Perinteisesti delfiinejä pidetään merimiesten suojelijoina ja matkaajien onnen tuojina. Delfiineillä onkin erityinen asema myyteissä ympäri maailman ihmisten auttajina ja ystävinä. Jo muinaiset kreikkalaiset pitivät delfiinejä oppaina tuntemattomaan yhdistäen nämä nisäkkäät eri jumaliinsa (Apollo, Dionysos, Poseidon ja Athena), rangaistuksena delfiinin tappamisesta oli kuolema. Muinaiset egyptiläiset kutsuivat delfiinejä taasen "merten kansaksi" ja kunnioittivat suuresti delfiinien älykkyyttä.
Delfiinit ovat ilon, kommunikaation ja yhteisöllisyyden symboleita, delfiinit muistuttavat meitä leikin ja huumorin tärkeydestä elämässä. Nämä nisäkkäät yhdistetään harmoniaan, älykkyyteen ja yhteyden saamiseen omaan sisimpään olemukseen. Delfiinit symboloivat pranaa, elämän henkäystä sekä oman elämän rytmin löytymistä.
Delfiini toteemieläimenä
Delfiini on veden olento, mutta tarvitsee kuitenkin ilmaa ja happea selvitäkseen hengissä vedenalaisessa ympäristössään. Delfiini oppii hengityksen kontrolloinnin, joka sallii sen matkata maailman hengessä. Kuten itäiset uskonnot, hengityksen hallinta vie lähemmäksi iäisyyttä ja vapauttaa Mannan, elämän voiman. Toteemieläimenä delfiinit opettavat elämään tasapainoisesti tunteidemme ja ympäristömme kanssa sekä luottamaan omaan voimaamme harmonian ja vapauden saavuttamiseksi. Delfiinin parantava voima tuo ykseyttä maailmankaikkeuden elämän voimaan, se auttaa meditoinnissa ja opettaa meille uuden rytmin mahdollistaen saapumisemme uniaikaan.
Delfiinit unissa
Delfiinit esiintyvät unissa melko harvoin, mutta useimmiten kokemus on sangen miellyttävä unennäkijälle. Kuten tosielämän kertomuksissa myös unimaailmassa delfiinit estävät usein ihmisiä hukkumasta, delfiinit koetaan aina suojelevina ja rauhoittavina hahmoina unissa. Niiden ystävällistä kommunikaatiota kuvaillaan sanattoman syväksi, varmuutta antavaksi ja muinaisen viisaaksi. Tämänkaltainen unikokemus saattaakin johdattaa unennäkijän kosketuksiin oman henkisen laatunsa kanssa ja tuoda koskettavan yhtenäisyyden tunteen luonnon ja hengen maailmaan. Heräämistä delfiiniunista kuvataan olotilana rauhalliseksi, onnelliseksi sekä levolliseksi ja unissa alkanut delfiinien opastama matka voikin jatkua oman itsen syvissä vesissä myös päivätajunnan aikaan.
Delfiinit - delphinidae
Delfiinit (delphinidae) ovat keuhkoilla ilmaa hengittäviä, tasalämpöisiä meressä elämiseen erikoistuneita nisäkkäitä ja ne kuuluvat hammasvalaiden yläheimoon pyöriäisten ja maitovalaiden ohella. Näitä maailman älykkäimpinä pidettyjä eläimiä ovat mm. pullonokkadelfiini, juoksiainen, valkokuvedelfiini ja miekkavalas.
Vanhimmat fossiililöydökset delfiinien suvusta ovat jopa 11 miljoonan vuoden ikäisiä ja kuvia delfiineistä taiteessa löytyy jo vuodelta 1500 e.K.r. Suuri kreikkalainen filosofi Aristoteles (384-322 e.K.r.) kertoi tarinoita delfiinien ja ihmisten kohtaamisista ja yksi tunnetuin antiikin delfiiniaiheinen taideteos löytyykin mosaiikkina Minoksen palatsista Kreetalta. Mielenkiintomme delfiinejä kohtaan jatkuu yhä monella eri tasolla, nämä kiehtovat eläimet ihastuttavat niin hengessä, taiteessa kuin tieteessäkin.
Pullonokkadelfiini
Tursiops truncatus eli pullonokkadelfiini on yksi tutuimmista delfiineistä, joka on levittäytynyt koko merten valtakuntaan kylmiä napa-alueita lukuunottamatta. Tämä väritykseltään harmaan eri sävyissä esiintyvä nisäkäs kuuluu yli 30 lajia käsittävään delfiinien heimoon ja sitä tavataan usein satamissa, meren poukamissa ja lahdelmissa sekä jokien suilla. Lajin ihmisystävällinen ja utelias luonne onkin tehnyt siitä yhden tutkituimmista delfiinilajeista maailmassa sekä delfinaarioiden kestosuosikin.
Pullonokkadelfiini on ruumiinrakenteensa ansiosta mestarillinen uimari, leikkisä mielenlaadultaan ja yhteistyö 2-15 yksilön ryhmissä on saumatonta esimerkiksi poikasten hyvinvoinnin takaamiseksi. Aikuinen pullonokkadelfiini painaa noin 90-300 kg ja on 1.9-4 metriä pitkä, urospuoliset delfiinit ovat naaraita hieman isompia. Pullonokkadelfiinien tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti, mutta myös delfiinin tuntoaisti on sangen herkkä suupielissä sekä sierainaukon ja silmien ympärillä.
Ravinnokseen pullonokkadelfiinit syövät mielellään erilaisten matalikkojen ja pohjavesien kalalajeja, kuten mustekaloja, katkarapuja sekä kaloja (makrillia, silliä, turskaa). Normaalisti pullonokkadelfiinit elävät noin 20-30 vuotiaiksi saavuttaen sukukypsyyden 5-12 vuoden iässä. Emon synnytettyä elävän poikasensa veteen jatkuu läheinen suhde vielä vuosia eteenpäin.
Kiinan jokidelfiini
Maailman 12 uhatuimman lajin joukkoon kuuluva Kiinan jokidelfiini eli baiji (pai c'hi) elää pysyvästi Jangtse-joen makeissa jokivesissä. Tämän jokidelfiinin tieteellinen nimi Lipotes vexillifer on kreikan ja latinan kielinen yhdistelmä tarkoittaen "lipunkantajaa, joka jäi jälkeen". Nimi kuvastaakin hyvin Jangtsen jokidelfiinien ominaisuuksia, ne ovat vähemmän aktiivisia ja sosiaalisia sekä hitaampia uimareita kuin meriserkkunsa. Baijin tunnusomaisin piirre on pitkä, kapea ja hieman ylöspäin kaareva nokka. Sen pienet silmät ovat väriltään vaalean siniharmaat ja vaikka niiden näkökyky on heikko, kykenevät ne välttämään kiviä ja muita esteitä joessa ultraäänien avulla kaikuluotaamalla.
Kirjoitukset Han dynastian ajalta 200 e.K.r. kertovat useamman tuhannen delfiinin populaatiosta Jangtse-joella noihin aikoihin, nykypäivänä Kiinan jokidelfiinejä arvellaan olevan jäljellä noin 100-300 yksilöä. Muutokset ympäristössä, kuten vähentyneet ravintovarat ja jatkuvasti kasvava jokiliikenne, ovat uhkana tälle erikoiselle nisäkkäälle. Kiinan hallitus ja WWF ovatkin ryhtyneet jo toimiin baijin pelastamiseksi muun muassa luomalla suojattuja alueita Jangtse-joelle.
08.08.2007 Kiinan jokidelfiinin uutisoitiin kuolleen sukupuuttoon.
30.08.2007 Jokidelfiini havaittu Anhuissa: Jangtse-joessa saattaa tällä hetkellä elää todennäköisesti muutama baiji.
Aamulehti 15.11.
Särkänniemen Delfinaarion tiineenä olleen naarasdelfiinin, Veeran, odotus päättyi surullisesti. Veera synnytti perjantain ja lauantain välisenä yönä kuolleen poikasen.
Tarkkaa tietoa poikasen kuolinsyystä ei ole. Delfinaarion johtaja Timo Rahunen kertoo, että poikanen syntyi ilmeisesti keskosena, koska se oli hyvin pienikokoinen.
Särkänniemessä Tampereella on viisi pullonokkadelfiiniä. Niistä yksi, vuonna 1996 syntynyt Eevertti, on Veeran jälkeläinen. Myös Leevi-delfiini on syntynyt Särkänniemessä.
Lisääntyminen on delfiineille vaikeaa niin luonnossa kuin delfinaarioissakin. Rahusen mukaan ei voida sanoa, onnistuuko synnytys paremmin delfinaariossa vai luonnossa. Delfiinit synnyttävät eläviä poikasia usein vasta kolmannella raskauskerralla tai myöhemmin.
30-vuotias Veera on kuitenkin kokenut synnyttäjä, sillä se on synnyttänyt nyt viisi kertaa. Eevertti on ainoa eloonjäänyt poikanen.
Delfiinit surevat kuolleita poikasiaan.
- Kestää päivän parin, että niiden käytös normalisoituu, Rahunen sanoo.
Delfinaarion näytökset on poikasen kuoleman vuoksi peruttu lauantaina ja sunnuntaina.
Veera on Särkänniemen pullokuonoperheen 30-vuotias johtaja. Se on synnyttänyt kuolleen poikasen myös vuosina 1990 ja 1991 sekä viime vuoden syyskuussa. Perheeseen kuuluu kuitenkin yksi Veeran jälkeläinen, vuonna 1996 syntynyt Eevertti.
Delfiini kantaa poikastaan vuoden. Luonnossakin delfiineillä onnistuu vain joka kolmas tai neljäs synnytys.
Lähde:
Aamulehti, STT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti