Yhdeksänlehtinen lootus / osa 2

SYYRUUMIIN ELI SIELUN KEHITYS

Sielu on joskus kuvattu yhdeksänlehtisenä lootuksena. Nämä terälehdet kuvaavat tietynlaisia ominaisuuksia, jotka ihminen kehityshistoriansa aikana käy läpi. Luku yhdeksän tulee siitä että ihmisen kolminaisuus: tahto, rakkaus ja aktiivinen äly toimivat jokaisella persoonallisuuden kolmesta tasosta: fyysinen, astraalinen (eli tunne) ja mentaalinen (eli äly).

Tahto ilmenee persoonallisuudessa uhrautuvaisuutena. Tämä on syytä muistaa jotta sitä ei sekoiteta 'hinkumiseen'.

Voisimme pikaisesti ja periaatteellisesti käydä läpi näiden terälehtien - ihmisen tiettyjen ominaisuuksien - kehityksen:

• Fyysisen tason tieto-aspekti kehittyy lähinnä yrityksen ja erehdyksen seurauksena. Ihminen rikkoo fyysisen luonnon lakeja tietämättään ja kärsii tästä johtuvat seuraukset.
• Fyysisen tason rakkaus-aspekti kehittyy fyysisten suhteiden avulla. Ihminen oppii siirtymään puhtaasta itserakkaudesta lähimmäisenrakkauteen.
• Fyysisen tason tahto- tai uhrautuvaisuus-aspekti kehittyy elämän pakottavien olosuhteiden johdosta. Uhrautuminen ei siis tässä vaiheessa ole vapaaehtoista vaan ihminen joutuu olosuhteiden pakottamana uhraamaan fyysisiä mielihalujaan.

Näiden terälehtien kehittyessä fyysinen pysyvä atomi tulee säteileväksi.

• Astraalitason tieto-aspekti kehittyy ihmisen tasapainotellessa tietoisesti vastakohtaparien välillä. Hän käyttää siis attraktio- ja repulsio-voimia. Ihminen alkaa käsittää asioiden syitä.
• Astraalitason rakkaus-aspekti kehittyy prosessissa, jossa subjektiivisen rakkauden laatu hitaasti muuttuu. Ihminen kiinnostuu korkeamman itsen ja totuuden etsimisestä. Tässä vaiheessa sielu kiinnostuu persoonallisuudesta.
• Astraalitason tahto- eli uhrautuvaisuus-aspekti kehittyy silloin kun ihminen pyrkii tajuisesti luopumaan omista mielihaluistaan ryhmänsä hyväksi. Motiivit ovat vielä jossain määrin sokeita; esimerkiksi ihmisessä esiintyy vielä jonkin verran palkituksi tulemisen ajatuksia. Tämä vaihe ylittää tajunnallisesti kuitenkin huimasti edellisen vaiheen pakkoasetelman.

Näiden terälehtien kehittyessä astraalinen pysyvä atomi tulee säteileväksi. Se värähtelee yhdessä fyysisen pysyvän atomin kanssa.

• Älytason tieto-aspektin kehittyminen osoittaa ihmisen jo käyttävän tajuisesti kaikkea hankkimaansa tietoa koko ihmiskunnan parhaaksi. Tämä edustaa siten tavallaan parasta tiedemiestyyppistä ajattelua.
• Älytason rakkaus-aspekti kehittyy silloin kun ihminen vakaasti pyrkii käyttämään kaikkia sielunsa voimia ihmiskunnan palvelemiseen. Tällainen ihminen pystyy valtaviin uhrauksiin toivomatta mitään vastapalkkioksi.
• Älytason tahto- eli uhrautuvaisuusaspekti avautuu vihkimyspolulla. Se edustaa tilannetta, jossa ihminen on jo monissa elämissään toiminut 'suurena uhrautujana'.

Näiden terälehtien avauduttua mentaalinen yksikkö tulee säteileväksi valopisteeksi. Ihmisen sielu on täysin kehittynyt.
(ks. Alice A. Bailey: A Treatise on Cosmic Fire, sivut 822-823. LUCIS, 1925.)

PERSOONALLISUUS

Kaikki on luonnossa rytmillistä. On olemassa sisäistymisen jaksoja ja ulkonaistumisen jaksoja. Tämä pitää paikkansa myös sielun suhteen. Sillä on omat 'kokemisen kautensa' ja 'sulattelemisen kautensa'. Tällaista jaksoittaisuutta on usein kuvattu sanalla 'jälleensyntyminen'. Jälleensyntymistä ei pidä sekoittaa sielunvaellusoppiin. Itse asiassa sana 'jälleensyntyminen' pitäisi korvata ilmaisulla 'sielun jaksoittainen ilmeneminen'.

Sielu toistaa omalla tasollaan hengen (monadin) menetelmän. Se pujottaa elämän lankaan persoonalliset pysyvät atomit. Nämä toimivat alempien ruumiiden tai käyttövälineiden keskusyksikköinä.

Kun sielussa herää halu jälleensyntymiseen, se lähettää virtauksen pitkin elämänlankaa. Tämä virtaus herättää pysyvät atomit toimintaan. Ne vetävät värähtelyllään puoleensa samalla tavalla värähtelevää ainetta ja luovat näin nuo alemmat ruumiit, tietynlaiset voimakentät, joiden värähtelyjä ja toimintoja olemme tottuneet sanomaan elämyksiksi ja kokemuksiksi. Näissä kentissä tapahtuvat muutokset ja virtaukset vaikuttavat pysyvien atomien värähtelytiloihin. Tässä voitaisiin mallina ajatella vaikkapa holografiaa. Elämänlankaa pitkin sykkeinä virtaavat tahtoimpulssit vastaavat laser-sädettä. Pysyvät atomit toimivat siten kykyjen säilyttäjinä. Ne imevät itseensä ihmisen kokemukset ja säilyttävät ne muistissaan.

Ihmisen pysyvien atomien ja persoonallisuuden käyttövälineiden vaikutus on myös rytmillistä. Nämä alemmat kehot ovat kehittyneet kehityshistorian eri vaiheissa. Tätä jaksoittaisuutta noudattaen sielu ottaa ne hallintaansa jokaisessa jälleensyntymässä eri ikäkausina. Tämä haltuun ottaminen aiheuttaa tietyt kriisit sielun elämässä.

• Ensimmäinen näistä kriiseistä ajoittuu noin 4-7 ikävuoden välille. Sielu ottaa fyysis-eteerisen ruumiin haltuunsa ja ihminen herää minätietoisuuteen fyysisellä tasolla.
• Seuraava kriisi koskee astraaliruumiin haltuunottoa. Tämä ajoittuu murrosikään ja peittyy usein tuon ajan yleiseen sekasortoon.
• Alempi äly, konkreettinen äly, muodostaa seuraavan kriisivaiheen. Tämä ajoittuu 21-25 ikävuosien paikkeille. Tällöin ihminen alkaa reagoida sielun impulsseihin. Tämä pitää paikkansa kehittyneen ihmisen suhteen. On muistettava että nämä kriisit ja niiden esiintyminen riippuvat saavutetusta kehitystasosta. Varsin suuri osa ihmisistä on tajuisesti polarisoitunut tunnetasolle. Heille näitä korkeampia ruumiita koskevia kriisejä ei toistaiseksi tule - ei ainakaan samassa merkityksessä, tajuisina kokemuksina.
• Seuraava tällainen sielun kriisi ajoittuu tuonne 35-42 ikävuosien välille. Tällöin ihmiselle tulee mahdolliseksi saavuttaa tajuinen sielukontakti. Sikäli kun näin tapahtuu, persoonallisuus alkaa reagoida yksikkönä sielun vaikutuksiin. Tämä kosketus vahvistuu jälleensyntymän loppujakson aikana.
• Noin 56-63 ikävuosien paikkeilla on vielä yksi kriittinen hetki, jonka tuloksista riippuu ihmisen tuleva käyttökelpoisuus; se, tuleeko sielu käyttämään mekanismiaan aina vanhuuteen asti, vai alkaako se vetäytyä asteittain pois.

(ks. Alice. A. Bailey: Esoteric Psychology II, sivu 53).

Lienee paikallaan sanoa muutama sana persoonallisuuden eri ruumiista. Ne pysyvät koossa - jos nyt tällaista sanontaa voi käyttää - sielun attraktiovoiman vaikutuksesta. Tajunnantilat ja niiden vaihtelut edellyttävät tiettyjä virtauksia näissä energiakentissä. Energioiden laatu määrää tajunnantilan laadun ja niiden virtausnopeus tavallaan sen voimakkuuden. Ihminen ottaa näitä energioita persoonallisuuden ulkopuolelta. erilaisilla energioilla on näissä kentissä omat polttopisteensä. Näitä polttopisteitä on yleensä itämaisittain nimitetty chakroiksi eli 'pyöriksi'. Chakrojen toiminta on tajunnan kannalta varsin merkityksellistä. Ne voivat olla uinuvassa tilassa, jolloin ihminen on täysin kykenemätön ottamaan vastaan tietyntyyppisiä energioita, tai ne voivat olla puolittaisessa toiminnassa, jolloin ihmisellä on jonkinlainen kosketus noihin energioihin ja näihin liittyviin tajunnantiloihin. Kun ihminen on täysin tietoinen ja vastaanottavainen tietyille energioille, näitä värähtelyjä vastaavat chakrat ovat täysin auki.

Sielun kehityksen kannalta juuri näiden keskusten toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Ihminen ei saavuta korkeampia tajunnantiloja vääntelemällä ja kääntelemällä ajatuksia mielessään, joskin älyn harjaantuneisuus on eräs intuition perusedellytys, vaan saamalla aikaan muutoksia chakroissa ja energiakentissä. Chakrojen toiminnalle teoreettista älyilyä paljon tärkeämpää on ns. suurten hyveitten harjoittaminen, ei chakroihin keskittyminen. Esimerkiksi sydänkeskus toimii ainoastaan ryhmätajuisuuden energioiden välittäjänä. Tämä selittää mm. sen miksi jotkut suhteellisen 'oppimattomat' ihmiset ajavat kirkkaasti joidenkin älymystön edustajien ohi mitä sielun kehittyneisyyteen tulee.

FYYSINEN RUUMIS jakaantuu okkultismin mukaan kahteen osaan: konkreettisen aineelliseen ja eteeriseen (vitaaliseen). Konkreettisen aineellinen ruumis on meille jo hyvinkin tuttu koska se on ollut tieteellisen mielenkiinnon kohteena jo kauan. Eteerinen kaksoispuoli sen sijaan on vasta tulossa tieteellisen mielenkiinnon kohteeksi. Tämä konkreettis-eteerinen pari muodostaa tavallaan passiivinen-aktiivinen vastakohtaparin. Konkreettinen ruumis toimii passiivisena automaattina. Okkulttisesti ottaen se ei ole prinsiippi. Se rakentuu eteerisen ruumin verkoston muodostamaan muottiin tai kehikkoon. Eetteriruumis ikäänkuin vetää 'tomua' päälleen. Kuolemassa se puhaltaa tuon 'tomun' pois. On syytä muistaa ettei elämä ja kuolema muodosta toistensa vastakohtia, vaikka yleensä näin luullaan. Kuoleman vastakohta on syntymä.

Kuolematutkimus muodostaa erään mielenkiintoisen ja kauan odotetun tutkimusalueen. Eräs tämän alan pioneereista, lääkäri Raymond Moody Jr. on kirjassaan LIFE AFTER LIFE tehnyt yhteenvedon parista sadasta kertomuksesta, jotka hän kuuli leikkauspöydällä kuolleilta ja takaisin herätetyiltä ihmisiltä. Pääpiirteissään kuolemistapahtuma on hänen mukaansa seuraava:
'Ensiksi ihminen kuulee lääkärin julistavan hänet kuolleeksi. Seuraavaksi hän alkaa kuulla kiusallista surinaa tai soivaa ääntä ja tuntee lentävänsä valtavalla nopeudella pitkin pimeää tunnelia. Äkkiä kaikki muuttuu valoisaksi ja hän havaitsee olevansa ruumiinsa ulkopuolella ja seuraavansa elvytysyrityksiä. Sitten alkaa tapahtua muuta. Kuolleita sukulaisia ja ystäviä ilmestyy häntä tervehtimään ja auttamaan. Hän kohtaa erään lämpöä ja rakkautta huokuvan valo-olennon, jonka kaltaista hän ei milloinkaan aikaisemmin ole tavannut. Tämä esittää hänelle kysymyksiä - ilman sanoja. 'Onko hän valmis kuolemaan? Onko hän oppinut jotakin elämänsä aikana? Onko hän oppinut rakastamaan lähimmäisiään?' Nämä kysymykset panevat hänet miettimään juuri päättynyttä maallista elämää. Tuo valo-olento näyttää lisäksi hänelle menneen maallisen elämän päätapahtumia. Tämän jälkeen hän lähtee liikkeelle ja tulee jonkinlaiselle rajalle. Äkkiä hän havaitsee ettei hänen aikansa olekaan vielä tullut ja vastahakoisesti hän lähtee liikkumaan takaisin. Hän herää omassa ruumiissaan ja jatkaa maallista elämäänsä. Aluksi hän yrittää kertoa kokemuksistaan toisille, mutta saatuaan tarpeeksi 'nokilleen' luopuu tästä ja odottaa täysin muuttuneena tuota suurta vapauttavaa tapahtumaa.'
Moody: LIFE AFTER LIFE, Bantam 1975, sivut 21-22.

EETTERIRUUMIS, vitaalikeho, energiakeho koostuu hienoista energiasäikeistä, joita intialaiset nimittävät 'naadeiksi'. Nämä energialangat muodostavat eräänlaisen tiheän verkoston. eetteriruumis toimii pääasiassa kolmella tavalla: se vastaanottaa, assimiloi ja välittää vitaalivoimaa eli 'praanaa', joka on peräisin auringosta. Tämä vitaalivoima on käsitteenä universaali. Polynesialaiset kahunat antoivat sille nimeksi 'mana', kiinalaiset antoivat sille nimen 'qi', Reichenbach käytti siitä nimeä 'od', Wilhelm Reich antoi sille nimen 'orgon', j.n.e., j.n.e. Vitaalivoima eli 'praana' imeytyy eetteriruumiiseen lapaluiden välissä olevasta energiakeskuksesta, virtaa pallean yläpuolella olevaan keskukseen ja täältä eteeriseen pernaan, josta se välittyy kaikkialle, koko elimistöön. Eetteriruumiin energiakeskukset ovat 'naadien' risteyskohtia. Suuret selkärangan keskukset ovat pisteitä, joissa 21 'naadin' sanotaan risteävän. Pienempiä, 14 'naadin' leikkauskohtia on 21 kappaletta. Vieläkin pienempiä, 7 'naadin' leikkauskohtia sanotaan olevan 49 ja näitäkin pienempiä sanotaan kehossa olevan satoja. On oletettu että nämä pienet leikkauskohdat, energiakeskukset, olisivat akupunktiopisteitä. Akupunktiota ei toistaiseksi ole kyetty selittämään puhtaasti fyysisistä lähtökohdista. Suurten keskusten fyysisinä ulkonaistumine ovat sisäeritysrauhaset. Endokrinologia eli sisäeritysoppi on siten okkulttiselta kannalta eräs kiintoisimpia lääketieteen haaroja. Yleensä ottaen pallean alapuoliset keskukset liittyvät persoonallisiin tajunnantiloihin ja yläpuoliset ei-persoonallisiin. Tahdolla, rakkaudella ja älyllä - tuolla ihmisen kolminaisuudella - on siten kehossa sekä persoonalliset että ei-persoonalliset keskuksensa. seitsemäs keskus, silmäkulmien välissä oleva 'ajna-chakra' liittyy eheytyneeseen persoonallisuuteen. Se hallitsee kokonaisuutta ja sen fyysinen vastine, aivolisäke, säätelee muiden rauhasten toimintoja ja kokonaisuuden tasapainoisuutta. Ottakaamme näistä muutamia esimerkkejä:

Ihmisen aktiivinen, luova aspekti liittyy ristiluukeskukseen ja kurkkukeskukseen. Ristiluukeskuksen sisäeritysvastineena ovat sukurauhaset, kurkkukeskuksen sisäeritysvastineena on kilpirauhanen. Ristiluukeskus ja sukurauhaset liittyvät ihmisen fyysiseen luovuuteen, kykyyn tuottaa jälkeläisiä. Kurkkukeskus ja kilpirauhanen liittyvät korkeampaan, älyllisen luomiseen. Esimerkiksi kretinismi, jossa esiintyy tietynlaista vajaamielisyyttä, liittyy tämän keskuksen vajaatoimintaan. On luonnollisesti pantava merkille että tällaiset eteeris-fyysisen järjestelmän toimintahäiriöt saattavat johtua paitsi energiatilojen häiriöistä (tärkeämpi syy) myös tiettyjen aineiden puutteesta - kilpirauhasen tapauksessa jodin, sukurauhasten suhteen esimerkiksi sinkin puutteesta. Mielenkiintoinen seikka on se että nämä parilliset keskukset aloittavat toimintansa samaan aikaan, murrosiässä, minkä havaitsee erityisen selvästi pojilla; sukukypsyyden saavuttaminen ja äänenmurros liittyvät toisiinsa. Kurkkukeskus on erityisen merkittävä ajatusmuotojen luomisessa, magiassa, jossa mantra-sastra ('syntysanojen tuntemus') näyttelee pääroolia. Tällaista äänen luovaa toimintaa on jo jonkin aikaa tutkittu meidänkin aikanamme. Aiheesta kiinnostuneet tutkikoot esimerkiksi Hans Jennyn teoksia symatiikasta.

Toisena esimerkkinä olkoon tahto-aspektin ilmeneminen. 'Tahto olla olemassa', joka panee koko jälleensyntymisprosessin käyntiin, liittyy päälakikeskukseen ja selkärangan tyvikeskukseen. Selkärangan tyvikeskus liittyy lisämunuaisiin, jotka erittävät adrenaliinia. Elimistön adrenaliinipitoisuus kohoaa valtavasti silloin kun ihmisen olemassaolo on uhattuna. Mielenkiintoista tässä on se että lisämunuaisten kudostyyppiä, kromaffiinikudosta, joka värjäytyy kromilla siniseksi ja joka erittää tuota hormonia, esiintyy pitkin koko hermostoa selkärangan molemmin puolin sijaitsevissa sympatikuksen hermosolmukkeissa. Jotkut ovat olleet sitä mieltä että kyse olisi joogasta tuttujen selkärangan kanavien - idaan ja pingalaan - fyysisistä vastineista.

ASTRAALIRUUMIS koostuu tunne-energioista, emotionaalisista voimista. Se on erittäin herkkä vaikutuksille. Jokainen ympäristön tunnetila, jokainen voimakas ääni saa sen värähtelemään. Suurin osa ihmiskuntaa samastuu tähän käyttövälineeseensä. Se on toistaiseksi maailmaa hallitseva tekijä - massoja ja massaliikkeitä hallitseva. Sen voimakkaan toiminnan vuoksi se on erittäin ongelmallinen ja vaikeasti hallittava. Hallinta ja astraalinen puhdistuminen saavutetaan tarkkailemalla kaikkia tajunnan piiriin päivittäin tulevia impulsseja. Alemmat halut poistetaan, korkeammat (esim. kehittymisen halu) jätetään. Lisäksi on erittäin hyödyllistä pyrkiä päivittäin kosketuksiin korkeamman itsen kanssa ja pyrkiä elämään sen vaikutuksen alaisena. Näin menetellen astraaliruumis puhdistuu, siitä häviää kaikki karkeampi aines ja se koostuu lopulta vain atomisen alatason aineesta. Jokaisen ihmisen on jossain kehityshistoriansa vaiheessa opittava tuntemaan ne tilanteet, jotka aiheuttavat hänen tunnepuolensa voimakkaat värähtelyt ja opittava hallitsemaan ne. On huomattava etteivät sielun luonnolliset olotilat - tyyneys ja ilo - ole astraalisia tunnetiloja. Astraaliset tunnetilat ovat persoonallisia. Esimerkiksi silloin kun ihminen on polarisoitunut älytasolle, tunne menettää persoonallisena ilmiönä merkityksensä ja tyhjänpäiväisen tenhovoimansa. Ihminen pystyy toimimaan tehokkaasti huolimatta siitä mitä hän kulloinkin tuntee.

ÄLYRUUMIS, mentaaliruumis, alempi äly, koostuu älytason aineksesta, jonka ihminen on tavallaan varannut tarkoituksiinsa. Tämä älyruumis rakentuu ns. 'mentaalisen yksikön' ympärille.

ÄLYTASO on sikäli merkittävä että siellä sijaitsee ihmisen kolme tärkeää tekijää. Hengen alin piste eli manasinen pysyvä atomi, persoonallisuuden korkein piste eli mentaalinen yksikkö ja kolmantena tekijänä hengen ja persoonallisuuden yhdistäjä eli sielu. Kehityksen tarkoituksena on yhdistää nuo pysyvät yksiköt, manasinen pysyvä atomi ja mentaalinen yksikkö. Tämä tapahtuu parhaiten mietiskelyn eli meditaation avulla. Meditaatio ei ole minkään yksinkertaisen mantran toistamisella aikaansaatua transsia. Transsi sinänsä on vaarallinen tila. Todellinen meditaatio jakaantuu tavallaan kahteen vaiheeseen. Tämä johtuu siitä että nuo yksiköt saatetaan synkroniseen toimintaan yhdistämällä ensin mentaalinen yksikkö sieluun, jolloin ihmisestä tulee sieluun sulautunut persoonallisuus ja tämän jälkeen sielu manasiseen pysyvään atomiin, jolloin tajunta muuttuu henkiseksi, kosmiseksi. Kun tämä on tehty, tulee sielun välitystehtävä tarpeettomaksi ja se tuhoutuu - ihmisen jälleensyntymisjakso on ohi - hän on 'päivätajuinen' hengessään.

Varsinaisena ongelmana tässä prosessissa on älytason automaattisesti ja alati liikkuvan aineen, 'chittan', hallinta. Patanjali aloittaa Joogasutransa toteamalla:
'Jooga on mielenliikkeiden (chittan) hallintaa.'

Tuolla aineksella on nimitäin oma kehityssuuntansa, jota se pyrkii seuraamaan. Se pitää voimakkaista värähtelyistä ja haluaa toistaa niitä. Jokainen varmasti tuntee tuon aineksen levottoman luonteen. Jos ihminen koettaa olla puoli minuuttia hiljaa, ehtii hänen mielessään käydä lukuisa joukko erilaisia ajatuksia. Tehokkaan älyn tunnusmerkki on rytmillisyys (sattwa). Levoton liike on saatava loppumaan. Ajatelkaamme esimerkiksi sydänlihasta, erästä rytmillisyyden perikuvaa. Mitä tapahtuisi jos se täyden toiminnan ja täyden levon jaksoittaisuuden sijasta värisisikin hermostuneesti kaiken aikaa. Juuri näin on älyn laita normaalisti. Se saatetaan rytmilliseksi mietiskelemällä. Mietiskely on luonteeltaan itse alullepantu kasvutapahtuma, joka perustuu tahdon käyttöön, käytössä olevan mekanismin tuntemiseen ja voimavarojen oikeaan arviointiin. Mietiskely luo uuden ihmistyypin - sieluun sulautuneen persoonallisuuden. Tahdon merkitys tässä toiminnassa on aivan ratkaiseva. Tämä on eräs niistä syistä miksi okkultismi perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Ellei ihmisellä ole kehittynyttä tahtoa, hän joutuu heti seuraavassa vaiheessa vaikeuksiin.

Lienee syytä korostaa vielä sitä ettei korkeampi älytoiminta ole urautunutta. Urautuneisuus kuuluu alemman älyn piiriin ja se johtuu mielen aineksen, chittan, laadusta. Se toistaa oppimiaan ajatusratoja kuin juna ja saattaa siten murskata todellisen ihmisen alleen. Ongelmaa mutkistaa valtavasti ihmisen taipumus samastua persoonallisuutensa käyttövälineisiin.

Tohtori Roberto Assagioli, psykosynteesin uranuurtaja ja kehittäjä, on tästä todennut:
'Meitä hallitsee kaikki se, johon me samastumme. Voimme hallita kaikkea sellaista, johon me emme samastu.'
(Assagioli: PSYCHOSYNTHESIS, Turnstone 1975, sivu 22.)

Samastumisen lopettamiseksi Assagioli kehottaa ihmistä jatkuvasti ajattelemaan:
'Minulla on tämä ruumis, mutta minä en ole tämä ruumis.'
'Minulla on tunteet, mutta minä en ole nämä tunteet.'
'Minulla on tämä äly, mutta minä en ole tämä äly.'

Älyn pääasiallisia toimintoja on usein erotettu kolme.

Ensinnäkin on mainittava erotuskyky. Tämän tekijän mainitseminen kuulostaa suoranaiselta latteudelta - kaikkihan sen tietävät. Erotuskyky toimii kuitenkin useassa eri vaiheessa ja usealla eri tavalla. Alin vaihe on minä-tajunnan ja ulkomaailman välinen erottaminen. Tämä ominaisuus ilmenee jokaisessa ihmisessä. Toisena vaiheena on sielun ja persoonallisuuden erottaminen. Tämä onkin jo verrattain harvinaista. Vielä harvinaisempaa on kolmas erotuskyvyn muoto - sielun erottaminen hengestä.

Toinen älyn luonteenpiirre on kyky suunnitelmalliseen toimintaan. Liikkeelle pantuna tämä kyky on suunnaton apu ihmisen kehityksessä.

Kolmantena älyn piirteenä mainitaan usein sopeutumiskyky. Jotkut ovat olleet jopa sitä mieltä että eläinkunnan ja ihmiskunnan välillä vallitseva ero liittyy nimenomaan tähän sopeutumiskykyyn. Olosuhteiden muuttuessa eläimet usein kuolevat kun taas ihminen sopeutuu. Okkulttisesti ottaen eläinkunnan älyainesta, 'chittaa', hallitsee lisäksi tamas-guna eli hitaus-laatu. Tämän laadun aktivointi on eräs ihmiskunnan päätehtävistä. Sopeutumiskyvyllä tarkoitetaan vieläkin syvemmälle menevää tekijää - aineeseen itseensä sisältyvää kykyä sopeutua hengen tarkoituksiin.

Okkultismi tavallaan väittää että ihminen voi halutessaan kehittää täysin tietoisesti esimerkiksi luovuutta. Tähän on olemassa myös tehokkaita menetelmiä, mutta näiden menetelmien luonne ja soveltaminen ovatkin jo toinen juttu....

Roberto Assagioli 27.02.1888 - 23.8.1974
Psychosynthesis

---