Kataarit - nuo puhtaat

Kataarien vaihtoehtoinen näkemys kristinuskosta on kiehtonut ihmismieliä vuosisatoja. Vaikka nämä "kerettiläiset" tuhottiin viimeiseen mieheen ja naiseen inkvisition ja maallisen vallan toimesta tulella ja miekalla 1300-luvun alkuun mennessä, heidän muistonsa elää voimakkaana ja ansaitsee kunnioituksemme.

Kataarien dualistinen oppi

Sisäinen kuningaskunta HENKI

Alkulähde

Sielun lankeaminen aineeseen

Ulkoinen maailma AINE

itsekuri

elämänohjeet

Paluu alkulähteeseen

Katarismi on jyrkästi dualistinen oppi hyvästä ja pahasta. Tässä se muistuttaa varsin paljon gnostilaisuutta.

Opin kannattajat uskoivat systemaattisesti ja täysin seuraaviin periaatteisiin:

1. Jumala on kaikkivaltias Hyvässä ja ikuisuudessa, mutta

2. ajassa on olemassa pahan juuri, joka tekee pahaksi kaiken alunperin hyvän fyysisen ilmentymän.

3. Pahan alkulähde on loppujenlopuksi vain vähäinen tai ainakin vain eräänlainen puolinainen olemassaolo (se on ja ei ole).

4. Paha voi ilmentyä vain sekoituksena.

5. Todellinen Jumala on luonut kaiken omasta substanssistaan eikä olemettomudesta.

5. Luomakunta on ikuinen Lujan tavoin.

7. Luoduilla ei ole vapautta.

Näinen seitsemän periaatteen varaan rakentuu katarismin dialektinen perusta, joka erottaa sen muista aikansa kristillisistä kerettiläisyyksistä. Kyseisistä prinsiipeistä muodostuu orgaaninen kokonaisuus, jossa jokainen periaate tukee loogisesti muita.

Kataarit olivat siinä määrin absolutisteja, että he hylkäsivät maailman. He tahtoivat päästä irti aineen vallasta, lihan ja ulkoisen maailman vallasta, ja seurata alkukristillisiä, Hengen, sisäisen valtakunnan hyveitä.

Saavuttaakseen tavoitteensa he kehittivät periksiantamattoman itsekurin ja tulivat samalla antaneeksi tärkeän impulssin myöhempien kristillisten luostarijärjestöjen askeettisuuden ihanteelle.

Ihminen oli tämän näkemyksen mukaan aineelliseen kaapuun laskeutunut valonsäde, jonka tuli pyrkiä vapautumaan aineen vallasta. Puhdas usko ja elämänmuoto muodostivat tien - apostolisen sellaisen - takaisin Hengen yhteyteen.

Katarismi edisti toisenlaista, henkisempää ja puhtaampaa uskonnollista näkemystä ja oppia kuin korruptoitunut, vallanhimoinen ja oman "totuutensa" päihdyttämä katolinen kirkko.

LÄHDE: Erkki Lehtiranta, FM, toimittaja

http://teosofia.ning.com/profiles/blogs/kataarit-nuo-puhtaat