1. Kiukku ( ärtymys, raivo, turhautuneisuus )
Tunteen vaikutusalueet: Sappi, maksa, jänteet, hartiat
Tunnetta tasapainottava tekijä: Hyvyys
Psyykkiset ominaisuudet: Hallinta, päättäväisyys
Elementti: Puu
Meillä on päivittäin tilanteita, joissa ärsyynnymme tai turhaudumme. Kun olemme stressaantuneita voivat pienemmätkin asiat saada meidät suuttumaan. Usein tukahdetut aggressiot voivat ilmentyä migreeninä ja päänsärkynä. Pidätetyt tunne energiat kulkeutuvat niskaan ja sieltä päähän, aiheuttaen kipua.
2. Pelko ( stressi, kauhu )
Tunteen vaikutusalueet: Munuaiset, nilkat, ristiselkä ja polvet
Tunnetta tasapainottava tekijä: Varovaisuus
Psyykkiset ominaisuudet: Tahdonvoima ja kunnianhimo
Elementti: Vesi
Mitä enemmän pelkoja meillä on, oli ne sitten aiheellisia tai aiheettomia, sitä suurempia ongelmia voi kohdistua terveyteemme jos jätämme nämä tunteet käsittelemättä ja kokematta. Jos annamme pelon hallita elämäämme, emme pysty kehittymään ja etenemään elämässä.
3. Levottomuus ( ahdistus, hermostuneisuus )
Tunteen vaikutusalueet: Perna, haima, vatsa, lihakset ja ranteiden nivelet
Tunteen tasapainottavat tekijät: Lähestyttävyys ja rehellisyys
Psyykkiset ominaisuudet: Tasapaino
Elementti: maa
Liiallinen huolehtiminen voi aiheuttaa usein jopa vatsakatarria tai vatsahaavan. Suurin osa huolistamme ei kuitenkaan koskaan toteudu, näin tuhlaamme energiaamme aivan turhaan.
4. Suru ( murhe, masennus, onnettomuus )
Tunteen vaikutusalueet: Paksusuoli ja keuhkot
Tunnetta tasapainottava tekijä: Rohkeus
Psyykkiset ominaisuudet: Aitous, vahvuus
Elementti: Metalli
Suru on tärkeä tunne, jonka kohdatessamme se täytyy käsitellä ja on saatava purkaa rauhassa. Menetyksien työstäminen voi viedä jopa vuosia aikaa, mutta ilman asioiden käsittelyä ja purkamista, kehomme voi alkaa oireilla. Sisimmästämme voimme ammentaa voimaa ja ystävistä tukea vaikeina aikoina.
5. Vakavuus ( viha, vastahakoisuus, kiireisyys, ilottomuus )
Tunteen vaikutusalue: Ohutsuoli ja sydän
Tunnetta tasapainottavat tekijät: Ilo, arvostus, rakkaus, kunnioitus
Psyykkiset ominaisuudet: Elinvoima, innostus
Elementti: Tuli
Ilon puute voi olla suuri syy sydämen ongelmiimme. Sydän- ja verisuonisairauksille ovat alttiita mm. työnarkomaanit, jotka suhtautuvat elämään vakavasti, usein vapaa-aikaa ei juuri töiden lomasta jää.
Nämä viisi perustunnetta ja niiden vastaavuudet kuvaavat oireita, sairauksia tai ongelmia, jotka voivat kehittyä jos kiellämme ja välttelemme tunteita tai kokemuksiamme.
Lähde: Maaret Caner
Syyllisyys-häpeäkehä
Sellaiset tunteet kuin syyllisyys ja häpeä eivät ole tyhjiössä. Ne ovat osa pitkää toimintaprosessia, johon liittyy näitä tunteita aikaansaaneita ihmisiä ja tilanteita. Muistamme vain tämän prosessin lopun - miten kamalalta meistä tuntuu. Tätä on toistettu riittävän usein estämään meitä siirtymästä eteenpäin heti, kun tunnemme aavistuksenkin siitä. Mutta jos pysäytämme kehän, kun se alkaa, ja päästämme irti pelosta, mitä meillä liittyy syyllisyyteen tai häpeään, ne siirtyvät taustalle ja menevät takaisin menneisyyteen, missä ne alkoivat.
Syyllisyys on yksi tapa, jolla toiset manipuloivat meitä. Vanhemmat käyttävät usein syyllisyyttä kontrolloidakseen lapsiaan uskoen, että näyttämällä heidän käyttäytymisensä seuraukset toisiin he oppivat huomaavaisiksi ja myötätuntoisiksi.
Se on takaperoinen tapa sanoa, että meidän pitäisi olla tietoisia yhteydestämme toisiin. Mutta sitten välttelemme toimintaa ja näin yritämme minimoida tuntemaamme syyllisyyttä, silloin kun laitamme omat tarpeemme ja halumme toisten edelle - ja kadotamme perspektiivin siihen, mikä on tärkeää meille.
Häpeä on hyvin tuhoava manipulointimuoto, koska se vie syyllisyyden yhden askeleen pidemmälle. Jos sivuutamme syyllisyysjuonen, niin saamme siirron häpeään. Nyt olemme paha ihminen, tahditon, itsekäs tai palvelemme itseä sivuuttamalla toisten tarpeet. Omista tarpeistamme tulee häpeämisen kohde niiden ansiosta, jotka pitävät omia tarpeitaan tärkeämpinä.
Jos häpeä-syyllisyyskehässä pystymme voittamaan syyllisyyden ja ylpeästi julistamme aikomuksemme palvella omia tarpeitamme, kimppuumme hyökätään olemuksemme ytimessä. Häpeä siirtää syytöksen siitä, mitä teemme, siihen kuka olemme. Harvat meistä pystyvät kestämään tämäntyyppisen hyökkäyksen, joten omaksumme häpeän ja siitä tulee osa uskomusjärjestelmäämme.
Silloin kun olemme oppineet nämä periaatteet hyvin, käytämme syyllisyys-häpeäkehää itseemme. Muutaman kierroksen jälkeen emme tarvitse ketään aiheuttamaan meille syyllisyyden ja häpeän tunnetta - tiedämme, mitä tehdä.
Silloin kun laitamme omat halumme etusijalle, katsomme, mitä toiset haluavat tai odottavat meiltä, ja sitten päätämme, onko syyllisyydentunne ponnistuksen väärti. Jos päätämme sen olevan, sitten otamme häpeän riskin, kun teemme valinnan, jonka lopputulos väreilee energeettisesti ympärillemme.
Nyt tulee vaikea osuus:
voimmeko astua tämän kehän ulkopuolelle, nähdä näiden energioiden keskinäisen pelin ja kysyä Sydämeltämme, mitä haluan, sen sijaan että arvioimme jokaisen valinnan sitä kautta, mitä se maksaa meillä syyllisyytenä ja häpeänä?
URIEL PARANTAA Lähde: Maaret Caner
Syyllisyys-häpeäkehä
Sellaiset tunteet kuin syyllisyys ja häpeä eivät ole tyhjiössä. Ne ovat osa pitkää toimintaprosessia, johon liittyy näitä tunteita aikaansaaneita ihmisiä ja tilanteita. Muistamme vain tämän prosessin lopun - miten kamalalta meistä tuntuu. Tätä on toistettu riittävän usein estämään meitä siirtymästä eteenpäin heti, kun tunnemme aavistuksenkin siitä. Mutta jos pysäytämme kehän, kun se alkaa, ja päästämme irti pelosta, mitä meillä liittyy syyllisyyteen tai häpeään, ne siirtyvät taustalle ja menevät takaisin menneisyyteen, missä ne alkoivat.
Syyllisyys on yksi tapa, jolla toiset manipuloivat meitä. Vanhemmat käyttävät usein syyllisyyttä kontrolloidakseen lapsiaan uskoen, että näyttämällä heidän käyttäytymisensä seuraukset toisiin he oppivat huomaavaisiksi ja myötätuntoisiksi.
Se on takaperoinen tapa sanoa, että meidän pitäisi olla tietoisia yhteydestämme toisiin. Mutta sitten välttelemme toimintaa ja näin yritämme minimoida tuntemaamme syyllisyyttä, silloin kun laitamme omat tarpeemme ja halumme toisten edelle - ja kadotamme perspektiivin siihen, mikä on tärkeää meille.
Häpeä on hyvin tuhoava manipulointimuoto, koska se vie syyllisyyden yhden askeleen pidemmälle. Jos sivuutamme syyllisyysjuonen, niin saamme siirron häpeään. Nyt olemme paha ihminen, tahditon, itsekäs tai palvelemme itseä sivuuttamalla toisten tarpeet. Omista tarpeistamme tulee häpeämisen kohde niiden ansiosta, jotka pitävät omia tarpeitaan tärkeämpinä.
Jos häpeä-syyllisyyskehässä pystymme voittamaan syyllisyyden ja ylpeästi julistamme aikomuksemme palvella omia tarpeitamme, kimppuumme hyökätään olemuksemme ytimessä. Häpeä siirtää syytöksen siitä, mitä teemme, siihen kuka olemme. Harvat meistä pystyvät kestämään tämäntyyppisen hyökkäyksen, joten omaksumme häpeän ja siitä tulee osa uskomusjärjestelmäämme.
Silloin kun olemme oppineet nämä periaatteet hyvin, käytämme syyllisyys-häpeäkehää itseemme. Muutaman kierroksen jälkeen emme tarvitse ketään aiheuttamaan meille syyllisyyden ja häpeän tunnetta - tiedämme, mitä tehdä.
Silloin kun laitamme omat halumme etusijalle, katsomme, mitä toiset haluavat tai odottavat meiltä, ja sitten päätämme, onko syyllisyydentunne ponnistuksen väärti. Jos päätämme sen olevan, sitten otamme häpeän riskin, kun teemme valinnan, jonka lopputulos väreilee energeettisesti ympärillemme.
Nyt tulee vaikea osuus:
voimmeko astua tämän kehän ulkopuolelle, nähdä näiden energioiden keskinäisen pelin ja kysyä Sydämeltämme, mitä haluan, sen sijaan että arvioimme jokaisen valinnan sitä kautta, mitä se maksaa meillä syyllisyytenä ja häpeänä?
Kirjoittanut ja arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman ( Home Page Ascending into Miracles for Joyful and Abundant Spiritual Mastery)
Uutiskirjeestä 30.8.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti