Tänään OVI aukeaa kohti todellista Vapautta. Meillä on mahdollisuus luopua syyllisyyden tuskastamme ja kiinnittyä Jumalalliseen ohjaukseemme.
Totuus Tiedostaminen Rakkaus ovat ominaisuuksia meissä, jotka värähtelevät paljon aienpaa voimakkaammin.
Valo meissä on voimallinen suojamme.
Jeesuksen tuleminen tapahtuu nimenomaan Sydämen tasolla.
Pyhä Kristus- minä eli Korkeampi mInäni.
Kristusminä on sisäinen opettajani, Suojelijani ja Rakkain Ystäväni. Hän on myös intuitioni ääni, jonka kuulen Sydämessäni ja Sielussani.
Hän erottaa sisimmässäni tien hyvän ja pahan välillä neuvoen, mikä on oikein ja väärin. Maa voi siirtyä eteenpäin vain Sydämen kautta.
Kristus-tietoisuus on pohjimmiltaan RAKKAUTTA.
Kristus-tietoisuus on pohjimmiltaan RAKKAUTTA.
On Ihmeiden, Valon ja Rakkauden aika! Avaa Sydämesi, ja ota se vastaan :)
SINÄ olet Tärkeä Osa koko tätä Universaalin Rakkauden Aikaa.
Tänään ei tule Maailmanloppua ( maailmanlopun kokee tavallaan jokainen omakohtaisesti , jos jotain ikävää itselleen tapahtuu).
Jeesus on jo jokaisessa meissä, on ollut ja tulee aina olemaan sisällämme Sydämessämme Kristus-energiana Rakkautena.
Hiljenny
Hän odottaa että avaamme hänelle oven ja otamme hänet vastaan, Sydän Avoimena.
Hiljenny
Hän odottaa että avaamme hänelle oven ja otamme hänet vastaan, Sydän Avoimena.
Rakkaat Ystävät,
Olen täällä Suuren Ilon Kera ja Sydän Avoimena Teille Kaikille. Olen Maria. Olen ollut Jeesuksen äiti. Edustan Kristus-energian feminiinipuolta, mikä syntyy nyt maan päälle aina vain suuremmassa määrin. Feminiinienergia on ollut kauan tukahdutettuna yhteiskunnassanne ja myös sydämissänne.
Feminiinienergia on luomakunnan perusvoima, Kaikkeuden perustanlaatuinen osa. Se Synnyttää Elämän ja Virtaa kaikissa. Ilman sitä Teitä ei olisi - sieluna eikä ihmisenä. Energian feminiinivirtaus kuljettaa myös taikaa tänä aikana ja se haluaa valaista nyt joulukuussa pimeyden sekä sisäiset kamppailunne ja raskaammat mielialanne.
Mietitte joskus, mitä varten tämä kaikki on, tämä elämänne maaplaneetalla. Kerron Teille, että se on arvokasta ja Palvelee tarkoitusta.
Teette täällä tärkeää työtä. Olemuksellanne on vaikutusta kaikkeen elämään ympärillänne - tuotte muutoksen maailmaan. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla huomionne keskipiste. Teidän ei tarvitse ollenkaan keskittyä toisiin vaikuttaaksenne.
Salaisuus on siinä, että Teidän täytyy keskittyä yksinomaan itseenne ja olemuksenne vilpittömyyteen. Kun täytytte Rakastavasta Tietoisuudesta, sen hyväksynnästä kuka olette kaikkine puolinenne, luotte kanavan, jonka kautta Valo tulee helposti Teihin ja virtaa automaattisesti myös toisiin.
Teidän todellakin tarvitsee kiinnittää huomiota vain itsenne toteuttaaksenne tehtävänne täällä maan päällä.
Tässä yhteydessä haluaisin puhua teille tänään siitä, miten voitte olla henkinen äiti itsellenne. Edustan äitienergiaa kristillisessä perinteessä. Mutta mitä se oikeastaan merkitsee?
Äitiys on feminiinienergian merkittävä osa: äiti nähdään luonteeltaan elämän antavana, hoivaavana ja välittävänä. Mutta onko tämä koko kuva? Historian saatossa minusta loihdittuja kuvia on vääristelty ja tulkittu väärin. Haluaisin siksi kertoa teille vähän elämästäni maan päällä, silloin kun olin Jeesuksen äiti.
Minut on usein kuvattu pyhimyksenä, mutta en varmasti ollut sellainen elämäni aikana. Olin tavallinen, verta ja lihaa oleva nainen. Tunsin suuria tunnemyllerryksiä ja minulle on tuttua se, mitä käytte läpi elämässänne.
Tulin myöhään synnyinperheeseeni - seitsemäntenä lapsena jolla oli monia vanhempia sisaria ja veljiä. Olin melko voimakastahtoinen lapsi. Lapsena opin varhain, että minun oli pidettävä huolta itsestäni eikä minun pitänyt luottaa toisiin.
Vanhempani olivat minua varten, mutta en ollut heidän huomionsa keskipiste. Tämä kuitenkin sopi jossain määrin luonteeseeni, sillä rakastin olemista omassa mielikuvitusmaailmassani ja kulkemista yksin.
Tytöksi olin aika Rohkea ja seikkailunhaluinen. Minulla oli myös voimakas sisäinen aistimus enkä poikennut tuosta opastuksesta helposti. En ollut kovin huolissani siitä, mitä muut ajattelivat minusta.
Minulla oli vanhempia veljiä, jotka silloin tällöin kiusasivat minua, ja siksi käsitin varhain, että minun oli välttämätöntä rakentaa ylpeyttäni ja itsearvostustani, jotta saatoin olla se, kuka olin.
Olin vähän erilainen. Pystyin aistimaan energioita ja minulla oli taipumusta "katsoa ihmisten läpi". Usein heidän rupatellessaan saatoin tuntea, että he kätkivät asioita, tunteita, jotka olivat väkivaltaisia tai raskaita, kun taas heidän käyttäytymisensä oli pinnalta tyyntä ja asettunutta. Tämä hämmensi minua lapsena.
Tunsin, että jokin oli vialla, ja ihmettelin miksi, muttei kukaan selittänyt sitä minulle. Olin siksi myös toisinaan yksinäinen lapsi ja tunsin usein itseni väärinymmärretyksi.
Rakastin luonnossa olemista ja pidin talon ympärillä olleista eläimistä.
Pahin minulle lapsuudessa sattunut asia oli äitini kuolema. Olin silloin vielä melko nuori, teini-ikäinen. Äitini oli suhteellisen vanha, koska olin syntynyt myöhään. Hänen kuolemansa oli minulle ensimmäinen kohtaaminen menetyksen kanssa.
Se oli hyvin tuskallinen kokemus ja tunsin murenevani ja tulevani hylätyksi. Kun istuin hänen vierellään kuolinvuoteella, tuntui, kuin olisin menettänyt osani. Osa minusta näytti häviävän peruuttamattomasti pois. Enkä pystynyt pitämään siitä kiinni, minun oli päästettävä irti.
Tämä seikka osoittautui suurimmaksi oppitunniksi, joka minun oli elämässäni opittava: irtipäästäminen.
Otan nyt suuren loikkauksen eteenpäin, aikaan jolloin poikani Jeesus syntyi. Aivan kuin kuka tahansa äiti, jumaloin pikkuvauvaani ja halusin suojata sitä harmeilta. Alussa en niinkään käsittänyt, että Jeesuksessa oli jotain erityistä.
Sen tiesin - koko elämäni ajan - että näkymätön käsi ohjaa elämäämme.
Aistin, että jokin suurempi toimi elämässämme, jokin mitä emme voi taivuttaa tahtoomme, inhimillisiin tarpeisiimme ja haluihimme. Tiesin myös, että tämä suurempi voima oli hyväntahtoinen ja viisas.
On viisautta, mitä emme voi usein ihmismielellämme tajuta. Vasta jälkeenpäin käsitämme, että elämä tuo meille juuri sitä, mitä tarvitsemme. Tapahtuessaan tilanne voi vaikuttaa julmalta ja epäoikeudenmukaiselta.
Ja tältä minusta vaikutti kasvattaessani Jeesusta. Kun hän kasvoi, tuli pian selväksi, että hänessä oli jotain erityistä. Hänellä oli huomioita herättäviä lahjoja ja taitoja ja hän oli voimakastahtoinen, aivan kuin minä olin ollut lapsena.
Olen täällä Suuren Ilon Kera ja Sydän Avoimena Teille Kaikille. Olen Maria. Olen ollut Jeesuksen äiti. Edustan Kristus-energian feminiinipuolta, mikä syntyy nyt maan päälle aina vain suuremmassa määrin. Feminiinienergia on ollut kauan tukahdutettuna yhteiskunnassanne ja myös sydämissänne.
Feminiinienergia on luomakunnan perusvoima, Kaikkeuden perustanlaatuinen osa. Se Synnyttää Elämän ja Virtaa kaikissa. Ilman sitä Teitä ei olisi - sieluna eikä ihmisenä. Energian feminiinivirtaus kuljettaa myös taikaa tänä aikana ja se haluaa valaista nyt joulukuussa pimeyden sekä sisäiset kamppailunne ja raskaammat mielialanne.
Mietitte joskus, mitä varten tämä kaikki on, tämä elämänne maaplaneetalla. Kerron Teille, että se on arvokasta ja Palvelee tarkoitusta.
Teette täällä tärkeää työtä. Olemuksellanne on vaikutusta kaikkeen elämään ympärillänne - tuotte muutoksen maailmaan. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla huomionne keskipiste. Teidän ei tarvitse ollenkaan keskittyä toisiin vaikuttaaksenne.
Salaisuus on siinä, että Teidän täytyy keskittyä yksinomaan itseenne ja olemuksenne vilpittömyyteen. Kun täytytte Rakastavasta Tietoisuudesta, sen hyväksynnästä kuka olette kaikkine puolinenne, luotte kanavan, jonka kautta Valo tulee helposti Teihin ja virtaa automaattisesti myös toisiin.
Teidän todellakin tarvitsee kiinnittää huomiota vain itsenne toteuttaaksenne tehtävänne täällä maan päällä.
Tässä yhteydessä haluaisin puhua teille tänään siitä, miten voitte olla henkinen äiti itsellenne. Edustan äitienergiaa kristillisessä perinteessä. Mutta mitä se oikeastaan merkitsee?
Äitiys on feminiinienergian merkittävä osa: äiti nähdään luonteeltaan elämän antavana, hoivaavana ja välittävänä. Mutta onko tämä koko kuva? Historian saatossa minusta loihdittuja kuvia on vääristelty ja tulkittu väärin. Haluaisin siksi kertoa teille vähän elämästäni maan päällä, silloin kun olin Jeesuksen äiti.
Minut on usein kuvattu pyhimyksenä, mutta en varmasti ollut sellainen elämäni aikana. Olin tavallinen, verta ja lihaa oleva nainen. Tunsin suuria tunnemyllerryksiä ja minulle on tuttua se, mitä käytte läpi elämässänne.
Tulin myöhään synnyinperheeseeni - seitsemäntenä lapsena jolla oli monia vanhempia sisaria ja veljiä. Olin melko voimakastahtoinen lapsi. Lapsena opin varhain, että minun oli pidettävä huolta itsestäni eikä minun pitänyt luottaa toisiin.
Vanhempani olivat minua varten, mutta en ollut heidän huomionsa keskipiste. Tämä kuitenkin sopi jossain määrin luonteeseeni, sillä rakastin olemista omassa mielikuvitusmaailmassani ja kulkemista yksin.
Tytöksi olin aika Rohkea ja seikkailunhaluinen. Minulla oli myös voimakas sisäinen aistimus enkä poikennut tuosta opastuksesta helposti. En ollut kovin huolissani siitä, mitä muut ajattelivat minusta.
Minulla oli vanhempia veljiä, jotka silloin tällöin kiusasivat minua, ja siksi käsitin varhain, että minun oli välttämätöntä rakentaa ylpeyttäni ja itsearvostustani, jotta saatoin olla se, kuka olin.
Olin vähän erilainen. Pystyin aistimaan energioita ja minulla oli taipumusta "katsoa ihmisten läpi". Usein heidän rupatellessaan saatoin tuntea, että he kätkivät asioita, tunteita, jotka olivat väkivaltaisia tai raskaita, kun taas heidän käyttäytymisensä oli pinnalta tyyntä ja asettunutta. Tämä hämmensi minua lapsena.
Tunsin, että jokin oli vialla, ja ihmettelin miksi, muttei kukaan selittänyt sitä minulle. Olin siksi myös toisinaan yksinäinen lapsi ja tunsin usein itseni väärinymmärretyksi.
Rakastin luonnossa olemista ja pidin talon ympärillä olleista eläimistä.
Pahin minulle lapsuudessa sattunut asia oli äitini kuolema. Olin silloin vielä melko nuori, teini-ikäinen. Äitini oli suhteellisen vanha, koska olin syntynyt myöhään. Hänen kuolemansa oli minulle ensimmäinen kohtaaminen menetyksen kanssa.
Se oli hyvin tuskallinen kokemus ja tunsin murenevani ja tulevani hylätyksi. Kun istuin hänen vierellään kuolinvuoteella, tuntui, kuin olisin menettänyt osani. Osa minusta näytti häviävän peruuttamattomasti pois. Enkä pystynyt pitämään siitä kiinni, minun oli päästettävä irti.
Tämä seikka osoittautui suurimmaksi oppitunniksi, joka minun oli elämässäni opittava: irtipäästäminen.
Otan nyt suuren loikkauksen eteenpäin, aikaan jolloin poikani Jeesus syntyi. Aivan kuin kuka tahansa äiti, jumaloin pikkuvauvaani ja halusin suojata sitä harmeilta. Alussa en niinkään käsittänyt, että Jeesuksessa oli jotain erityistä.
Sen tiesin - koko elämäni ajan - että näkymätön käsi ohjaa elämäämme.
Aistin, että jokin suurempi toimi elämässämme, jokin mitä emme voi taivuttaa tahtoomme, inhimillisiin tarpeisiimme ja haluihimme. Tiesin myös, että tämä suurempi voima oli hyväntahtoinen ja viisas.
On viisautta, mitä emme voi usein ihmismielellämme tajuta. Vasta jälkeenpäin käsitämme, että elämä tuo meille juuri sitä, mitä tarvitsemme. Tapahtuessaan tilanne voi vaikuttaa julmalta ja epäoikeudenmukaiselta.
Ja tältä minusta vaikutti kasvattaessani Jeesusta. Kun hän kasvoi, tuli pian selväksi, että hänessä oli jotain erityistä. Hänellä oli huomioita herättäviä lahjoja ja taitoja ja hän oli voimakastahtoinen, aivan kuin minä olin ollut lapsena.
Tunnistin tämän erityisenergian hänessä toisaalta erittäin hyvin, mutta toisaalta minusta se tuntui hyvin vaikealta. Äitinä haluaa suojella lastaan maailman pahoilta voimilta. Mutta poikani ei halunnut suojelua.
Hän halusi puhua ja loistaa valoaan avoimesti maailmalle. Häntä kuljetti sisäinen tehtävä, suurempi voima, joka opasti häntä seuraamaan omaa polkuaan muutoksen tuomiseksi maailmaan.
Minulta vaati monta vuotta ja paljon ahdistusta hyväksyä se. Sillä hänen julkinen esiintymisensä aiheutti epäluottamusta vallinneessa järjestyksessä ja hänelle koitui riskejä.
Hän rikkoi tiettyjä sääntöjä ja rajoja ja siksi hänet haastettiin ja häntä myös uhattiin. Vähitellen minun oli päästettävä irti pelostani ja tarpeestani kontrolloida häntä ja tehtävä tilaa sille Ainutlaatuiselle Valolle, jota hän tuli tänne tuomaan.
Maallisilla termeillänne ilmaistuna voitaisiin sanoa, että minun oli päästettävä irti äitiydestäni. Minun oli päästettävä irti siitä osastani, jolla oli taipumusta olla ahdistunut, määräilevä ja kontrolloiva. Lopulta käsitin, ettei hän ollut minun lapseni.
Kyllä, hän oli syntynyt kauttani, kehoni kautta, mutta hän ei ollut minun.
Hän oli itse oikeutettu kypsä sielu, joka halusi muotoilla ja luoda oman elämänsä omalla tavallaan. Lisäksi häntä tukivat tässä Taivaalliset Voimat, jotka kannattivat hänen Erityispolkuaan.
Mutta eikö tämä päde meihin kaikkiin? Sillä jokaisella maan päälle tulevalla lapsella on Erityispolku, oma polkunsa, jonka tämä sielu on valinnut.
Tämä Teidän pitäisi äitinä käsittää ja kunnioittaa sitä. Heti kun lapsi tulee kohdusta, täytyy opetella antamaan hänen olla ja Luottamaan hänen Sisäiseen Voimaansa ja kykyihinsä ratkaista ne ongelmat, joita hän kohtaa elämänsä aikana.
Lopulta, sehän oli Jeesuksen valinta kuolla ristillä. Hän salli sen tapahtua. Minun oli tunnustettava se tosiasia, että tämä oli hänen päätöksensä, joka kuului hänen sielunsa polkuun ja oli siksi tarkoituksenmukainen.
Hän halusi puhua ja loistaa valoaan avoimesti maailmalle. Häntä kuljetti sisäinen tehtävä, suurempi voima, joka opasti häntä seuraamaan omaa polkuaan muutoksen tuomiseksi maailmaan.
Minulta vaati monta vuotta ja paljon ahdistusta hyväksyä se. Sillä hänen julkinen esiintymisensä aiheutti epäluottamusta vallinneessa järjestyksessä ja hänelle koitui riskejä.
Hän rikkoi tiettyjä sääntöjä ja rajoja ja siksi hänet haastettiin ja häntä myös uhattiin. Vähitellen minun oli päästettävä irti pelostani ja tarpeestani kontrolloida häntä ja tehtävä tilaa sille Ainutlaatuiselle Valolle, jota hän tuli tänne tuomaan.
Maallisilla termeillänne ilmaistuna voitaisiin sanoa, että minun oli päästettävä irti äitiydestäni. Minun oli päästettävä irti siitä osastani, jolla oli taipumusta olla ahdistunut, määräilevä ja kontrolloiva. Lopulta käsitin, ettei hän ollut minun lapseni.
Kyllä, hän oli syntynyt kauttani, kehoni kautta, mutta hän ei ollut minun.
Hän oli itse oikeutettu kypsä sielu, joka halusi muotoilla ja luoda oman elämänsä omalla tavallaan. Lisäksi häntä tukivat tässä Taivaalliset Voimat, jotka kannattivat hänen Erityispolkuaan.
Mutta eikö tämä päde meihin kaikkiin? Sillä jokaisella maan päälle tulevalla lapsella on Erityispolku, oma polkunsa, jonka tämä sielu on valinnut.
Tämä Teidän pitäisi äitinä käsittää ja kunnioittaa sitä. Heti kun lapsi tulee kohdusta, täytyy opetella antamaan hänen olla ja Luottamaan hänen Sisäiseen Voimaansa ja kykyihinsä ratkaista ne ongelmat, joita hän kohtaa elämänsä aikana.
Lopulta, sehän oli Jeesuksen valinta kuolla ristillä. Hän salli sen tapahtua. Minun oli tunnustettava se tosiasia, että tämä oli hänen päätöksensä, joka kuului hänen sielunsa polkuun ja oli siksi tarkoituksenmukainen.
Itkin katkeria kyyneleitä ja Sydämeni oli täynnä pimeyttä ja epätoivoa, kun katselin hänen kuolemaansa. Älkää luulko, että minun oli helppoa päästä yli surustani ja saada rauha tapahtuneen osalta. En ollut pyhimys. Se järkytti minua ja se todellakin oli "sieluni pimeä yö".
Samalla tämä kokemus opetti minulle suuren totuuden ja lopulta se toi minulle äärettömän vapautumisen. Mutta tämä tuli jälkeenpäin. Jeesuksen läsnäolo elämässäni kohotti minua ja lopussa sallin itseni kohota.
Samalla tämä kokemus opetti minulle suuren totuuden ja lopulta se toi minulle äärettömän vapautumisen. Mutta tämä tuli jälkeenpäin. Jeesuksen läsnäolo elämässäni kohotti minua ja lopussa sallin itseni kohota.
Tämä oli rohkein teko tuossa elämässäni. Jeesuksen kautta tullut Kristus-Energia haastoi minut näkemään hänen kuolevan raakojen tappajien käsissä ja kuitenkin luottamaan tuohon Suurempaan Voimaan, tuohon Korkeampaan Viisauteen, joka Opastaa Meitä Kaikkia.
Antautuminen ja suruni luovuttaminen tälle viisauden korkeammalle lähteelle herätti minut syvemmillä tasoilla. Se herätti korkeamman itseni ja sai sen tulemaan esiin tuon maallisen elämäni aikana.
Antautuminen ja suruni luovuttaminen tälle viisauden korkeammalle lähteelle herätti minut syvemmillä tasoilla. Se herätti korkeamman itseni ja sai sen tulemaan esiin tuon maallisen elämäni aikana.
Aloin todella käsittää, että Sisäistä Rauhaa ja Vapautta, mitä Te kaikki niin kovasti kaipaatte, ei voi koskaan saavuttaa haluamalla kontrolloida elämää.
Äitiys minun kulttuurissani kuitenkin liittyi kiinnittymiseen ja kontrollointiin. Sanottiin, että hyvä äiti menee läpi harmaankin kiven lastensa puolesta eikä koskaan lakkaa taistelemasta heidän vuokseen.
Äitiys minun kulttuurissani kuitenkin liittyi kiinnittymiseen ja kontrollointiin. Sanottiin, että hyvä äiti menee läpi harmaankin kiven lastensa puolesta eikä koskaan lakkaa taistelemasta heidän vuokseen.
Vaikka Ehdoton Rakkaus joskus ottaakin sitkeyden ja hellittämättömyyden muodon, minulle todellinen äitiys merkitsi sitä, että päästin irti peloistani ja odotuksistani Jeesuksen osalta.
Suurin saavutukseni oli, että päästin irti Jeesuksesta ja annoin hänen olla sitä, kuka hän oli.
Suurin saavutukseni oli, että päästin irti Jeesuksesta ja annoin hänen olla sitä, kuka hän oli.
Vasta silloin pystyin tuntemaan sen pakahduttavan Kauneuden ja Puhtauden, kuka hän oli ja mitä hän edusti.
Vasta silloin pystyin todella olemaan häntä varten tasavertaisena, sielukumppanina ja äitinä sanan henkisessä merkityksessä.
Tämä oli raskain tehtäväni: oppia olemaan henkinen äiti ja päästämään irti maallisen äidin tunteista.
Kun kuolin tuossa elämässä ja siirryin tähän ulottuvuuteen, olin toisaalta väsynyt ja riutunut. Olin kokenut hyvin paljon ja käynyt läpi hyvin monia tunteiden ylä- ja alamäkiä. Mutta toisaalta tunsin todella rikastuneeni. Suuri Valo oli Koskettanut Minua ja sen kautta korkeampi Itseni oli pystynyt tulemaan esiin ja ilmentymään maan päällä.
Kun kuolin tuossa elämässä ja siirryin tähän ulottuvuuteen, olin toisaalta väsynyt ja riutunut. Olin kokenut hyvin paljon ja käynyt läpi hyvin monia tunteiden ylä- ja alamäkiä. Mutta toisaalta tunsin todella rikastuneeni. Suuri Valo oli Koskettanut Minua ja sen kautta korkeampi Itseni oli pystynyt tulemaan esiin ja ilmentymään maan päällä.
Olin päästänyt irti, olin hyväksynyt pohjimmiltani, että asiat olivat niin kuin olivat. Päästin irti maallisesta äitiydestäni (huolestuneen, hallitsevan äitiyden mielessä) ja minusta oli tullut äiti henkisessä mielessä.
Teitä kaikkia kutsutaan tulemaan henkiseksi äidiksi itsellenne.
Teitä kaikkia kutsutaan tulemaan henkiseksi äidiksi itsellenne.
Te kaikki kamppailette intensiivisesti tiettyjen negatiivisten osienne kanssa.
Nämä ovat tunnetukoksia tai negatiivisia uskomuksia itsestänne. Yrittäkää katsoa tilannetta henkisen äidin silmin: ei äidin joka haluaa ratkaista kaiken, vaan äidin joka näkee ainutlaatuisen energianne ja antaa sille tunnustusta.
Äidin joka ei halua muuttaa Teitä, vaan kunnioittaa Teitä sellaisena, kuka olette.
Tuntekaa tällaista ÄitiEnergiaa jonkin aikaa. Voitte aistia tämän energian sellaisena, joka Säteilee minusta, mutta ei ole minun. En omista sitä. Se on enemmänkin värähtelyä tai tietoisuustaso, jolle minun oli kohottava vapautuakseni. Se on universaalia ja Teidän kaikkien käytettävissänne.
Tuntekaa tällaista ÄitiEnergiaa jonkin aikaa. Voitte aistia tämän energian sellaisena, joka Säteilee minusta, mutta ei ole minun. En omista sitä. Se on enemmänkin värähtelyä tai tietoisuustaso, jolle minun oli kohottava vapautuakseni. Se on universaalia ja Teidän kaikkien käytettävissänne.
Se on perintönne, sillä Teidän kaikkien on tarkoitus tulla henkiseksi äidiksi Kristus-lapselle sisällänne.
Voitte päästä henkisen äitiyden energiaan lopettamalla hetkeksi yrityksen ratkaista ongelmianne ja vain katsomalla niitä - sallimalla niiden olla jonkin aikaa.
Voitte päästä henkisen äitiyden energiaan lopettamalla hetkeksi yrityksen ratkaista ongelmianne ja vain katsomalla niitä - sallimalla niiden olla jonkin aikaa.
Voitteko aikaansaada Rakkauden ja Kiitollisuuden tunteen itseänne kohtaan, kun Teillä on tämä ongelma?
Se on alku.
Muistakaa, miten äiti katsoo vastasyntynyttä lastaan.
Muistakaa, miten äiti katsoo vastasyntynyttä lastaan.
Toisaalta siinä on fyysisen läheisyyden intiimiyttä ja toisaalta ikään kuin katsotaan lasta kaukaa, koska ollaan täynnä kunnioitusta sen olemuksen suurta ihmettä kohtaan. Niin pieni olento ja kuitenkin eheä ja kokonainen - eikä vain fyysisesti, vaan myös henkisesti.
Kypsä Sielu, jonka on määrä seurata omaa polkuaan elämässä. Mikä ihme!
Uskalla nyt katsoa itseäsi tällä tavalla. Luo nyt vähän etäisyyttä itseesi ja oivalla, miten olet kulkenut aivan omaa polkuasi koko elämäsi ajan ja miten olet aina yrittänyt rakentaa tyydyttävän todellisuuden itsellesi. Virheitä tehdessäsikin - kuten Te niitä kutsutte - yrität parhaasi voidaksesi luoda onnellisuutta tai löytää tien ulos tuskasta ja epätoivosta.
Uskalla nyt katsoa itseäsi tällä tavalla. Luo nyt vähän etäisyyttä itseesi ja oivalla, miten olet kulkenut aivan omaa polkuasi koko elämäsi ajan ja miten olet aina yrittänyt rakentaa tyydyttävän todellisuuden itsellesi. Virheitä tehdessäsikin - kuten Te niitä kutsutte - yrität parhaasi voidaksesi luoda onnellisuutta tai löytää tien ulos tuskasta ja epätoivosta.
Anna itsesi olla vähän aikaa ja salli armeliaasti nämä virheet. Et ole täällä ollaksesi täydellinen. Siitä tulisi itse asiassa tylsää. Olet täällä elääksesi, kokeaksesi ja siirtyäksesi kokemustesi läpi tuntien ihmetystä, vaikka ne olisivat negatiivisiakin.
Pahinta mitä teille voi ihmisenä tapahtua, on se, että Te ette enää liiku, ette ole enää avoin uuden kokemiselle. Tämä tapahtuu, kun jäätte täysin kiinni johonkin ongelmaan tai uskomusjärjestelmään. Aina kun tunnette olevanne täysin jumissa eikä teillä näytä olevan muuta vaihtoehtoa, kuin passiivisesti kestää kurjuutta elämässänne, niin olette henkisesti kuollut. Elämässänne ei ole enää tilaa, ei ilmaa hengittää, ei ihmeen tuntua.
Jos tilanne on tämä, yrittäkää ottaa vähän etäisyyttä tilanteesta tai ongelmasta. Yrittäkää hengittää sen ympärille. Kuvitelkaa, että tuolla ongelmalla on paikka kehossanne, esim. sillä missä tuntuu kireältä tai kipeältä, ja antakaa hengityksenne virrata vaivattomasti tuota paikkaa kohti ja ympäröidä se tilalla.
Pahinta mitä teille voi ihmisenä tapahtua, on se, että Te ette enää liiku, ette ole enää avoin uuden kokemiselle. Tämä tapahtuu, kun jäätte täysin kiinni johonkin ongelmaan tai uskomusjärjestelmään. Aina kun tunnette olevanne täysin jumissa eikä teillä näytä olevan muuta vaihtoehtoa, kuin passiivisesti kestää kurjuutta elämässänne, niin olette henkisesti kuollut. Elämässänne ei ole enää tilaa, ei ilmaa hengittää, ei ihmeen tuntua.
Jos tilanne on tämä, yrittäkää ottaa vähän etäisyyttä tilanteesta tai ongelmasta. Yrittäkää hengittää sen ympärille. Kuvitelkaa, että tuolla ongelmalla on paikka kehossanne, esim. sillä missä tuntuu kireältä tai kipeältä, ja antakaa hengityksenne virrata vaivattomasti tuota paikkaa kohti ja ympäröidä se tilalla.
Tuntekaa ilman kevyen henkäyksen ympäröivän tuo kireä ja kouristunut energia ja tunnistakaa siinä sielunne alkuperäinen kipinä. Se on puhdasta tietoisuutta ja ihmeen tuntua.
Muistakaa, että olette täällä vain tilapäisesti. Teidän ei tarvitse ottaa tätä niin vakavasti!
Muistakaa, että olette täällä vain tilapäisesti. Teidän ei tarvitse ottaa tätä niin vakavasti!
Kyse on pelistä, mahtavasta pelistä ja silmän räpäyksessä olette takaisin toisella puolella - ja muistatte. Teidän ei tarvitse tehdä kaikesta niin raskasta. Tämä on vain yksi hetki ajassa. Hengittäkää sisään taas tilaa ja laajentakaa itseänne, avautukaa ja kohotkaa tuon ongelman yläpuolelle. Olette paljon suurempi kuin se. Tuntekaa, miten asiat alkavat taas liikkua siinä tilassa, minkä luotte hengityksellänne.
Jos tuntuu suorastaan mahdottomalta löytää tilaa sisälle, yrittäkää liikkua fyysisesti. Tehkää mitä tahansa, paitsi ajattelette tuota ongelmaa. Menkää ulos, tehkää kävelylenkki, keskittäkää huomionne johonkin muuhun vain saadaksenne energian liikkumaan ja yhdistyäksenne taas hengityksen virtaan, ihmeen tuntuun, siihen valoon mikä olette.
Mielenne poistaminen ongelmasta tuo Teille uusia vastauksia, uusia näkökulmia. Vastaukset eivät koskaan tule tahdostanne tai mielestänne. Jos vaaditte, että "minun on keksittävä nyt, mitä minun tarvitsee tehdä", niin aiheutatte itsellenne painetta ja joudutte jumiin.
Jos tuntuu suorastaan mahdottomalta löytää tilaa sisälle, yrittäkää liikkua fyysisesti. Tehkää mitä tahansa, paitsi ajattelette tuota ongelmaa. Menkää ulos, tehkää kävelylenkki, keskittäkää huomionne johonkin muuhun vain saadaksenne energian liikkumaan ja yhdistyäksenne taas hengityksen virtaan, ihmeen tuntuun, siihen valoon mikä olette.
Mielenne poistaminen ongelmasta tuo Teille uusia vastauksia, uusia näkökulmia. Vastaukset eivät koskaan tule tahdostanne tai mielestänne. Jos vaaditte, että "minun on keksittävä nyt, mitä minun tarvitsee tehdä", niin aiheutatte itsellenne painetta ja joudutte jumiin.
Vastaus tulee aina Laajentamalla ja Avaamalla Tietoisuuttanne, ei sitä kaventamalla ja kovasti keskittämällä.
Jos mielenne on pakkomielteinen ja levoton ettekä näytä pystyvän päästämään irti, liikkukaa fyysisesti - menkää juoksemaan, kävelemään tai uimaan, tavalla ei ole merkitystä. Fyysinen liike tyynnyttää energiaa päässänne.
Yhdistymällä henkiseen äitiin sisällänne voitte antaa itsellenne taas tilaa.
Yhdistymällä henkiseen äitiin sisällänne voitte antaa itsellenne taas tilaa.
Otatte askeleen taaksepäin, päästätte irti itsenne tuomitsemisesta ja tämä saa aikaa uutta tilaa olla. Negatiivisille asioillekin annetaan tilaa, kun äiti sisällänne käsittää, että ne ovat jostain syystä - niillä on määrätty syy menneisyydessä. Kun teistä tuntuu hyvin surulliselle tai pettyneelle, kuvitelkaa äidin käsi olkapäällenne. Tuntekaa hänen hienovarainen, mutta kuitenkin lohduttava kosketuksensa.
Aidon äidin täytyy pelkästään katsoa Teitä ja hän näkee yhdellä silmäyksellä lävitsenne voidakseen lohduttaa Teitä.
Aidon äidin täytyy pelkästään katsoa Teitä ja hän näkee yhdellä silmäyksellä lävitsenne voidakseen lohduttaa Teitä.
Antakaa tämän lohdutuksen olla kanssanne - laskeutua taivaasta ja nousta syvältä sisällänne. Vakuuttakaa itsellenne, tietäkää, että olette ok: teette parhaanne ja on ok tehdä virheitä. Virheet ovat osa tätä peliä.
Antakaa itsellenne vähän pelivaraa elää:
Antakaa itsellenne vähän pelivaraa elää:
tehdä valintoja, tehdä virheitä ja sitten tehdä uusia valintoja.
Tästä elämisessä on kyse - jatkuvasta liikkeestä, kasvusta ja löytämisestä ja tämän kaiken mukana kulkevasta ihmeen tunnusta. Elämisentaito on tilan löytämistä valinnoille kaikessa, mitä teille tapahtuu. Jos löydätte sen tilan, missä teillä on vapaus valita tapa, jolla koette jonkin asian, olette elämän mestari maan päällä. Asiat tulevat rennommiksi - vaikeatkin olosuhteet - ja saatte vastauksia, joita te (mielenne) ette olisi odottaneet.
Antakaa elämän taian ottaa valta.
Asun nyt vapauden ja luovan ilon ulottuvuudessa.
Asun nyt vapauden ja luovan ilon ulottuvuudessa.
Minulla ei ole enää maallisen elämän taakkoja ja nautin olla täällä vierailijana yhdistyen Teihin Sydämestä.
Haluan painottaa Teille, että Te voitte jakaa omalla ainutlaatuisella tavallanne saman Vapauden ja Ilon ollessanne maan päällä.
Vapaus on nyt teidän kaikkien saatavilla, jos uskallatte päästää irti ja luottaa Teitä Opastavan Rakkauden Käteen. Nyt on aika juhlia elämää.
Päästäkää Valoa, ilmaa ja tilaa Elämäänne, jotta se voi Virrata taas kerran jumalaisen Sielunne Rytmin Mukaisesti.
15.12.2007 Tilburg, Alankomaat
Cosmic Lighthouse -verkkolehti, numero 04/2008 (www.cosmiclighthouse.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti