YLEISTÄ USKONNOSTA
Kreikassa vallitsi polyteistinen eli monijumalainen uskonto. Olympolaista uskonnollista perinnettä suosi kreikkalainen ylimystö. Jumalille yleisempiä piirteitä oli ylpeys, mustasukkaisuus ja kilpaileminen. Heillä ajateltiin olevan myös yliluonnollisia kykyjä. Myös toinen uskonnollinen perinne pääsi vaikuttamaan Kreikassa. Tämä oli viinin jumala Dionysoksen mukaan nimetty dionyysiseksi. Villit rituaalit olivat tälle todella yleisiä. Niillä pyrittiin saamaan välitön yhteys jumalallisiin voimiin. Kreikassa ei tunnettu kirkkoa eikä papistoa, joten kaupunkien virkamiehet ja tavalliset kansalaiset järjestivät palvontamenoja. Jumalia koskeva tieto opittiin sitä levittäneiltä runonlaulajilta. Kreikkalaiset suhtautuivat uskontoon hyvin vakavasti, mutta se oli kuitenkin hyvin suvaitsevaista. Tavalliselle kansalle tärkein jumala oli Demetre ja Dionysos, koska ne olivat mukana ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Kreikassa vallitsi polyteistinen eli monijumalainen uskonto. Olympolaista uskonnollista perinnettä suosi kreikkalainen ylimystö. Jumalille yleisempiä piirteitä oli ylpeys, mustasukkaisuus ja kilpaileminen. Heillä ajateltiin olevan myös yliluonnollisia kykyjä. Myös toinen uskonnollinen perinne pääsi vaikuttamaan Kreikassa. Tämä oli viinin jumala Dionysoksen mukaan nimetty dionyysiseksi. Villit rituaalit olivat tälle todella yleisiä. Niillä pyrittiin saamaan välitön yhteys jumalallisiin voimiin. Kreikassa ei tunnettu kirkkoa eikä papistoa, joten kaupunkien virkamiehet ja tavalliset kansalaiset järjestivät palvontamenoja. Jumalia koskeva tieto opittiin sitä levittäneiltä runonlaulajilta. Kreikkalaiset suhtautuivat uskontoon hyvin vakavasti, mutta se oli kuitenkin hyvin suvaitsevaista. Tavalliselle kansalle tärkein jumala oli Demetre ja Dionysos, koska ne olivat mukana ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
ZEUS:
- piti yllä luonnollista järjestystä ja oikeudenmukaisuutta
- oikeudenturvaaja
- ukkosen jumala
Zeus oli Kronoksen ja Rhean poika. Hän kukisti isänsä taistelussa ja sai tämän vallan. Zeus oli todellinen naisten valloittaja ja ahdisteli sekä kuolevaisia että kuolemattomia naisia. Zeus sai lukuisia lapsia titaanien kanssa, mutta meni kuitenkin naimisiin sisarensa Heran kanssa. Zeus ja Hera saivat myös paljon lapsia, mutta heidän avioliittonsa ei ollut onnellinen, koska Zeus himoitsi kuolevaisia naisia. Zeus nimi merkitsee "loistaa" suorana käännöksenä, mutta sillä käsitetään myös taivaan jumala taivaan kaikissa muodoissa, kirkkaasta synkkään myrskyyn. Zeuksen tärkein pyhä paikka oli Olympia.
HERA
- avioliiton ja naisten suojelija
- synnytyksen jumalatar
Hera oli Kronoksen ja Rhean tytär ja Zeuksen virallinen puoliso. Hera oli yksi niistä jumalista jonka Kronos nielaisi ja kun titaanit oksensi hänet takaisin Kronoksen mahasta, hän ei liittynyt taistelussa sisariinsa eikä veljiinsä vaan hänet lähetettiin Okeanoksen ja Tethyksen hoitoon.
PALLAS ATHENE
- viisauden ja filosofian jumala
- Ateenan kaupunginvaltion ja järkevän sodankäynnin suojelija
- Taiteiden ja käsityön neitsyt jumalatar
Pallas Athene oli Zeuksen ja Metiksen lapsi. Zeuksen isovanhemmat Gaia ja Uranos varoittivat Zeusta, että Metis synnyttäisi lapsen joka syrjäyttäisi Zeuksen. Niinpä Zeus nielaisi vaimonsa ja unohti tämän, kunnes eräänä aamuna hän heräsi kauheaan päänsärkyyn ja helisevään ääneen päässään. Hefaistos avasi Zeuksen kallon ja ulos ponnahti täydessä haarniskassa Athene. Hänestä tuli Zeuksen suosituin lapsi. Pallas Athenen tärkein pyhättö sijaitsee Ateenan Akropolilla Erektheionin temppelissä. Siellä palvottiin hänen vanhaa puista patsasta. Pallas Athenen kunniaksi järjestettiin joka vuosi Panathenaia- juhlat ja joka neljäs vuosi juhlittiin vanhaa puupatsasta, joka sai uuden tunikan.
APOLLON
- runouden ja musiikin jumala
- lääkäreiden, lääkintätaidon ja ennustamisen jumala
- järkevän ajattelun, oikeuden mukaisuuden ja järjestyksen jumala
Apollon oli Zeuksen ja titaani Leron poika. Hän syntyi Deloksen saarella, joka säilyi hänelle pyhitettynä. Hänellä oli monia rakkaussuhteita kuolevaisten naisten ja miesten kanssa. Apolloa palvottiin rationaalisena jumalana ja älyllisen tavoittelun puolustajana.
ARTEMIS
- neitsytjumalatar
- vapaan luonnon ja metsästyksen jumalatar
- ulkoilmaelämän suojelija
- synnytyksen jumalatar
Artemis oli Zeuksen ja Leton tytär sekä Apollon kaksoissisar. Hänen valtakunnaksi annettiin kaupungin ulkopuolella sijaitsevat villit alueet. Jos miehet yrittivät ryöstää hänet tai vain vakoilivat häntä, miehet saivat julmia rangaistuksia.
POSEIDON
- merien, jokien ja myrskyjen hallitsija
- hevosten jumala
Poseidon oli Rhean ja Kronoksen poika sekä Zeuksen veli. Hän veti arpaa veljiensä Zeuksen ja Haadeksen kanssa ja sai hallittavakseen meren. Hän taisteli jatkuvasti maanpäällisten paikkojen vallasta. Tärkein pyhättö on Isthmoksella.
AFRODITE
- itämaisen rakkauden ja erotiikan jumalatar
- aistillisen kauneuden jumalatar
Afrodite syntyi meressä olevasta vaahdosta, joka ympäröi Uranoksen irti leikattuja sukuelimiä. Homeros teki hänestä Zeuksen ja Dionen tyttären. Afroditen puoliso oli Hefaistos. Hänellä oli paljon kuolevaisia ja kuolemattomia rakastajia. Afrodite nimi tarkoittaa "merestä syntynyttä"
HEFAISTOS
- tulen ja metallitöiden jumala
- seppien ja muiden käsityöläisten suojelija
Hefaistos syntyi pelkästä Herasta, koska Hera halusi kostaa Zeukselle siitä, että tämä oli niinsanotusti "synnyttännyt Athenen. Hera ei kuitenkaan pitänyt Hefaistoksesta ja heitti hänet alas Olymposvuorelta, koska tämä ontui. Hefaistos joutui Okeanokseen, josta titannit pelastivat hänet. Vanhempana Hefaistos valmisti maagisen kultaisen valtaistuimen äidilleen kostoksi. Heran istuessa valtaistuimelle hän juuttui siihen tiukasti kiinni. Jumalat taivuttelivat häntä palaamaan Olympokselle ja antamaan äidilleen anteeksi, mutta turhaan. Dionysos keksi keinon saada Hefaistos palaamaan. Hän juotti Hefaistokselle viiniä ja toi tämän juopuneen jumalan aasin selässä takaisin Olympokselle. Hefaistoksen tärkein temppeli sijaitsee Ateenan Agoralla.
DIONYSOS
- viinin, maanviljelyn, hedelmällisyyden, kukkien ja kasvillisuuden jumala
Dionysoksen äiti oli kuolevainen Theban Semele ja isä Zeus. Mustasukkainen Hera ilmestyi Semelelle ja käski häntä pyytämään Zeusta ilmestymään oikeassa muodossa. Zeuksen salama tappoi raskaana olevan Semelen. Dionysos ei ollut vielä syntynyt, joten Zeus ompeli tämän jalkaansa kiinni. Synnyttyään Dionysos vietiin Nysavuoren nymfien luokse hoitoon. NYmfeista tuli hänen naispuolisia palvojiaan. Hera sai Dionysoksen hulluksi, joten hän pakeni itään. Siellä itämainen maan jumalatar paransi hänet. Parannuttuaan Dionysos palasi Kreikkaan ja vakiinnutti palvontansa.
ARES
- sodankäynnin jumala
Ares oli Zeuksen ja Heran ainoa poika. Afrodite oli hänen rakastaja. Sodassa Ares oli yleensä aiheuttamassa paljon ongelmia, sillä hän yritti saada aikaan paljon verenvuodatusta molemmilla puolilla. Areksen palvonnan keskuspaikka oli Troakiassa.
HERMES
- jumalten siivekäs sanansaattaja
- kauppiaiden ja varkaiden suojelija
Hermes oli Zeuksen ja plejadi Maia lapsi. Hermes oli hyvin varhaiskypsä lapsi, sillä jo syntymäpäivänään Hermes kipusi Kyllene- vuoren luolasta ja surmasi kilpikonnan. Hän keksi lyyran tämän kilpikonnan kilvestä ja lampaan suolista. Hermeksellä ainoastaan oli kulkulupa Olympoksen, maan ja manalan välillä.
HADES HESTIA
- manalan hallitsija - lieden, tulen, kodin, perheen ja
- rikkauden jumala valtion vartija
- piti yllä luonnollista järjestystä ja oikeudenmukaisuutta
- oikeudenturvaaja
- ukkosen jumala
Zeus oli Kronoksen ja Rhean poika. Hän kukisti isänsä taistelussa ja sai tämän vallan. Zeus oli todellinen naisten valloittaja ja ahdisteli sekä kuolevaisia että kuolemattomia naisia. Zeus sai lukuisia lapsia titaanien kanssa, mutta meni kuitenkin naimisiin sisarensa Heran kanssa. Zeus ja Hera saivat myös paljon lapsia, mutta heidän avioliittonsa ei ollut onnellinen, koska Zeus himoitsi kuolevaisia naisia. Zeus nimi merkitsee "loistaa" suorana käännöksenä, mutta sillä käsitetään myös taivaan jumala taivaan kaikissa muodoissa, kirkkaasta synkkään myrskyyn. Zeuksen tärkein pyhä paikka oli Olympia.
HERA
- avioliiton ja naisten suojelija
- synnytyksen jumalatar
Hera oli Kronoksen ja Rhean tytär ja Zeuksen virallinen puoliso. Hera oli yksi niistä jumalista jonka Kronos nielaisi ja kun titaanit oksensi hänet takaisin Kronoksen mahasta, hän ei liittynyt taistelussa sisariinsa eikä veljiinsä vaan hänet lähetettiin Okeanoksen ja Tethyksen hoitoon.
PALLAS ATHENE
- viisauden ja filosofian jumala
- Ateenan kaupunginvaltion ja järkevän sodankäynnin suojelija
- Taiteiden ja käsityön neitsyt jumalatar
Pallas Athene oli Zeuksen ja Metiksen lapsi. Zeuksen isovanhemmat Gaia ja Uranos varoittivat Zeusta, että Metis synnyttäisi lapsen joka syrjäyttäisi Zeuksen. Niinpä Zeus nielaisi vaimonsa ja unohti tämän, kunnes eräänä aamuna hän heräsi kauheaan päänsärkyyn ja helisevään ääneen päässään. Hefaistos avasi Zeuksen kallon ja ulos ponnahti täydessä haarniskassa Athene. Hänestä tuli Zeuksen suosituin lapsi. Pallas Athenen tärkein pyhättö sijaitsee Ateenan Akropolilla Erektheionin temppelissä. Siellä palvottiin hänen vanhaa puista patsasta. Pallas Athenen kunniaksi järjestettiin joka vuosi Panathenaia- juhlat ja joka neljäs vuosi juhlittiin vanhaa puupatsasta, joka sai uuden tunikan.
APOLLON
- runouden ja musiikin jumala
- lääkäreiden, lääkintätaidon ja ennustamisen jumala
- järkevän ajattelun, oikeuden mukaisuuden ja järjestyksen jumala
Apollon oli Zeuksen ja titaani Leron poika. Hän syntyi Deloksen saarella, joka säilyi hänelle pyhitettynä. Hänellä oli monia rakkaussuhteita kuolevaisten naisten ja miesten kanssa. Apolloa palvottiin rationaalisena jumalana ja älyllisen tavoittelun puolustajana.
ARTEMIS
- neitsytjumalatar
- vapaan luonnon ja metsästyksen jumalatar
- ulkoilmaelämän suojelija
- synnytyksen jumalatar
Artemis oli Zeuksen ja Leton tytär sekä Apollon kaksoissisar. Hänen valtakunnaksi annettiin kaupungin ulkopuolella sijaitsevat villit alueet. Jos miehet yrittivät ryöstää hänet tai vain vakoilivat häntä, miehet saivat julmia rangaistuksia.
POSEIDON
- merien, jokien ja myrskyjen hallitsija
- hevosten jumala
Poseidon oli Rhean ja Kronoksen poika sekä Zeuksen veli. Hän veti arpaa veljiensä Zeuksen ja Haadeksen kanssa ja sai hallittavakseen meren. Hän taisteli jatkuvasti maanpäällisten paikkojen vallasta. Tärkein pyhättö on Isthmoksella.
AFRODITE
- itämaisen rakkauden ja erotiikan jumalatar
- aistillisen kauneuden jumalatar
Afrodite syntyi meressä olevasta vaahdosta, joka ympäröi Uranoksen irti leikattuja sukuelimiä. Homeros teki hänestä Zeuksen ja Dionen tyttären. Afroditen puoliso oli Hefaistos. Hänellä oli paljon kuolevaisia ja kuolemattomia rakastajia. Afrodite nimi tarkoittaa "merestä syntynyttä"
HEFAISTOS
- tulen ja metallitöiden jumala
- seppien ja muiden käsityöläisten suojelija
Hefaistos syntyi pelkästä Herasta, koska Hera halusi kostaa Zeukselle siitä, että tämä oli niinsanotusti "synnyttännyt Athenen. Hera ei kuitenkaan pitänyt Hefaistoksesta ja heitti hänet alas Olymposvuorelta, koska tämä ontui. Hefaistos joutui Okeanokseen, josta titannit pelastivat hänet. Vanhempana Hefaistos valmisti maagisen kultaisen valtaistuimen äidilleen kostoksi. Heran istuessa valtaistuimelle hän juuttui siihen tiukasti kiinni. Jumalat taivuttelivat häntä palaamaan Olympokselle ja antamaan äidilleen anteeksi, mutta turhaan. Dionysos keksi keinon saada Hefaistos palaamaan. Hän juotti Hefaistokselle viiniä ja toi tämän juopuneen jumalan aasin selässä takaisin Olympokselle. Hefaistoksen tärkein temppeli sijaitsee Ateenan Agoralla.
DIONYSOS
- viinin, maanviljelyn, hedelmällisyyden, kukkien ja kasvillisuuden jumala
Dionysoksen äiti oli kuolevainen Theban Semele ja isä Zeus. Mustasukkainen Hera ilmestyi Semelelle ja käski häntä pyytämään Zeusta ilmestymään oikeassa muodossa. Zeuksen salama tappoi raskaana olevan Semelen. Dionysos ei ollut vielä syntynyt, joten Zeus ompeli tämän jalkaansa kiinni. Synnyttyään Dionysos vietiin Nysavuoren nymfien luokse hoitoon. NYmfeista tuli hänen naispuolisia palvojiaan. Hera sai Dionysoksen hulluksi, joten hän pakeni itään. Siellä itämainen maan jumalatar paransi hänet. Parannuttuaan Dionysos palasi Kreikkaan ja vakiinnutti palvontansa.
ARES
- sodankäynnin jumala
Ares oli Zeuksen ja Heran ainoa poika. Afrodite oli hänen rakastaja. Sodassa Ares oli yleensä aiheuttamassa paljon ongelmia, sillä hän yritti saada aikaan paljon verenvuodatusta molemmilla puolilla. Areksen palvonnan keskuspaikka oli Troakiassa.
HERMES
- jumalten siivekäs sanansaattaja
- kauppiaiden ja varkaiden suojelija
Hermes oli Zeuksen ja plejadi Maia lapsi. Hermes oli hyvin varhaiskypsä lapsi, sillä jo syntymäpäivänään Hermes kipusi Kyllene- vuoren luolasta ja surmasi kilpikonnan. Hän keksi lyyran tämän kilpikonnan kilvestä ja lampaan suolista. Hermeksellä ainoastaan oli kulkulupa Olympoksen, maan ja manalan välillä.
HADES HESTIA
- manalan hallitsija - lieden, tulen, kodin, perheen ja
- rikkauden jumala valtion vartija
Kreikka Jumalat
LÄHTEET:
BELLINGHAM, DAVID "KREIKAN MYTOLOGIA"EKONEN, JOUKO; KULJU, VILHO; MATSINEN, TERTTU; SAARINEN, HANNES "IHMISEN TIET" (OTAVA)AHTIAINEN, MARKETTA; AROMAA, VUOKKO; HEININEN, SIMO; KAUPPINEN, SIRKKA; SIHVOLA, JUHA "EUROOPPALAISEN IHMISEN AIKAKIRJA" (EDITA)
LÄHTEET:
BELLINGHAM, DAVID "KREIKAN MYTOLOGIA"EKONEN, JOUKO; KULJU, VILHO; MATSINEN, TERTTU; SAARINEN, HANNES "IHMISEN TIET" (OTAVA)AHTIAINEN, MARKETTA; AROMAA, VUOKKO; HEININEN, SIMO; KAUPPINEN, SIRKKA; SIHVOLA, JUHA "EUROOPPALAISEN IHMISEN AIKAKIRJA" (EDITA)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti