettiin purkaa pois ja rakentaa niiden tilalle uudisrakennuksia. Monet yksityiskohdat muistuttavat kuitenkin vielä neuvostoajoista kuten legendaariset jättilähiöt: Lasnamäe, Mustamäe ja Õismäe. Niihin on nykyään asettunut valtaosa monikansallisen Tallinnan asukkaista, joista virolaisia on noin puolet. Muita suurimpia kansalaisuuksia ovat venäläiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset.

Asukkaat ovat aikojen kuluessa antaneet lukuisia lempinimiä kaupungilleen. Se on tunnettu mm. kivikaupunkina (kivilinn) ja anjoviskaupunkina (kilulinn) kalasataman ja siihen liittyneen anjovispyynnin takia. Myöhempinä aikoina Tallinnaa on kutsuttu, varsinkin nuorison keskuudessa yksinkertaisesti tehdaskaupungiksi tai satamakaupungiksi.

Historia

Virolaiset asuttivat Suomenlahden ja Itämeren rajaaman pienen maa-alueensa jo noin 2.500 vuotta eKr. Virolaiset ovat siis yksi vanhimmista eurooppalaisista kansoista, jotka ovat asuneet yhtäjaksoisesti koko historiansa ajan samalla alueella. Strategisesti edullisen sijaintinsa vuoksi Viron menneisyyttä ovat leimanneet lukuisat lännestä ja idästä tulleet valloittajat ja ahneet hallitsijat.  

    
1200-luvun alussa saksalaiset ritarit alistivat Viron valtaansa. Valloituskauden ajalta vaihtelevasti säilyneet ritareiden linnat värittävät edelleen Viron maaseutua. Vuoteen 1285 mennessä Tallinna oli osa hansaliittoa, jonka kaupankäyntiä hallitsivat saksalaiset kauppiassuvut. Saksalaiset kauppiaat asettuivat asumaan Tallinnaan ja heidän jälkeläisensä rakennuttivat mahtavia asuinrakennuksiaan maaseudulle.
Saksalaiset eivät toki jääneet Viron viimeisiksi valloittajiksi. Tanskalaiset, puolalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset nousivat alueella kukin vuorollaan valtaan ja perustivat maahan omia hallituksiaan rakennuttaen lisää kaupunkeja ja linnoja. Virolaisten satamien kautta kulki suuri määrä tavaraa muualle maailmaan. 

1800-luvun lopussa Virossa heräsi voimakas kansallinen liike, joka huipentui maan itsenäisyysjulistukseen 24.2.1918. Ensimmäisen itsenäisyyden aika oli kuitenkin lyhyt, sillä Neuvostoliitto miehitti maan vuonna 1940. Muiden Baltian maiden tavoin Viro oli osa Neuvostoliittoa vajaat viisikymmentä vuotta. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.

Tallinnan vanhakaupunki

Tallinnan tunnetuin nähtävyys on kaupungin vanha osa. Historiallinen Vanhakaupunki on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1997 lähtien.

Tallinnan vanhakaupunki on erityisen kiinnostava siksi, että sen keskiaikainen miljöö ja rakenne ovat säilyneet tähän päivään asti. Monista muista Pohjois-Euroopan pääkaupungeista historialliset rakenteet ovat suurilta osin kadonneet. Tallinnan keskiaikaisessa osassa esimerkiksi 1000 – 1400 -luvuilla syntyneet tonttien rajat ja keskiaikainen katuverkosto ovat edelleen olemassa lähes muuttamattomina.

Vanhankaupungin Raatihuoneentori on ollut markkina-aukio ja kokoontumispaikka jo satoja vuosia. Aukiolla ei ole aikojen saatossa järjestetty pelkästään juhlia vaan myös teloituksia. Tori on yhä monien tapahtumien keskuspaikka ja kesäkuukausina täynnä terasseja.

Raatihuoneentorilla järjestetään esimerkiksi konsertteja ja keskiaikaisia markkinoita. Talvella aukiolla järjestetään upean joulupuun katveessa joulumarkkinat. Raatihuoneentori on tapahtumien keskus myös Vanhankaupungin päivinä, jolloin järjestetään keskiaikainen karnevaali nykyajan tyyliin.

Tallinnan Vapaudenaukio

Tallinnan vanhankaupungin kupeessa sijaitseva Vapaudenaukio on virolaisille symbolisesti merkittävä paikka ja lisäksi tärkeä kohtauspaikka kaupungin ytimessä. Aukion laidalla sijaitsee istumapaikkoja ja kahviloita. Aukiolla kohoava ristihuippuinen pylväs on Viron vapaussodan muistomerkki. Vapaudenaukiolta on vain kivenheitto vanhankaupungin muureille.

Rotermannin kortteli

Tallinnan modernimpaa puolta edustaa Rotermannin kortteli, joka sijaitsee lähellä Vanhaakaupunkia ja satamaa. Teollisuusrakennuksiin rakennettu kauppa- ja kulttuurikeskus on ottanut vanhat puitteet innovatiiviseen käyttöön ja muokannut satavuotiaista taloista kauppojen, ravintoloiden ja gallerioiden keskittymän.

Rotermannin torilla järjestetään tapahtumia ja konsertteja, sekä joulun aikaan joulutori.

Tallinnan eläintarha

Tallinnasta löytyy Viron ainoa eläintarha. Kauniilla paikalla Kopli-lahden lähellä sijaitsevaan Tallinnan eläintarhaan kannattaa varsinkin lapsiperheiden suunnistaa.

Tallinna eläintarhassa on yli 5000 asukkia ja eläinten joukkoon lukeutuu myös kotieläimiä. Eksotiikkaa löytyy muun muassa tiikerien luota, Elefanttitalosta ja matelijoiden talosta.

Tallinnan lasten eläintarha on avoinna kesäkuusta elokuuhun keskiviikosta sunnuntaihin ja eläintarhan sisätilat ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin.

Komandandi Tee varrella

Eteenpäin elävän mieli

Lumityötä portaat puhtaiksi

Komandandi Tee

Komandandi Tee oikealla ruokapaikka

Komandandi Tee kulkiessa vasemmalla puolella Ortodoksinen kirkko

Kuvattu hiukan lähempää

Muuseum

Komandandi Tee oikealla Viron vapaussodan muistomerkki Monument 1918 - 1920 a.

Portaitten molemmin puolin Maljat

Portaat alas Vasaduse Väljak aukiolle eli Vapauden aukiolle