MONIULOTTEISIA UUTISIA

Kanavoinut/kirjoittanut Suzan Caroll (www.multidimensions.com)
Uutiskirjeestä 23.1.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

VALON TUOMINEN SISÄÄN

Oletko ollut viime aikoina väsynyt? Näyttääkö siltä, että vaikka nukkuisit kuinka, tunnet kuitenkin tarvitsevasi lisää unta? Näin on ollut monilla meistä. Itse asiassa, monet meistä ovat havainneet, mistä olemme väsyne itä. Olemme väsyneitä kolmannen ulottuvuuden matalasta taajuudesta. Ero tietoisuuteemme tulevan valotaajuuden ja fyysisen maailman taajuuden välillä tulee niin valtavaksi, että on aina vain vaikeampaa pysyä kummassakin maailmassa samanaikaisesti.

Kuitenkaan tästä energioiden vastakkainasettelusta emme ole väsynyt, silloin kun päätämme keskittyä ilmaisemaan moniulotteista itseämme luovasti. Silloin kun olemme mukana luovassa toiminnassa, kadotamme väsymyksemme ja meistä tulee hyvin energinen. Toisaalta, silloin kun meidän täytyy hoitaa kolmannen ulottuvuuden velvollisuuksiamme, kuten ajaa töihin, maksaa laskuja, siivota jne., tunnemme usein uupumusta. Onneksi ollessamme luova - ja luovuudelle on yhtä monta määritelmää kuin on ihmisiäkin - elävöidymme taas.

Lisäksi sana "luova" on myös muuttumassa. "Luova" merkitsi ennen, että opettelimme tekemään tai meillä oli luontainen kyky tehdä tiettyjä luovia asioita, kuten laulaa, maalata, tanssia, urheilla jne. Nyt luovuus merkitsee, että opimme käyttämään luontaista kykyämme olla oman elämämme luoja. Silloin kun olemme oman elämämme luoja, voimme päättää tehdä, mitä tahansa haluamme - paitsi tietyt maalliset tehtävät näyttävät vain viipyilevän. Jatkuvasti lisääntyvän valotaajuuden ja Galaktisesta keskuksesta säteilevän ehdottoman rakkauden vuoksi kykymme olla oman elämämme luoja lisääntyy vakaasti.

Maa on suoraan Galaktisen keskuksen edessä, 21.12.2012. Siksi vain 11 kuukauden päästä se "aika" mitä olemme odottaneet vuosituhansia ja ne transformaatioenergiat joita kaikki uskonnot ja pyhät ryhmät ovat ennustaneet, virtavat suoraan henkilökohtaiseen kehoomme ja planeettakehoon. Galaktinen keskus on nyt niin lähellä, että nämä lisääntyvässä määrin intensiiviset energiat saavat aikaan nopeita muutoksia maailmassamme. Meidän täytyy vain katsoa internetiä tai perinteisiä uutisia nähdäksemme, miten ihmiset päättävät, että he haluavat olla oman elämänsä luoja.

Ihmiset ympäri maailmaa sanovat: "Rakastan nyt riittävästi itseäni tietääkseni, että ansaitsen paremman elämän. Rakastan itseäni nyt riittävästi kyetäkseni laajentamaan mieltäni ja avaamaan sydämeni uuteen tapaan hahmottaa todellisuus." Tunnemme näin, koska ehdoton rakkaus sekoittuu korkeataajuuksiseen valoon, mitä virtaa Galaktisesta keskuksesta planeettatietoisuutemme. Ehdoton rakkaus ei ole tunne kuten inhimillinen rakkaus. Ehdoton rakkaus on korkein valotaajuus. Se on multiversumin luova voima, mikä aktivoi parantumistamme, luovuuttamme ja transformaatiotamme, kun lataamme ja integroimme sen tietoisuuteemme.

Ehdoton rakkaus on myös multiversumin sidevoima. Siksi se luo tunteen ykseystietoisuudesta niille, jotka syleilevät sitä. Jatkuvasti laajentuvan ykseystietoisuutemme vuoksi todellisuus ei ole enää jotain ulkopuolellamme. Todellisuus on meidän jokaisen sisällä, kuitenkin jaamme todellisuutemme kaikkien kanssa. Mutta jos jokaisella on oma todellisuutensa sisällä, miten voimme näyttää olevan samassa todellisuudessa? Joidenkin kysymysten on jäätävä vastaamatta, kunnes pystymme vakiinnuttamaan moniulotteisen ajattelumme.

Jotkut kysymykset ovat fyysisten aivojemme rajojen ulkopuolella ja niillä on vain moniulotteinen vastaus. Näitä moniulotteisia vastauksia tulee meille, kun jatkamme tietoisuutemme laajentamista sisältämään korkeampia ja korkeampia valotaajuuksia. Toisin sanoen, ymmärtääksemme tai havaitaksemme moniulotteisia viestejä tietoisuutemme on resonoitava tuon informaation taajuuden kanssa. Sen tuloksena aina kun laajennamme tietoisuuttamme, myös havaintomme todellisuudesta laajenee.

Palaten kysymykseen "Miten erilliset yksilöt joilla on kaikilla todellisuus sisällään, voivat jakaa todellisuuden toisten kanssa?" Vastaus on, ettei kukaan ole erillään eikä on mitään toisia. Korkeamman taajuuden ilmaisumuodossamme olemme yhtä kaiken elämän kanssa. Yhtä oleminen merkitsee, ettei mikään ole ulkopuolellamme tai sisäpuolellamme, koska ei ole mitään "ulkona" tai "sisällä". On vain hetkiä, joissa olemme täysin yhteydessä ykseyteen. Näillä hetkillä olemme tyyniä, rauhallisia, iloisia ja rakastavia.

Meidän ei tarvitse yrittää olla millään tapaa tai tehdä mitään ollaksemme tyyni ja rauhallinen. Kyse on vain siitä, että silloin tällöin koemme satunnaisia hetkiä ykseydestä kaiken elämän kanssa. Miten pääsemme siihen ja mitä meidän täytyy tehdä pysyäksemme siinä? Esitämme näitä kysymyksiä vain, silloin kun olemme kadottaneet tunteen yhtenä olemisesta. "Tässä", "tuolla", "tehdä" ja "pysyä" ovat vieraita käsitteitä, silloin kun meillä "satunnaisia ykseyshetkiä". Antautuminen näille nyt-hetkille on ystävällisin asia, mitä voimme tehdä itsellemme. Lisäksi, koska olemme kaikki yhtä, niin aina ollessamme ystävällinen itselle, olemme ystävällinen kaikille. Itse asiassa, kaiken mitä teemme itsellemme tai hyväksemme, teemme kaikille tai kaikkien hyväksi.

Silloin kun meillä on näitä jatkuvasti lisääntyviä ykseyshetkiä, kadotamme kaiken väsymyksemme. Kehomme ei ole enää raskas ja meistä tuntuu kevyeltä. Itse asiassa, tunnemme olevamme valoa. Tulee vaikeaksi pitää silmiämme auki, koska haluamme nähdä kolmannella silmällämme ja kuulla korkealla sydämellämme. Silloin kun suljemme silmämme, meitä eivät myöskään häiritse kolmannen ulottuvuuden todellisuutemme harhat. Tämä häiriöttömyys ja ykseystunne kaiken elämän kanssa vahvistuvat. Silmät suljettuna voimme nähdä paremmin sisäisen valomme sekä toisten sisäisen valon. Samanaikaisesti voimme selvemmin ymmärtää kokemuksemme avautuneen korkean sydämemme korkeataajuuksisilla energioilla.

Mitä jos voisimme havaita vain kaikkien ja kaiken korkeamman taajuuden todellisuudessamme? Mitä jos maailma ei muutu 21.12.12, vaan havaintomme maailmasta muuttuu? Ovatko nämä muutokset silloin todellisia? Ja jos näemme itsemme säteilevän valon ja rakkauden upeana olentona ja näemme kaikki muut samalla tavalla, välitämmekö siitä, onko se "todellista"? Oletko koskaan nähnyt unta, mikä oli niin upea, ettet halunnut herätä? Mitä jos heräämme ja huomaamme, että kaikki mitä pidimme todellisuutena, on oikeasti unta (tai painajaista)? Haluaisimmeko palata tuohon uneen, mitä pidimme todellisuutena, vai haluaisimmeko pysyä todellisuudessa, mitä pidimme unena?
 MONIULOTTEISIA UUTISIA