TORIN VASARA
“Tor oli viikinkien ukkosenjumala. Tor käytti vasaraansa hallitsemiseen ja oikeuden jakamiseen. Ukkosmyrskyllä Torin uskottiin ajavan pukkien vetämissä vaunuissa pitkin taivaankantta. Vasaran iskuista syntyi ukkosen jyrinä, kipinöistä salamat. Vasaraa esittävästä riipuksesta tuli yleinen Torin symboli, jonka uskottiin sisältävän myös pahalta suojelevia voimia. Riipusta kantoivat etenkin hurjamaineiset viikingit. Korujen esikuvat ovat peräisin 800-1050-lukujen viikinkiajalta. Isompi riipus on löytynyt Liedon Ylipäästä, pienemmän malli on saatu Laitilan Kansakoulumäen riipuksesta.” (Kalevalakoru)
“Ainakin merovinkiaikana, viikinkiaikana ja ristiretkiaikana on monien Pohjois-Euroopan kansojen keskuudessa ollut tapana kantaa ukkosen jumalan asetta esittäviä amuletteja, yleensä kaulariipuksia. Niiden avulla on osoitettu kunnioitusta ukkosen jumalalle tai tavoiteltu tämän suojelusta ja apua. Tämän kaltaisista amuleteista tunnetuin lienee Skandinaviasta tunnettu muoto, joka muistuttaa selvästi vasaraa ja jonka on ajateltu kuvaavan Thor-jumalan Mjölner-vasaraa. Myöhäisempi Skandinaviasta tavattu korumuoto, jota on sanottu ”suden ristiksi” tai ”lohikäärmeen ristiksi”, muistuttaa sekä vasaraa että kristittyjen yleistä tunnusta ristiriipusta. Siinä lieneekin kristillistä vaikutusta. Skandinaavit ovat aluksi suhtautuneet kristittyjen ristiin samankaltaisena taikakaluna kuin vasara-koruihin. Tunnetaan eräs valumuotti, jolla on voitu samalla kertaa tehdä sekä vasara-koru että risti. Kirvestä esittäviä amuletteja ovat kantaneet vaatetuksessaan myös latvialaiset, jotka ovat osoittaneet siten kunnioitustaan kirveellä aseistautuneelle Perkons-jumalalle.
Suomesta löydetyt A-muodon korut lienee pääosin tehty Suomessa. Näitä on löydetty eniten Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Tunnetuimpia löytöjä on tehty Liedosta, Laitilasta, Köyliöstä, ja Kuusamosta. Köyliöstä löydetyn riipuksen kanssa samassa ketjussa roikkuu myös metallisia torven tai sarven muotoisia esineitä, jotka ovat ehkä olleet samantapainen miehinen ja uhmakas symboli kuin kirveskin. Timo Heikkilän mukaan ne olisivat voineet olla sateen tuottajia, onhan joissakin loitsuissa pyydetty Ukko ylijumalaa työntämään taivaasta torvia, ja jotka tekevät sateen.
Nykyaikainen korujen valmistaja Kalevala Koru valmistaa kahta erilaista edellä kuvatun suomalaisen tyypin mukaista kirvesriipusta, jotka perustuvat arkeologisiin löytöihin. Joidenkin kirvesriipusten yläosassa yläosassa on rakenteita, joita ei osata selittää kirveeseen liittyviksi. Joissakin riipuksissa, kuten Karkusta löytyneessä, nämä rakenteet muistuttavat tyyliteltyä puuta. Timo Heikkilä on hypoteettisesti ehdottanut, että ne voisivat kuvata maailmanpuuta.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti