Elämäni muodostuu kovin helposti rutiineiksi. Aina ennenkin olen tehnyt näin ja siksi sitä jatkan. Miksi? No, se antaa minulle turvallisuutta, antaa tunteen jatkuvuudesta. Miksi pelkään jatkuvuuden ja turvallisuuden vähenevän tai loppuvan? Pelkään mitä mistäkin seuraa, haluaisin tehdä oikein. Onko oikeaa ja väärää? On kuulema vain tekoja ja suhtautumista, joista on erilaiset seuraukset. Jos seuraus on vääränlainen enkä itse sitä huomaa, minua rakastava elämä näyttää sen minulle. Jos huomaan itse seurauksien olevan minun elämääni sopimatomia voin itse lähteä niitä muuttamaan. Joka tapauksessa olen saanut itselleni kokemuksia ja olen kasvanut.
Elämän tarkoitus on siis auttaa minua kasvamaan kokemusteni kautta, niin että minun sisäinen ääneni alkaa kuulua ja ohjata minua kohti kevyempiä energioita, kohti Valoa.
Kun katson ääneni ohjausta se antaa minulle rohkeutta kohdata päivistä toiseen uusia haasteita. Se kannustaa minua kohtaamaan itseni yhä uusissa tilanteissa, jotta saisin kasvulleni lisää virikkeitä.
Kun ääni alkaa kuulua sisällä, siitä tulee minulle ikään kuin uusi aisti. Minun ei ole syytä pelätä omaa kasvuani, sillä se vie minua kohti Valoa.
Olemme kaikki samalla kasvun tiellä, jokainen joka lähtee henkiselle tielle, pääsee osalliseksi siitä tiedosta, jota maailmankaikkeus itsestään antaa halukkaille.
Haluan oppia itsenäisesti katsomaan asioita monelta kantilta, en halua tyytyä puolinaisiin totuuksiin. Tutkin, epäilen, etsin, löydän. Olen jatkuvasti etsimässä, sillä totuus on laajempi kuin uskallan uskoakaan. Laajeneminen on valon voittoa materiasta, kehon muutosta Valoksi. Värähtelytasoni nousee, kehoni puhdistuu ja kevenee, sillä Valo ei ole raskautta vaan laajaa säteilyä, jonka vaikutus ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin mihin pelkkä fyysinen keho koskaan pystyy.
"pohdiskeluani"
Elämän tarkoitus on siis auttaa minua kasvamaan kokemusteni kautta, niin että minun sisäinen ääneni alkaa kuulua ja ohjata minua kohti kevyempiä energioita, kohti Valoa.
Kun katson ääneni ohjausta se antaa minulle rohkeutta kohdata päivistä toiseen uusia haasteita. Se kannustaa minua kohtaamaan itseni yhä uusissa tilanteissa, jotta saisin kasvulleni lisää virikkeitä.
Kun ääni alkaa kuulua sisällä, siitä tulee minulle ikään kuin uusi aisti. Minun ei ole syytä pelätä omaa kasvuani, sillä se vie minua kohti Valoa.
Olemme kaikki samalla kasvun tiellä, jokainen joka lähtee henkiselle tielle, pääsee osalliseksi siitä tiedosta, jota maailmankaikkeus itsestään antaa halukkaille.
Haluan oppia itsenäisesti katsomaan asioita monelta kantilta, en halua tyytyä puolinaisiin totuuksiin. Tutkin, epäilen, etsin, löydän. Olen jatkuvasti etsimässä, sillä totuus on laajempi kuin uskallan uskoakaan. Laajeneminen on valon voittoa materiasta, kehon muutosta Valoksi. Värähtelytasoni nousee, kehoni puhdistuu ja kevenee, sillä Valo ei ole raskautta vaan laajaa säteilyä, jonka vaikutus ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin mihin pelkkä fyysinen keho koskaan pystyy.
"pohdiskeluani"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti