WE ARE ONE

WE ARE ONE
WE ARE ONE / copyright©SeijaTuulikki (omat kuvat)
ELÄMÄNI MAAN PÄÄLLÄ MUODOSTAA HELMINAUHAN. OLEN JOKA KEHOLLISTUMISESSANI MUODOSTANUT HELMEN, JA KEHOLLISTUMA KEHOLLISTUMAN JÄLKEEN HELMENI NÄYTTÄVÄT ERILAISILTA. TÄSSÄ KEHOLLISTUMASSA MINULLE TARJOTAAN APUA, JONKA KAUTTA SAAN TÄSTÄ HELMESTÄ KAUNIIN, SÄIHKYVÄN, PYÖREÄN HELMEN, JOKA HEIJASTAA KAIKKEA KAUNISTA YMPÄRILLÄÄN OLEVAA. SEURAAN SISÄISTÄ ÄÄNTÄNI JA HERÄTÄN AIKAISEMMIN HANKKIMANI VALMIUDET KÄYTETTÄVIKSI TÄSSÄ HETKESSÄ.

VAIN MINÄ OLEN VASTUUSSA SIITÄ, MITÄ ELÄMÄSTÄNI TULEE.


LUKIJANI, OLENNAINEN OSA KOKONAISUUTTA

LUKIJANI, oleellinen osa kokonaisuutta :)

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Aiolos Tuulten kuningas


Tuulikannel


Omin sormin Mestari valmisti sen,
omin viisain käsin joka liitoksen.
Sinä valitsit aineen, kun valmistamaan
kävi Taitaja tuulikanneltaan.
Oli lahoa laudassa, visaa ja väärää,
vaan Mestarin katse se valinnan määrää.

Otit taitaviin käsiisi mahdottoman,
niin karkean, raskaan ja soinnuttoman.
Monet kulkivat ohi ja halveksivat,
lahon laudan jalkoihin tallasivat.
Sinä, Mestari, kuulit kai sävelen.
Näit salassa tuulikanteleen.

Sitä soittaa ei taida kädet arkiset, kovat
Sen kielet vain myrskylle alttiit ovat.
Ja ristivedossa viiman ja tuulen
sen kielissä hiljaisen soinnun kuulen.
Se on tuulikannel, ei mitään muuta.
Vain kappale haurasta, lahoa puuta.

Sinä, Mestari, itse valmistit sen,
minun sieluni tuulikanteleen.
Sen viritys outo on muille ja mulle.
Oman kätesi työ se on, Mestari sulle.
Niin – itkuvirteen ja kiitokseen
soi viritys tuulikanteleen.

Hilja Aaltonen


Aioloksen harppu
Aiolos kreikkalaisessa mytologiassa tuulten haltija.

Tuulikannel on vanha kielisoitin, jonka suunnikkaanmuotoisen kaikupohjan päälle on viritetty kieliä. Se ripustettiin paikkaan, jossa ilmavirta sai kielet soimaan.

Ei kommentteja: