WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

torstai 4. kesäkuuta 2009

Kotia kohti










"Olen joskus aikojen alussa tehnyt päätöksen elää irti Alkulähteestä (Jumalasta) saadakseni kokemuksia. Kokeakseni täytyy minun olla subjekti ja objekti. Ego, jonka kautta minä toimin tässä maailmassa elää aina tulevassa ja menneessä. Ego velloo tunnelmissa, joita ei oikeasti ole. Kun ymmärrän, että tämä kaikki näkemäni, eritoten tuska ja kärsimys ovat harhaa, mieleni luomaa heijastetta, voin hyvin luopua siitä. Mutta pelkään, että menetän yksilöllisyyteni, oman identiteetin. Minulle sanotaan: " Ei sitä tarvitse pelätä!" Minun tarvitsee vain päästä huolistani ja kärsimyksistäni irti ja palata henkiseen kotiini.

Voin valita, elänkö onnellisesti Rakkaudessa vai kärsimyksessä erillään Alkulähteestä (Jumalasta). Todellisuudessä en ole koskaan Alkulähteestä (Jumalasta) eronnutkaan. Kun minulta viedään turva, alan etsiä. Silloin voin herätä ja nostaa katseeni ylemmäksi. Todellista turvaa, Alkulähteen (Jumalan) ja Enkeleiden Rakkautta, minulta ei viedä pois, se on aina läsnä.

Samalla hetkellä kun päästän tuskasta otteeni, se lakkaa olemasta. Mitä suurempi minun egoni on, sitä suurempi on myös harha ja kärsimys. Kun päästän maallisesta harhasta irti, käännyn Rakkauden ja Alkulähteen (Jumalan) puoleen. Silloin tajuan oleellisen. Käsitän, etten oikeasti tarvitse maallista. Kaikki mitä tarvitsen on Rakkaudessa ja Alkulähteessä (Jumalassa). Samala pystyn myös luopumaan itsekkyydestäni, joka on kaiken pahan alku ja juuri.

Rakkauden polkua ei välttämättä tarvitse löytää kärsimyksn kautta, mutta monet kulkevat Rakkauteen juuri raskainta tietä. Kysymys on siitä olenko valmis luopumaan omista huolistani. Huoleni voin antaa Alkulähteelle (Jumalalle) tai Enkeleille muutettavaksi. Omia kärsimyksiäni minun tulee katsoa silmiin ja sitten luopua niistä. Saan siitä valtavan helpotuksen. Tiedostamatonta tuskaa on varastoituna sydämeeni suuret määrät. Pelkään, että minua satutetaan ja pelkään Rakkautta. Kun tajusin, että minua Rakastetaan, minusta huolehditaan, sydänchakrani aukesi ja Rakkaus alkoi virrata myös ympärilleni. Rakkauden Kultainen virta laajenee ja kasvaa, itsekkyyteni häviää. Muutos on henkinen. Huolista luopuminen on kaikki mitä minun pitää tehdä. Ei muuta. Se on vain pitkä prosessi, ei se hetkessä tapahdu.

Vaatii omakohtaisia kokemuksia, ennen kuin sen voi syvällisesti ymmärtää. Kokemuksia ei voi kukaan toisille antaa, mutta voi näyttää tietä. Ensin voi tutustua Enkeleihin ja Energeettiseen Maailmaan. Käyttämään energiaa hyödyksi. Kun näkymätön maailma tulee näkyväksi, käsitän, ettei se mihin ennen uskoin, olekaan totuus. Muutos tapahtuu minussa pikkuhiljaa.

Voimme tehdä paratiisin tänne maan päälle, jokainen erikseen tai sitten isommalla joukolla. Kun käännyin sisäänpäin, kotia kohti, yllättäin huomasinkin olevani jo perillä, enhän minä koskaan mennekään lähtenytkään. Koti, siellä on ykseys, täydellisyys, ja Rakkaus. Se oli ensimmäinen ja tärkein askeleeni ja olen lähempänä kotia kuin uskoinkaan".

pohdiskeluani

Ei kommentteja: