Psykoottisten sairauksien ja häiriöiden hoito koostuu erilaisista psykoterapeuttisista hoidoista, sosiaalisesta kuntoutuksesta ja lääkehoidosta.
Skitsofrenia on psykoottisista häiriöistä yleisin ja sitä sairastaa noin prosentti aikuisväestöstä. Se on pitkäaikainen sairaus, jossa esiintyy psykoottisia oireita joko jatkuvasti tai jaksoittain.
Skitsofrenian kulku ja oireet vaihtelevat. Oireet voivat olla psykoottisia, hajanaisia tai negatiivisia. Psykoottisia oireita ovat aistiharhat ja harhaluulot, hajanaisia puolestaan hajanainen puhe ja käytös sekä epäsopiva tunneilmaisu. Koska näitä oireita ei yleensä esiinny psyykkisesti terveillä, niitä kutsutaan positiivisiksi oireiksi. Negatiivisia tai normaalien toimintojen puutosoireita ovat muun muassa kyvyttömyys tuntea nautintoa (anhedonia), tunneilmaisun latistuminen ja tahdottomuus.
Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on aivosairaus siinä mielessä, että sekä skitsofreniaa sairastavilla ja sille altiilla henkilöillä keskushermoston tiettyjen osien hienorakenne ja toimintatapa eroaa normaalista. Tämän seurauksena henkilön on esimerkiksi usein vaikeaa pitää mielessään samanaikaisesti monia asioita, minkä vuoksi hän ahdistuu tai lukkiutuu stressaavissa tilanteissa. Monet skitsofreeniaa sairastavat eivät siedä monia samanaikaisia ärsykkeitä ja ahdistuva helposti liiallisista tai voimakkaista ärsykkeistä.
Skitsofrenia on aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvä häiriötila ja sen takia sairastuneen stressin sietokyky, lyhytmuisti, keskittymiskyky ja kyky nopeisiin päätöksiin on usein heikentynyt. Tämän hyväksyminen ja kyky rakentaa tulevaisuuden suunnitelmat realistiselle pohjalle on ensiaraoisen tärkeää. Tämä ei tarkoita unelmattomuutta, vaan kykyä realistiseen tulevaisuuden suunnitteluun.
Sairastuneen kannalta on tavattoman tärkeää, että omaiset osaavat suhtautua häneen luonnollisen ystävällisesti. Hyvinkin oudosti käyttäytyvän tai vetäytyvän henkilön sisällä on ihan tavallinen ihminen, joka kaipaa ennen kaikkea luontevaa ja ystävällistä suhtautumista.
Lääkehoito on aina osa hoitoa ja kuntoutusta. Muu hoito koostuu erilaisista psykoterapioista, perheen ja läheisten tukemisesta sekä ammatillisesta ja muusta kuntoutuksesta. Hyvää lääkehoitoa ei voi toteuttaa ilman kunnioittavaa suhdetta sairastuneeseen ja häneen läheisiinsä.
Akuutin Arkisto
Akuutin Arkisto
8.2.2005
Skitsofrenia voidaan hoitaa
Skitsofrenia on elinikäinen sairaus, jolla on suuria lääketieteellisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia. Se aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin syöpä. Skitsofrenia on myös syy merkittävään osaan työkyvyttömyyseläkkeistä.
Enää sairastuneen tilanne ei ole yhtä epätoivoinen kuin aiemmin: lääkehoidot ovat kehittyneet ja lisäksi apuna on terapia. Paluu normaaliin arkeen onnistuu kolmannekselta potilaista. Pirjo Jantunen on yksi heistä.
– Kun sairastuin olin äitiyslomalla. Nuorin lapsi oli 8 kk, muut 13, 15 ja 18 -vuotiaita ja kaikki tyttöjä. Olin yksinhuoltaja. Aivojen kemiat menivät sekaisin. Vauva syntyi, olin kotona – mutta ei siinä muuta outoa ja ihmeellistä ollut, hän kertoo
– Voimakkain muisto niiltä ajoilta on se suuri, järjetön pelkotila mikä tuli. Sitten alkoivat äänet, ääniharhat… ne olivat pelottavia ja järkyttäviä. Ei niitä voi kuvitella, käsittää. Se oli puhetta, kahden ihmisen puhetta, vanhan miehen ja naisen... ne puhuivat poliisilaitoksesta, ne halusivat uhkailla...
Pirjo Jantunen meni psykoosiin kesällä 1986. Siitä alkoi seitsemän vuoden kierre, jonka aikana Pirjo hoiti harhojen keskellä yksin neljää tytärtään - ja teki konttoristin työtä sairaalajaksojen lomassa. Kun äiti oli sairaalassa, vanhin tytär ja sukulaiset pitivät huolta pienimmistä. Pirjon kuulemilla äänillä oli myös silmin havaittavat hahmot:
– Ne oli muodottomia, harsomaisia olentoja, ihan siinä vieressä.. ja mä istuin vaan pokkana ja katselin televisiota. Ne oli aika suuria, metrin, pari, ei niistä erottanut.. harsomaisia olentoja vaan. Äänestä kuulin, että oli mies ja oli nainen.
Pahin tunne oli Pirjon mielestä se, kun oli täysin omassa maailmassaan, kuin kuplan sisällä. Kaikki muut olivat jossakin muualla, kaukana.
– Ihminen on laumaeläin, ja yhtäkkiä on aivan yksin, hän muistelee ja kertoo, että lapset kuitenkin pakottivat ottamaan kontaktia.
– Tietenkin oli järkytys, kun äiti oli ollut normaali ja oli yhtäkkiä eri persoona, Pirjo kertoo.
Täydellinen kaaos
Skitsofrenia on pitkäaikainen psyykkinen sairaus, joka heikentää ihmisen mahdollisuuksia erottaa todellisia tapahtumia epätodellisista kokemuksista. Oireita ovat hallusinaatiot ja harhat, mielialan vaihtelut, muistin heikkeneminen tai kommunikointikyvyn katoaminen ndash; ja paljon muuta. Pirjolla on selkeä määritelmä sairaudesta:
– Se on täydellinen mielen kaos. Skitsofreenikko haluaa paeta omaa maailmaa ihan täysin, ei halua olla tekemisessä muiden ihmisten kanssa. Muiden pitäisi ottaa kontaktia, eikä jättää yksin… kyllä se puhuminen on paras keino: yrittää lohduttaa ja kertoa, ettei se ole kuoleman vakavaa. Kaikkein voimakkain oli tunne, että minä kuolen.
Pirjo muistelee, etteivät kaikki läheisten viestit toki perille menneet, mutta sairaalassa lääkärin puhe alkoi tavoittamaan hänet:
– Sairaala on psykoosipotilaalle paras paikka. Tavallisella ihmisellä ei ole välineitä käsitellä sitä, kun tuttu ihminen yhtäkkiä muuttuu aivan toiseksi, hän sanoo.
Oikea lääkitys ja terapia
Kukaan ei tiedä, miksi jotkut sairastuvat skitsofreniaan, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöillä arvellaan olevan vaikutusta.
Se tiedetään, että noin prosentti maailman väestöstä sairastaa tautia. Suomessa luku on viime vuosian laskenut alle prosenttiin.
– Jälkeenpäin olen tuntenut, että minulla oli masennusta, mielipahaa ja sellaista... sitä, ettei jaksa mitään. Täytyi ponnistaa voimansa, että jaksaisi suoriutua normaalista elämästä, Pirjo muistelee. Silti hän ei alkuvuosina halunnut syödä lääkkeitä:
– Niistä tuli pahoja sivuvaikutuksia. Kutina, polte iholle, lihasten vetoa, syljen eritystä. Sitten tuli väsymys, oli tönkkönä...
– Lopetin ne, hain kyllä apteekista, söin pari viikkoa, lopetin... Sitten paiskittiin eteenpäin, yritin näytellä normaali vaikka pää oli sekaisin. Se aina paheni, jouduin monta kertaa mielisairaalaan. Jaksoin kaksikin vuotta olla töissä, mutta sitten tuli taas psykoosi ja jouduin uudestaan sairaalaan. En ollut terve kauaa...
Oleellista skitsofrenian hoidossa oikea lääkitys ja terapia. Lääkityksellä säädellään tautiin vaikuttavan välittäjäaineen, dopamiinin määrää. Vanhan polven lääkkeet salpasivat eritystä, mutta kaikkein uusimmat tasapainottavat sitä. Uusilla lääkkeillä on parempi teho ja vähemmän sivuvaikutuksia. Silti on arveltu, että niistä saattaa paljastua vielä odottamattomia sivuvaikutuksia esimerkiksi painoon, rasva-arvoihin ja sokeritasapainoon. Pirjoakin hoitanut ylilääkäri Ollindash;Pekka Mehtonen Kangasalan Kaivannon sairaalasta korostaa, että kokemukset uusista lääkkeistä ovat vielä lyhyitä.
– Vasta viime vuosina on tullut ilmi tämäntyyppisiä vaikutuksia, joita aiemmin emme ole vanhoilla lääkkeillä tavanneet. Oleellista on valita oikeat lääkkeet. Tärkeää on myös liikunta, ravintotottumukset ja niiden hoidossa huomioon ottaminen.
Uusi lääke auttoi
Pirjo Jantusen elämässä muutos tapahtui sairauseläkkeellä viisi vuotta sitten, kun hän pääsi kokeilemaan uutta lääkettä.
– Nyt syön yhtä lääkettä, tätä uutta, jota olen syönyt viisi vuotta, hän sanoo ja kertoo sivuvaikutuksia olevan edellisiä lääkkeitä vähemmän.
– Oikea käsi ei heilu hyvin, muuta oiretta en ole huomannut. Ei paljoakaan sivuvaikutuksia... kaksi pilleriä otan päivässä, hän sanoo ja lisää myöhemmin, että painoa on toki vuosien varrella saattanut tulla lisää.
Vaikka skitsofreniaa ei voida parantaa, sitä voidaan hoitaa lääkkeillä niin, että täysipainoinen ja antoisa elämä on taas mahdollista. Kun tietämys taudista ja aivojen toiminnasta kasvaa, markkinoille tulee parempia lääkkeitä. Nykyään käytetään muun muassa psykoosilääkkeitä, mielialalääkkeitä, ahdistuneisuuslääkkeitä, unilääkkeitä ndash; ja haittavaikutuksia lieventäviä lääkkeitä.
Ylilääkäri Mehtosen mielestä potilaita ei siltä lääkitä puhki, vaan pikemminkin päinvastoin:
– Tällä hetkellä lääkkeitä käytetään liian vähän ja asiantuntemattomasti. Pitäisi pystyä räätälöimään kullekin potilaalle sopiva lääkitys. Nyt lääkitys ratkaistaan sivuvaikutusprofiilin perusteella. Tulevaisuudessa ja tänäkin päivänä voitaisiin katsoa paremmin lääkkeen vaikutusta.
Pirjo palasi elämään
Nykyisin skitsofreniaa hoidetaan paitsi lääkkeillä, myös useilla eri tukitoimilla. Potilaalle räätälöity terapia, ympäristön tuki sekä kuntoutus ovat tärkeitä. Pirjo on elänyt niin sanottua tavallista elämää jo pitkään:
– Tunnen itseni normaaliksi. Se tuli vähän kerrallaan ndash; elämän ilo palasi ja pelkotilat häipyivät. Kyllä tärkeintä toipumisessa ovat olleet lapset ja sukulaiset. Ja lapsenlapset, yhteensä viisi.
Mielen paraneminen ei tapahdu hetkessä. Silti viime vuosina on siirrytty yhä enemmän avohoitoon. Ylilääkäri Ollindash;Pekka Mehtosen mielestä skitsofreenikon monimuotoiseen hoitoon pitäisi panostaa nimenomaan alkuvaiheessa, toisin kuin tällä hetkellä tehdään.
ndash; Nykyään säästetään kaikessa ja psykiatriset potilaat eivät tuo vaateitaan esille... Silti uskon, että tulevaisuudessa ei ole niin paljon skitsofreenikkoja, vaan enemmän Pirjon kaltaisia, normaalia elämää eläviä potilaita. Tällä hetkellä vika on se, että hoito on sattumanvaraista, hän sanoo.
Pirjo tuntee nykyään onnea päivittäin. Hän ammentaa sitä viidestä lapsenlapsestaan, kirjoista, kävelystä, käsitöistä ja musiikista. Lempikappale on Kauko Käyhkön Rakastan sinua elämä.
ndash; Sitä on niin kiitollinen elämästä, kun on käynyt pohjalla. Siitä, että on tavallista elämää ja että jaksaa kestää vastoinkäymiset, Pirjo sanoo ja toivoo tulevaisuudelta terveyttä.
Hän kertoo oppineensa paljon ja nähneensä monen kohtalontoverinsa itsemurhat.
ndash; Se on ollut kova läksy ndash; se, että elämä on arvokas asia, se on pällimäinen sellainen tunne... Mielikuvitus on ansa ja skitsofrenia on paraneva sairaus, sen on eräs lääkäri minulle sanonut, Pirjo miettii.
Asiantuntija: OLLI-PEKKA MEHTONEN, ylilääkäri, Kaivannon sairaala, Kangasala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti