Ajatus ja tunne ovat energian muuntuneita muotoja, jotka saavat alkunsa ulkomaailmasta.
Aivot sinänsä eivät luo ajatuksia eivätkä tunteita; ne vain vastaanottavat niitä ulkomaailmasta energian muodossa, joka sitten muuntuu ideoiksi ja emootioiksi; aivot ovat yksinkertaisesti tään ulkopuolelta tulevan voiman vastaanottaja, joka muuttaa ne toimintansa mukaisesti: vaistoiksi, aistimuksiksi, tunne- ja älylliseksi toiminnaksi. Näyttää siltä, ettäaivot toimivat samoin kin tietokone vastaanottaen aisti-informaatiota, joka sitten muuntuu ideoiksi ja tunteiksi - kone ei voi toteuttaa näitä jälkimmäisiä, koska se ei ole ihmisen kanssa samalla dimensiolla.
Niin se mitä tunnemme, kuin se, mitä ajattelemme, saapuu mieleen aaltoliikkeenä, jonka koodi avattuna paljastaa sisältönsä (merkityksen), aivot eivät tuota aaltoja, koska ne ovat lähtöisin ulkoisesta universumista. Aivot yksinkertaisesti vain ottavat ne kiinni ideoiden ja emootioiden muodossa; voisi sanoa, että ihminen ei luo ajatusten ja tunteiden energiaverkostoa, koska hänellä on aivot, vaan että aivot ovat olemassa tuodakseen sen elemnetin ajateltavaksi ja tunnettavaksi.
Sen minkä mineraalit, kasvit ja eläimet vastaanottavat, ne välittävät edelleen oikeassa muodossa aikaan ja avaruuteen. Kuitenkin, aina on mahdollista korjata tuota tilannetta sen havainnon avulla, joka tietoisuudella yhä on. Se, mitä Platon ja Pyhä Augustinius kutsuivat valaistumiseksi, jossa yksilö saa suoraan (Alkulähteeltä/Jumalalta) ymmärrystä, voidaan suurelta osalta ymmärtää näiksi energia-aalloiksi, jotka tulevat ulkoisesta maailmastaja saapuvat aivoihin neuronien välityksellä. Tämä osoittaa, että tieto on mielen keräämää energiaa, joka muuntuu ymmärrykseksi; se en ole minä, joka aikaansaa todellisen tietämyksen, vaan minä vain vangitsen sen älyllisesti ulkoisesta maailmasta.
Inhimillinen elämä perustuu luonnonenergioihin, joita se kokoaa; käytännöllisesti katsoen sähkömagneettiset impulssit saattavat toimintaan koko psykofyysisen systeemin - sen vuoksi jokaine elävä olento menehtyy nopeasti, jos se suljetaan lyijylaatikkoon. Aistielämän prosessi on perustavaa laatua olevaa, koska aistielimet keräävät energiaa, joka on tiivistetty valoon(silmät), ääniin (korvat), lämpötilaan ja kosketukseen (iho), hajuihin (nenä), ruokien makuihin (suu); vielä paljon enemmän me aistimme sisäisillä aisteilla; muistilla, fantasialla, terveellä järjellä ja arviointikyvyllä. Kontakti luotuun ja jumalalliseen luontoon on sine qua non ihmiselle kaiken olemassaolevan tasapainon ja kehittymisen kannalta.
Tämä energia, joka kulkee aistien kautta, on juuri se joka ravitsee aivojen elämää ja avaa koko olemassaolevan tietämisen ja keuneuden maailman; mieli vastaanottaa sen tosiasioiden ja fantasioiden, ajatusten ja (hyvien) tunteiden voiman, jokaon lumonnut meitä kautta vuosisatojen. Voi sanoa, että samat aallot, jotka saavuttavat aivot muuntuen tunteiksi ja ajatuksiksi, koskettavat myös eläimiä ja kasveja ohjaten niitä aistien välityksellä ja määräten niiden kehityksen. Ongelmasyntyy siitä, että näitä aaltoja turmellaan tai niitä estetään toimimasta luonnossa tai erityisesti meidän meidän olemuksessamme, ja tässä on kysymys pahatahtoisista henkisistsä ja inhimillisistä energioista, jotka aikaansaavat tullaista tuhoa.
Eräs henkilö Brasiliassa oli ystävystynyt erään intiaanin kanssa, joka sairastui malariaan. Tämä pyysi ystäväänsä tekemään samat rituaalit kuin parantaja (poppamies). Hänen suureksi hämmästyksekseen sairaus hävisi täydellisesti.
Tämä osoittaa sen, että jos henkilö hyväksyy vitaalienergian, joka läpäisee koko luomakunnan, on mahdollista parantaa ja kehittää luontoa ja ihmistä.
Eivät ainoastaan aistit voi paremmin saadessaan sopivaa stimulaatiota, vaan myös muut organismin toiminnot ja koko elämä; jos siis vitalisoivaa ulkoista maailmaa kielletään, vääristellään tai se jätetään huomiotta, koko luonnollinen ja inhimillinen elämä raunioituu.
Aivot sinänsä eivät luo ajatuksia eivätkä tunteita; ne vain vastaanottavat niitä ulkomaailmasta energian muodossa, joka sitten muuntuu ideoiksi ja emootioiksi; aivot ovat yksinkertaisesti tään ulkopuolelta tulevan voiman vastaanottaja, joka muuttaa ne toimintansa mukaisesti: vaistoiksi, aistimuksiksi, tunne- ja älylliseksi toiminnaksi. Näyttää siltä, ettäaivot toimivat samoin kin tietokone vastaanottaen aisti-informaatiota, joka sitten muuntuu ideoiksi ja tunteiksi - kone ei voi toteuttaa näitä jälkimmäisiä, koska se ei ole ihmisen kanssa samalla dimensiolla.
Niin se mitä tunnemme, kuin se, mitä ajattelemme, saapuu mieleen aaltoliikkeenä, jonka koodi avattuna paljastaa sisältönsä (merkityksen), aivot eivät tuota aaltoja, koska ne ovat lähtöisin ulkoisesta universumista. Aivot yksinkertaisesti vain ottavat ne kiinni ideoiden ja emootioiden muodossa; voisi sanoa, että ihminen ei luo ajatusten ja tunteiden energiaverkostoa, koska hänellä on aivot, vaan että aivot ovat olemassa tuodakseen sen elemnetin ajateltavaksi ja tunnettavaksi.
Sen minkä mineraalit, kasvit ja eläimet vastaanottavat, ne välittävät edelleen oikeassa muodossa aikaan ja avaruuteen. Kuitenkin, aina on mahdollista korjata tuota tilannetta sen havainnon avulla, joka tietoisuudella yhä on. Se, mitä Platon ja Pyhä Augustinius kutsuivat valaistumiseksi, jossa yksilö saa suoraan (Alkulähteeltä/Jumalalta) ymmärrystä, voidaan suurelta osalta ymmärtää näiksi energia-aalloiksi, jotka tulevat ulkoisesta maailmastaja saapuvat aivoihin neuronien välityksellä. Tämä osoittaa, että tieto on mielen keräämää energiaa, joka muuntuu ymmärrykseksi; se en ole minä, joka aikaansaa todellisen tietämyksen, vaan minä vain vangitsen sen älyllisesti ulkoisesta maailmasta.
Inhimillinen elämä perustuu luonnonenergioihin, joita se kokoaa; käytännöllisesti katsoen sähkömagneettiset impulssit saattavat toimintaan koko psykofyysisen systeemin - sen vuoksi jokaine elävä olento menehtyy nopeasti, jos se suljetaan lyijylaatikkoon. Aistielämän prosessi on perustavaa laatua olevaa, koska aistielimet keräävät energiaa, joka on tiivistetty valoon(silmät), ääniin (korvat), lämpötilaan ja kosketukseen (iho), hajuihin (nenä), ruokien makuihin (suu); vielä paljon enemmän me aistimme sisäisillä aisteilla; muistilla, fantasialla, terveellä järjellä ja arviointikyvyllä. Kontakti luotuun ja jumalalliseen luontoon on sine qua non ihmiselle kaiken olemassaolevan tasapainon ja kehittymisen kannalta.
Tämä energia, joka kulkee aistien kautta, on juuri se joka ravitsee aivojen elämää ja avaa koko olemassaolevan tietämisen ja keuneuden maailman; mieli vastaanottaa sen tosiasioiden ja fantasioiden, ajatusten ja (hyvien) tunteiden voiman, jokaon lumonnut meitä kautta vuosisatojen. Voi sanoa, että samat aallot, jotka saavuttavat aivot muuntuen tunteiksi ja ajatuksiksi, koskettavat myös eläimiä ja kasveja ohjaten niitä aistien välityksellä ja määräten niiden kehityksen. Ongelmasyntyy siitä, että näitä aaltoja turmellaan tai niitä estetään toimimasta luonnossa tai erityisesti meidän meidän olemuksessamme, ja tässä on kysymys pahatahtoisista henkisistsä ja inhimillisistä energioista, jotka aikaansaavat tullaista tuhoa.
Eräs henkilö Brasiliassa oli ystävystynyt erään intiaanin kanssa, joka sairastui malariaan. Tämä pyysi ystäväänsä tekemään samat rituaalit kuin parantaja (poppamies). Hänen suureksi hämmästyksekseen sairaus hävisi täydellisesti.
Tämä osoittaa sen, että jos henkilö hyväksyy vitaalienergian, joka läpäisee koko luomakunnan, on mahdollista parantaa ja kehittää luontoa ja ihmistä.
Eivät ainoastaan aistit voi paremmin saadessaan sopivaa stimulaatiota, vaan myös muut organismin toiminnot ja koko elämä; jos siis vitalisoivaa ulkoista maailmaa kielletään, vääristellään tai se jätetään huomiotta, koko luonnollinen ja inhimillinen elämä raunioituu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti