Olen pysähtynyt kotigalaksimme yläpuolelle. Kaunista! Tässä hetken hiljaisuudessa - kuten sitä kutsun - kun katselen galaksin hidasta liikkumista, kiertymistä yhdistyneenä spiraalina, on niin uskomattoman, yliluonnollisen upeaa, mitä ei voi sanoin kuvailla.
On jotain kummallista siinä tavassa, millä galaksi liikkuu. Se ei liiku kuin aurinkokuntamme. Galaksi on hienossa liikkeessä, mikä uhmaa "käänteisneliölakia" (laki, joka määrittelee, miten energia katoaa lähteestä etäisyyden myötä). Se uhmaa gravitaation ja voiman peruslakeja. Se uhmaa yksinkertaisia, odotettuja ja yksittäisiä piirteitä siinä tavassa, miten asiat liikkuvat avaruudessa. Galaksi on melkein kuin lautasella. Kaikki liikkuu yhdessä. Kaikki! Kaikki pyörii samalla vauhdilla suhteessa keskukseen.. kuin jättimäinen pyörä, missä kaikki on yhteydessä toisiinsa. Tämä jättilautanen käyttäytyy niin kuin kaikki tähdet olisivat pikkukiviä, jotka on jotenkin liimattu avaruuden kankaalle ja ne liikkuvat kaikki yhdessä.
Miten niin voi olla? Mitä Näen? Fysiikassa on aina polariteetti. Pienimmästä atomirakentteesta suurinpaan on aina polariteetti. Näen tämän myös magnetismissa. Se kätkeytyy myös gravitaatioon. Se on perusenergia kaikkialla, kaikkialla. On aina kahdenlaista energiaa ja toimivat toistensa kanssa ja tosiaan vastaan luodakseen todellisuusulottuvuuden.
Aine on todellisuuden yksi polariteetti ja antiaine toinen. Minun tulee etsiä aina työntöä ja vetoa, sillä se näyttää tien hämmentävien fysiikan kysymysten vastuksiin.
Jokaisen galaksin keskellä on aina "kaksoset". Nämä kaksoset ovat myös Linnunradan keskellä. On kaksi energiaa: toinen työntää ja toinen vetää. Näen sen kuitenkin havaintotavastani yhtenä jättimäisenä mustana aukkona. Oletan tuon mustan aukon gravitaation jotenkin tarttuvan spiraaliin ja saavan kaiken pyörimään yhdessä epätavallisesti, mikä rikkoo Newtonin lakeja. Ei se niin ole. Se on kaunista, mitä galaksimme keskellä tapahtuu. Kyse on hienosta moniuloitteisesta voimasta, mikä ei ole gravitaatio ja mikä leviää koko galaksimme alueelle - voimasta, joka liimaa kaiken yhteen tavalla, mitä selittämään minulle (meille) ei ole lakeja - vielä. Lisäksi piilossa on jotain, minkä kanssa tiede vasta alkaa painia.
Galaktisen keskuksemme moniulotteisuudessa on TIETOISUUS. ON OLTAVA. Kaikki moniulotteinen on harmoniassa luomisen kanssa. Älykkyyttä fysiikassa. Galaksimme keskus sylkee ulos sitä ainetta, mitä minä (te) olette. Kaksoset galaksimme keskuksessa johtavat kaksosiin kaikkien muiden galaksien keskuksessa. Niitä on miljoonia, miljardeja. Ne ovat kaikki yhteydessä meille käsittämättömillä tavoilla ajan ja avaruuden ulkopuolella- kuin säikeet ystävien välillä - joilla on tietoisuus. Ei sellaista älykkyyttä ja tietoisuutta, mitä näen aivoissani, ei. Sen sijaan se on hyväntahtoista ja älykästä liimaa mikä asettelee maailmankaikkeuden Rakkauteen.
Maailmankaikkeuden kvattisuudessa on TIETOISUUS. Galaksimme keskellä on kaksoset, jotka vetävät ja työntävät niitä moniulotteisia energioita, joissa on kirjaimellisesti älykkyyttä. Kaikki tähdet liikkuvat yhdessä sen kanssa. Mukana on voimia, jotka ylittävät paljon gravitaation. Kyse on moniulotteisuudesta, mikä liimaa galaksin yhteen. Planeetta on siirtymässä täysin erilaiseen magneettisuuteen. Aurinko tekee yhteistyötä, maailmankaikkeus tekee yhteistyötä - nuo kaksoset ikään kuin voivat nähdä sen - keitä olemme. Nuo kaksoset ovat fysiikkaa - moniulotteisen piirteen magneettista vetämistä ja työntämistä. Kaksoset eivät ole Jumala. Kaksoset ovat tulosta Jumalan perusturvasta maailmankaikkeudessa ja moniulotteisesta fysiikasta, minkä alamme vasta löytää. Tieteemme alkaa vasta nähdä sen. Gaia-vaikutus, älykäs suunnitelma, maapallon muodostumistapa, ettei täällä olemisemme ole mitään saattumaa, kaiken todennäköisyyden vastaisesti - tämän pitäisi merkitä jotain logiikassamme. Se on hallinnassamme, kun meistä on tulossa kvattisempia.
Alan ymmärtää, että elämän jatkuvuus sellaisena, kuin olen sen nähnyt, on todella vanhaa toimintamallia. Pelon, vihan, pettymyksen jatkuvuus alkaa muuttua. Jos haluan asioihin jatkuvuutta, minun on tiedostettava (tiedettävä), että Jumalan Rakkaus on jatkuvin ja pysyvin asia maan päällä ja maailmankaikkeudessa. Se on jatkuvaa! Niin pysyvää, ettei se loppuisi, ennen kuin elämä oli luotu ja ennen kuin Rakkaus oli löydetty.
Tämä oli esimerkki sellaisesta että tämä planeetta voi valmistua, värähdellä korkeammalla ja tulla osaksi energiasulautumista, mistä olen vain uneksinut - ja olen nyt sen partaalla.
Lähde: Kanavointeja Kryon Lee Carroll 7.11.2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti