WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Sydämen Tie 2 0sa

Helylä (oma kuva, älä kopioi)

Tuli tehtyä retki Sortavalaan ja Valamon luostariin matkanjohtaja Leena Sillgrenin opastuksella (Tmi Leenan-Matkat). Torstai - aamuna klo 6.10 matka taittui A & A Travels Oy:n tasokkaalla bussilla taitavan kuskin ollessa ratissa.

Varkaus
Tohmajärvi
Wärtsilä Niiralan raja-asema
Rautakangas / Helylän kylä 
Helylä 
Sortavala 
Sortavala ja Sortavalan mlk 
*******
Tohmajärven ystävyyskaupunki on Helylä.

Helylä Kuva liikkuvasta bussista (älä kopioi)

Sortavalaan saavutaan ohi hautausmaiden. Ensin venäläinen uudempi ja sitten vanha suomalainen hautausmaa. Katu on Bondarevskaja. Rakennettu entisen Sortavalan maalaiskunnan alueelle. Suomalaisen vanhan hautausmaan ohi tultua on vasemmalla shashlikkibaari ja Kaunis-hotellin ja Seurahuoneen välissä pitseteria.

Teollisuusrautatien ylittämisen jälkeen katu on Karelskaja. Oikealla on Meijeri ja nk. Alatori. Ei ole käytössä, rakennetaan parhaillaan.

Alatorin vieressä remontoitu Hotelli Sortavala. Neljä kerroksinen talo ilman hissiä. Alakerrassa Ravintola Bulvar.

Vasemmalle lähtevä tie vie läpi teollisuusalueen. Sieltä löytyy Hotelli Piipun Piha ja sen ravintola.
Majoitus Sortavalan alueella 


Hotelli Piipun Pihan maisemaa (oma kuva, älä kopioi)
Hotelli ja ravintola Piipun piha sijaitsevat Laatokan rannalla lähellä Sortavalan keskustaa. 


Rakennuksella, jonka tiloissa Piipun Piha toimii, on hyvin rikas historia. Vuonna 1875 sortavalalainen kauppias Daniel Tiainen on rakennuttanut Laatokan rannalle sahan. Se sai nimekseen Kiviniemen saha. Silloin perustajalla ei ollut aavististakaan siitä, että 116 vuoden kuluttua tuon entisen sahan tilalle tulee kodikas hotelli Piipun Piha. Nyt rakennuksen teollisuusmenneisyydestä muistuttaa vain piippu, joka antaatalolle ainutlaatuista kauneutta.
Edelleen kun ajetaan tulee Riekkalan saari. Saaressa on kaunis vanha puukirkko. Silta vaatii hiukan arviointia, melko hankala kulkea sen yli.

Kaupungin alue:

Puiston lähettyviltä löytyy monet kaupat, kahvila ja paljon suomensukuisia rakennuksia.
Sortavala keskustaa (oma kuva, älä kopioi)
Puiston takana on Linja-autoasema. Ylätori ja peltinen kauppahalli.

Taiteilija Gogolev ateljee löytyy Sataman läheltä. Yli 200 puukaiverrusta kolmiulotteisina tauluina, unohtumattomia sellaisia ja kauniita maalauksia. Käynnin arvoinen paikka.


Kuva kantosiipialukselta Laatokalla (oma kuva, älä kopioi)


Satamasta lähtee kantosiipialus Valamon saareen Laatokkaa pitkin.

Ohi puiston tullaan Karjalan sillalle. Ennen siltaa vasemmalla jugend - tyyppinen rakennus, Hotelli Seurahuone. Rakennus on Onni Tarjanteen ja Huttusen käsialaa.

Ennen siltaa oikealla on puiston keskellä Sortavalan kaunis kirjastorakennus. Edelleen ajamalla tullaan Vakkosalmen puistoon, jossa laululava sekä Kuhavuoren laki - näkymät sieltä:)

Silta ylittää Vakkosalmen, jonka jälkeen oikealla suuri koulu ja puisto.

Puiston takana monta vanhaa puukorttelia sekä Winter rakennus jossa Pohjois-Laatokan museo. Kokoelmia, historiaa, geologiaa ja taidetta.

Sillan vasemmalla puolella Hotelli Laatokka kahviloineen. Takana entinen Seminaarialue, suurelta osin nyt sotilasalueena.


Edelleen matka jatkuu****

Laatokan_Valamon_luostari

Historiaa

Laatokan pohjoisosan poikki kulkee Valamon ja siihen liittyvien lukuisten saarten muodostama saaristorivi idästä Mantsinsaaresta lähelle länsirannan Käkisalmea
Heinäsenmaahan ja Vossinansaareen. 

Pohjoisen Laatokan hautalaskeuman synnyttyä tertiääriajalla saaririvin muodostama kiviaines tunkeutui esiin maankuoren
halkeamista ja on kallioperältään ympäristöstään poikkeavaa tuliperäistä diabaasia.

Se on useiden jääkausien kuluttamana ja muovaamana Laatokan-Karjalan omalaatuinen erikoisuus. Uloimmat matalat saaret ovat merellisiä, mannerjään hiomia, sileitä luotoja kun taas Valamon pääsaarilla, erityisesti niiden pohjois- ja luoteisreunoilla on jyrkkiä usein yli 20 metriä korkeita kohtisuoraan mereen syöksyviä kalliojyrkänteitä. 

Pääsaarten sisäosien kalliohuipuilla ja -tasanteilla kasvaa mahtavaa hongikkoa. Mäkien väliset laaksot ovat kosteita varjoisia ikikuusimetsiä ja ranta-alueiden notkelmat vihannoivia lehtomaisemia. Sisäsalmen lahdelmissa ja lammilla on suojaisia ulpukkarantoja.

Meri on syvimmillään suomalaisen merikortin mukaan 223 m Johannes Kastajan saaren ja Mökerikön välisen linjan puolivälissä, sen pohjoispuolella. Erityisesti Valamon itäpuolisten ulkosaarten tuntumassa tulee norppa tutustumaan alkukesän kulkijaan. Syvässä Laatokassa on monenlaista jalokalaa, lohta neljää ja siikaakin kolmea lajia. 

Entisaikojen peuran tilalle Valamoon on kotiutunut hirvi. Metso, joka ennen vuotta 1944 ei ollut kyennyt lentämään ulappain keskellä olevaan useita kymmeniä saaria käsittävään saaristoon, saattaa löytyä onnekkaan retkeilijän katsottavaksi metsien mäntykangasmailta.

Saarten ensimmäisistä asukkaista ei ole tietoa. Karjaa kasvattaneita karjalaisia lienee saarilla ollut jo 400 vuotta ennen Kristuksen syntymää ja monipuolista, jatkuvaa peltoviljelyä on saarilla harjoitettu ainakin 1000-luvulta alkaen. Luostarin perustajat tulivat maanviljelystä ja karjanhoitoa harjoittavien karjalaisten omimille saarille 1100- tai 1300-luvulla. Luostarin perimätiedon mukaan sen perustivat pyhittäjä-isät Sergei ja Herman. Heidän maalliset jäännöksensä on haudattu pääkirkon alatemppeliin entiselle paikalle 1996 valmistetun uuden muistoarkun alle. Perustamisestaan alkaen luostarin toiminta on ollut lähes jatkuvaa. Pitkäaikaisin katkos tapahtui välillä 1617-1718, jolloin Ruotsissa ja siihen liitetyssä Karjalassakaan ei suvaittu luostareita. Talvisodan pommitusten seurauksena silloinen veljestö jätti luostarisaaret helmikuussa 1940.

Nykyinen tiilestä tehty rakennuskanta syntyi pääosin 1700- ja 1800-luvuilla, aiempien puurakennusten tuhouduttua aikanaan tulipalojen taikka ruotsalaisen sotajoukon polttamina. 1930-luvulla olleista puisista kirkkorakennuksista on jäljellä Johannes-Kastajan saaren sekä Getsemanen skiitan kirkot. Melkein kaikki muut puurakennukset on käytetty polttopuuksi tai muutoin tuhoutuneet. Valamon omasta savesta saarilla lujaksi poltetusta tiilestä tehdyt kirkot ja muut tiilirakennukset ovat säilyneet siellä, missä vesi ei ole päässyt katon läpi turmelemaan rakenteita taikka tiiliä ei ole otettu muuhun käyttöön.

Nykyaika

Luostaritoiminta oli pysähdyksissä lähes 50 vuotta neuvostovallan aikana. Uusi veljestö saapui saarille talvella 1989. Suurimmillaan veljestö on ollut 1900-luvun alkuvuosina, jolloin se apu-henkilöstöineen oli määrältään yli 1300. Vuonna 1939 iäkkääseen luostariveljestöön kuului noin 300 henkeä. Nyky-veljestössä on 2000- luvulla ollut runsaat 100 jäsentä.

Liikkuminen saarilla on periaatteessa vapaata, mutta joissakin kohteissa käyntiin pitää saada lupa. Luvanvaraisia ovat kaikki luostarikäytössä olevat skiitat kuten Kaikkien pyhien skiitta ja Pyhän Nikolaoksen skiitta. Niissä vierailuihin tarvitaan luostarin johtajan lupa. Ilman lupaa voi käydä esimerkiksi Igumeenien hautausmaan, Uuden Jerusalemin, Getsemanen, Öljymäen sekä Igumeenien lampien Konevitsan skiitan ja Karjahovin alueilla.

Kirkoissa voi käydä jumalanpalvelusten aikana tai pyytämällä lupa tutustua kirkkoihin. Hyvä tapa edellyttää kirkollisten säännösten noudattamista kirkoissa käytäessä. Pääsääntönä on kirkkoja ja kirkollisia menoja kunnioittava käyttäytyminen sekä naisilla venäläisten ortodoksikirkkojen pukeutumistapa, mikä edellyttää selvästi polvien alapuolelle ulottuvan tumman hameen ja päässä mielellään tumman huivin käyttöä. 

Hameita ja huiveja saa lainaksi Pääkirkon sisäpihaa valvovalta munkilta. Maisemien, mitkä todella ovat näkemisen arvoisia, ihailemiseen Pääkirkon kellotapulista tarvitaan myös erityinen lupa.

Vierailijan on syytä välttää vesijohtoveden juomista keittämättömänä Pääluostarin alueella. Avotulen polttaminen on kiellettyä kaikkialla Valamon saaristossa.

Tarkempaa  tietoa Valamosta löytyy Valamoseuran sivuilta.
Kristuksen Kirkastumisen Pääkirkon pihaan meno (oma kuva, älä kopioi)

Valamon saari
Luostarin Hotelli / uusitut huoneet wc ja suihkut
Opastettu kierros pääluostarissa
Pyhä Nikolauksen skiitta
Kristuksen Kirkastumisen pääkirkko
Vanha munkkiveljesten hautausmaa
Puutarha-alue
Valamon mieskuoron esitys skiitassa
Luostarilounas ja aamiainen
Niikkanan lahden nähtävyydet
Jerusalemin ja Getsemanin skiitat

Isäni 96-vuotias "teräsvaari" on kotoisin Koivistosta! 
Koivisto ja Koiviston mlk 
Koivoston kartta 

Laatokan rannalla sijaitsee entinen Ondrusovan ortodoksinen luostari.  (1519 - 1603 mies munkki ortodoksi ) 

Ontrusovan_luostari
Kurssikanavointi

29.4.2011
Minä, Sekhmet, kutsun teidät koolle – kultaisen Säteen sisarus- ja veljeskunnan edustajat tässä muuttuvassa ajassa. Emme ole ennen kokeneet vastaavia mullistuksia yhteiskunnassa, mitä tulemme tulevina aikoina kokemaan. Siksi on hyvä tuntea itsensä, tuntea muut ihmiset ja pystyä auttamaan itseä ja muita monin monituisin tavoin. Minä en ole pelkästään kuolleen kulttuurin jumalatar, vaan edustan teissä nykynaisissa sitä voimaa, kauneutta, ylpeyttä ja lähimmäisen rakkautta, jota vain aito, sisimmältään ehjä nainen voi kokea täydestä sydämestään. Olen tullut tuomaan teille viestin siitä, kuinka sydäntään kuuntelemalla tietää totuuden. Sydämen tie on eheyden ja rakkauden tie, eikä voi tuoda tullessaan mitään muuta kuin hyvää. Sydämen tie pyytää teitä kulkemaan kanssaan kohti kauneinta mahdollista tulevaisuutta, jonka voit itsellesi ja kanssaihmisillesi antaa. Sydämen tie on rehellisyyttä itseäsi ja muita kohtaan, eikä se vaadi sinulta mitään muuta kuin sanomaan sielusi kutsulle: Tahdon!

Ei kommentteja: