"Iloa voi tuntea saamalla jonkun muun tuntemaan olonsa iloiseksi. Mutta miten voin tuntea iloa, jos lähistöllä ei ole ketään muuta?
Miten siis löytää ilon itsestään?
Minun täytyy "jättää mieleni" ollakseni iloinen, jotta voin vapauttaa sydämessäni olevan ilon. Sydämeni on sieluni ja mieleni välinen käytävä. Sielun ilon on edettävä sydämen kautta, muuten se "ei tule koskaan mieleen". Vapaana virtaava elämän energia on ilo.
Ilo, jota en ilmaise täysin, on tunne jota kutsun surullisuudeksi, Surullisuus ja ilo ovat vain kaksi nimitystä. Ne ovat sanoja, joita olen käyttänyt kuvailemaan saman energian eri tasoja. Tämä virtaus, surullisuus / ilo, on itsessään elämän energiaa. Ilo on sydämessäni. Iloa en voi tuntea, jos en päästä sitä esiin. Kun vapautan toisen sisällä olevan ilon, niin vapautan sisälläni olevan ilon.
Miten?
Hymyilemällä, olemalla kohtelias, katsoen toista rakastavalla katseella.
Elämän hyväksi voin tehdä jotakin aina, silloinkin kun olen yksin.
Luon yksinäisyyden illuusion, mutta jonkin kokeminen ei tee siitä todellisuutta. Olen luonut illuusiostani kokonaisen maailman, valtakunnan jossa voin hallita, ja minusta on tullut draaman kuningatar. Muistutan muille, että koko elämä on illuusiota, että sillä on tarkoitus ja että saatuani tietää tarkoituksen voin halutessani elää illuusiossa tai sen ulkopuolella, kokea perimmäisen todellisuuden.
Mutta miten?
Olemalla hiljaa. Niin, olen hiljaa!
Minulla on kaipaus sydämessäni. Syvintä kaipaustani ei tyydytä mikään mitä tavoittelen mikään mitä saavutan.
Olen hiljaisuuden keskellä, itseni kanssa. Kun olen itseni kanssa - todellisen minäni kanssa - olen Alkulähteen (Jumalan) kanssa - sillä Alkulähde (Jumala) on yhtä itsen kanssa, ja itse on yhtä Alkulähteen (Jumalan) kanssa.
Löydettyäni itseni haluan siirtyä ulos itsestäni luodakseni uuden maailman.
Miten?
Kosketan muita siten kuin haluaisin itseäni kosketettavan. Näen muut sellaisina kuin haluaisin muiden näkevän itseni. Otan muut vastaan kuten yrittäisin ottaa vastaan Alkulähteen (Jumalan), sillä ottaessani vastaan muut otan vastaan Alkulähteen (Jumalan).
Otan vastaan koko maailman, sillä koko maailma ottaa vastaan sen, kuka ja mitä Alkulähde (Jumala) on.
Olen luoja, sillä luon oman todellisuuteni yhtä varmasti kuin koen sen. Olen sekä luoja että luotu, samoin kuin Alkulähde (Jumala).
Minut on tehty "Alkulähteen (Jumalan) kuvaksi ja kaltaiseksi".
Voin valita, että " tässä maailmassa mutta ei tästä maailmasta".
Alkulähde (Jumala) on täysin rakastava, koska Alkulähde (Jumala) on täysin iloinen, koska täydellinen vapaus tekee tilaa jokaiselle iloiselle kokemukselle. Vapaus on Alkulähteen (Jumalan) perusluonto. Se on myös ihmissielun perusluonto.
Kuljen yksikertaisesti elämäni halki ikään kuin jokainen ja itse asiassa kaikki olisi oma ulokkeeni. Kohtelen muita ihmisiä ikään kuin he olisivat osa minua. Jokainen päätökseni ilmentää kuka olen. Se, kuka olen, on elämä. Olen itse elämä.
Ja mitä elämä on?
Se on prosessi.
Entä mitä prosessi on ?
Se on evoluutiota tai muutos!
Kaikki elämässä muuttuu. KAIKKI!
Minä olen se joka muuttuu. Jokainen tekoni on itseni määrittämistä. Määrittelen, luon, ilmennän ja koen. Kehityn. Se, miten kehityn, on minun valintani. Kaikki muuttuu, koko ajan. Minä mukaan lukien. En tee mitään muuta kuin muutun. En tee muuta kuin kehityn. Se, miten muutun, on minun päätettävissä. Se, miksi muutun, on minun päätettävissä. Kuitenkaan se tosiasia, että olen, ei ole avoin kysymys. Se on määrätty. Se mitä elämä on. Se mitä Alkulähde (Jumala) on. Se mitä minä olen.
Elämä, Alkulähde (Jumala), minä = se mikä muuttuu . Me kaikki olemme YHTÄ.
Kannan täyden vastuun valinnoistani. Teen kaiken itselleni.
Kultainen sääntö:
"Sen minkä teette muille, teette itsellenne, ja sen mitä jätätte tekemättä muille, jätätte tekemättä itsellenne. Tee se muille, minkä toivoisit heidän tekevän Sinulle, koska se tehdään Sinulle!"
Henkisyys ilmaisee, että kaikki on osa elämää ja ettei kukaan voi olla toista mieltä tästä ilmoituksesta.
Voin kiistellä niin paljon kuin haluan Alkulähteen (Jumalan) olemassaolosta ja siitä, onko kaikki osa Alkulähdettä (Jumalaa), mutta en voi kiistellä elämän olemassaolosta ja siitä, onko kaikki osa elämää. Jäljelle jää siis vain keskustelu siitä ovatko elämä ja Alkulähde (Jumala) sama asia.
Alkulähde (Jumala) sanoo minulle, että ne ovat.
Me kaikki olemme Alkulähteen (Jumalan) tiedoksianto.
Alkulähde (Jumala) toimii maailmassa meidän ihmisten kautta. Meidän ihmisten on tehtävä jotakin asioiden hyväksi.
Päätökseni kuka olen on tärkein päätös, jonka koskaan teen. Sillä, kuka olen, on niin suuri merkitys, että jokainen meistä on kertakaikkiaan suurenmoinen - kukaan meistä ei ole muita suurenmoisempi - ei Alkulähteen (Jumalan) silmissä eikä meidänkään silmissä, jos me katsomme Alkulähteen (Jumalan) silmin.
Minun tulee tarkastella elämää sielullani. Kuunnella sielullani. Sieluni näkee sanojeni kauneuden ja ihmeen ja totuuden. Mieleni kieltää ne ikuisesti. Minun on kadotettava mieleni ymmärtääkseni Alkulähdettä (Jumalaa).
Elämäni tarkoitus on että päätän ja julistan, ilmennän ja toteutan sitä kuka todella olen.
Menen kotiin omaan sydämeeni, ja löydän Alkulähteen (Jumalan) sieltä. Yhdyn jälleen omaan sieluuni, yhdyn jälleen Alkulähteeseen (Jumalaan). Alkulähde (Jumala) on kaikki mitä on. Kukaan ei ole parempi. ME OLEMME YHTÄ.
Alkulähde (Jumala) on kaikkea, Alkulähde (Jumala) on kaikki eikä vaadi mitään!
Todellinen toimiva ystävyys Alkulähteen (Jumalan) kanssa vaatii mielenmuutosta, sydämenmuutosta ja rohkeutta.
Minun on uskottava että on olemassa Alkulähde (Jumala), jonka voi tuntea. Minun on oltava valmis, aulis ja kykenevä, jotta oppisin tuntemaan Alkulähteen (Jumalan).
Löydän Alkulähteen (Jumalan) sydämestäni. Ollakseni ystävä Alkulähteen (Jumalan) kanssa minun tarvitsee vain olla ystävä itseni kanssa.
Kun löydän itseni, löydän Alkulähteen (Jumalan).
Tämäkö minä olen?
En ole kuka kuvittelen olevani. Olen kuka toivon olevani. Olen luomassa itseäni ja tämä on itse asiassa kaiken elämän tarkoitus.
Mihin Rakkaus pystyisi nyt?
Pelko ja syyllisyys ovat minun ainoat viholliseni. Voin muuttaa itseni. Päätös, jonka teen syvällä sydämessäni ja sielussani ja mielessäni. Minä en ole tämä.
Jokainen tekoni on itsen määärittämistä. Rakkaus on vapautta, Rakkaus on Alkulähteen (Jumalan) olemuksen ydin ja Rakkaus on Alkulähteen (Jumalan) ilmentymä.
Rakkaus on valo
intohimoni liekki
palaen sisälläni
loistaen kirkkaana
muut näkevät sen.
Rehellisyys
on Rakkauden korkein muoto
Sieluni on vapaa
Rakkaus tuntee vapauden
koen sen mitä olen.
Alkulähde (Jumala) on kaikki kaikessa
kaikki mitä on ollut,
mitä nyt on
ja on oleva.
Olen täysin Rakastava
koska olen täysin vapaa.
Täydellinen vapaus tekee tilaa
jokaiselle iloiselle kokemukselle.
Mitä Rakkaus tekisi nyt?
Minä näen jokaisen ihmisen
jokaisen elämän tilanteen
lahjana,
enkelinä
ja ihmeenä.
Kiitos Alkulähde (Jumala),
että autat minua ymmärtämään,
että tämä ongelma on jo ratkaistu puolestani.
Se, kuka olen, on elämä.
Olen elämä itse.
Elämä on muutos.
Me kaikki olemme YHTÄ.
Minä teen tämän kaiken itselleni.
"Opettakaa, että sen minkä teette muille, teette itsellenne, ja sen mitä jätätte tekemättä muille, jätätte tekemättä itsellenne".
Kiitos, kiitos, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti