Lakkaa odottamasta ja ala johtaa

Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
5.10.2011
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Näinä päivinä tuntuu jatkuvasti korostunut valppaustila, ikään kuin jotain suurta olisi kohta tapahtumassa. 

 

Foorumeilla pörrää erilaisia Enkeleitä kertomassa, mitä tämä jokin on. 

 

Kun kuvittelee parhaan vaikutelmansa kaverista, joka on "Haluatko miljonääriksi" -ohjelmassa, miljoonan dollarin kysymys on: 

 

onko tämä jokin a) massiivinen maanjäristys mikä horjuttaa kirjaimellisesti koko maailmaa, b) virallinen paljastus hallituksilta, mikä vahvistaa, että he ovat olleet kontaktissa muiden planeettojen olentojen kanssa pitkän aikaa, c) Maya-kalenteri huipentuma 28.10. mikä laukaisee kaiken nollapisteestä napamuutokseen ja kolmen päivän pimeyteen saakka vai d) valorähähdys joka lähettää jokaisen välittömästi heränneeseen ja valaistuneeseen tilaan.

Tuntuu siltä, että niin paljon energiaa menee sen ihmettelemiseen, mitä tulee tapahtumaan, että meiltä näyttää menevän ohi se tosiasia, että tuo "jonkin" tapahtuu juuri nyt! 

 

Hyvin monet meistä odottavat "suurta tapahtumaa" ja ovat elämässään odotuskannalla, kunnes saamme virallisen ohjelman siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi - sillä välillä kun ohjelma toisensa jälkeen esitetään Maa-teatterissa, mikä antaa meille ennakkoesityksiä ja yltäkyllin uusia elokuvia, jotka voimme valita juuri nyt.

Oletko tuntenut tämän korostuneen tilan? 

 

Tunnetko suurempaa odotusta, kuin olet tuntenut viimeisten 5, 10 tai 20 heräämisvuotesi aikana? 

 

Tunnetko adrenaliinin tai ikään kuin sähkön kulkevan kehosi läpi? 

 

Oletko hiukan hermostunut tai innostunut tai vähän kumpaakin, ikään kuin olisit asumassa johonkin täysin uuteen ja tuntemattomaan? 

 

Korostunut tilamme on suoraa tulosta korkeamman taajuuden valotulvasta, mitä nyt päivittäin syydetään ympäri Maata ja mikä nostaa henkilökohtaisen ja kollektiivivärähtelymme uudelle tasolle. 

 

Tämä valo riisuu pois vanhoja verhojamme ja harhakuviamme ja samanaikaisesti Avaa Silmämme ja Sydämemme Todellisuudelle sellaisena, mitä se oikeasti on. 

 

Sydämemme ei syki nopeammin, koska jotain on "tulossa". Sydämemme sykkii nopeammin, koska tuo "jokin" on tällä juuri nyt ja olemuksemme syvimmillä ja korkeimmilla tasoilla me kaikki tiedämme sen.

Aika mitä elämme juuri nyt, on meidän aikaamme. Kun lisää valoa tulvii planeetalle ja kun se vaihtaa korkeampaan värähtelytaajuuteen, meistä alkaa vihdoin tuntua siltä, että suuri ja raskas viitta on nostettu yltämme. 

 

Olemme astumassa henkilökohtaiseen ja kollektiiviseen voimaamme tunnettuamme koko elämän (itse asiassa elämien) ajan itsemme oudoksi. 

 

Sinusta saattaa tuntua hyvin kummalliselta, koska tunnet vapautta ja onnea suurimman osan ajasta, kun taas ympärilläsi kaikki ne, jotka ovat viettäneet elämän kiinnittyneenä harhaan, ovat syvällä henkilökohtaisissa ja yhteiskunnallisissa hajoamisprosesseissaan.

Monet meistä ovat alkaneet tuntea kutsun uuteen työhön tai työskentelemiseen uudella tavalla, koska lopettelemme nyt vanhoja sopimuksiamme. 

 

On enemmän kuin todennäköistä, että Sinusta on vaikeaa tietää tarkkaan, mitä uusi työsi on, ja tämä johtuu siitä, että roolimme ja elämämme tulee nyt olemaan virtaavampaa. 

 

Vanhassa todellisuudessa saimme tekemisemme kautta tolkkua siitä, kuka olemme. Uudessa todellisuudessa merkityksen tunteemme tulee sen tietämisestä, kuka olemme, ja tämä tietäminen johtaa meidät päivittäisiin tekemisiimme. Se mitä teemme, muuttuu ja vaihtuu riippuen siitä, minkä tekemisen tunnemme eniten kutsuvan.

Tämä ei merkitse, että kuljeskelemme päämäärättömästi. 

 

Aivan päinvastoin, tietoisesti eläminen merkitsee tarkoituksellisesti ja täysillä elämistä. 

 

Yhteiskuntamme vanha tapa juuttua kiinni tiettyihin rutiineihin ja työpaikkoihin ikään kuin automaattiohjauksella, suurimman osan ihmisistä tietoisesti tajuamatta, että he olivat mukana varsinaisessa vankilayhteiskunnassa - se nyt oli varsinaista päämäärättömästi kuljeskelemista! 

 

Älä siis stressaa liikaa yrittäen selvittää, mikä uusi työsi on. 

 

Keskity sen tietämiseen ja olemiseen, kuka olet, ja se johtaa sinut parhaaseen työhön ja elämään omalta kannaltasi. Vihjeitä tulee valon syttymisinä, oivallusvälähdyksinä, odottamattomien ovien avautumisina tai itsesi sallimisena seurata tunnettasi mennä jonnekin tai tehdä jotain. Toiminnassa on vähemmän kyse loogisesta ajattelusta ja enemmän intuitiivisesta opastuksesta ja jumalaisesta inspiraatiosta.

Joillekin työ ei ole työtä, se on vain omavaraisen, onnellisen ja harmonisen kodin tai yhteisön luomista ja oman ainutlaatuisen panoksen antamista päivästä toiseen. 

 

Toisilla joilla työn pääasiallisena polttopisteenä oli auttaa ihmisiä heräämään, uusi työ pyörii vasta heränneiden tukemisen ympärillä, auttaen heitä löytämään tiensä uudessa maailmassa, missä kyse on täysin uudesta pallopelistä. 

 

Monille vastaheränneille kaikki on kuin heräämistä koomasta, ikään kuin auringon näkemistä kunnolla ensimmäistä kertaa vuosiin. 

 

Aivan kuin vangit vaativat aikaa sopeutuakseen vapauteen ja ulkopuoliseen elämään, ihmisetkin tarvitsevat aikaa sopeutuakseen todellisuuteen, missä vapaus ja henkilökohtainen voima ovat heidän uusi hallintoelimensä.

Mielen tasolla olemme odottaneet jotain suurta enteilemään virallisesti lopun loppua ja alun alkua. Kenties valtava emäalus Valkoisen talon nurmikolla. X-planeetan, Nibirun tai Elenin-komeetan saapuminen. Massiivinen maailmanlaajuinen tsunami saamaan todella ihmisten huomion. 

 

Kuitenkin todellisuus on, että lopun loppua ja alun alkua ei merkitä yhdellä tai kahdella maailman pysäyttävällä tapahtumalla. 

 

Emme saa sitä maailmanlaajuista katastrofia ja tuhoa, mitä ihmiset pelkäävät (ja jotkut salaa toivovat, jos se vain todistaisi skeptikoille, että "jotain" todella tapahtuu!) 

 

Sen sijaan todistamme ja elämme monia tapahtumia tällä hetkellä. Niistä kaikki joko antavat meille tilaisuuden herätä tai ovat kauniita ja suoria tuloksia siitä, että olemme lopulta heränneet.

Tämä ei ole syy valtavan pettymyksen antikliimaksihetkeen. 

 

Tarkoitatko, että kaikki on tässä? 

 

Tämäkö on se muutos, mitä odotimme? 

 

Ei, tässä ei ole kaikki ja meillä on vielä paljon suuria muutoksia edessämme. Kuitenkin jonkin suuren tapahtumisen odottaminen, kun näin monia suuria asioita itse asiassa tapahtuu joka päivä, haaskaa mahdollisesti ennen kokemattoman tilaisuuden osallistua tietoisesti uuden todellisuuden luomiseen sen suunnitteluvaiheessa. 

 

Wall Streetin, Chicagon ja LA:n protestoivat mielenosoittajat eivät odota. Egyptin kansalaiset eivät odota. Ihmiset jotka ovat jo mukana omavaraisessa asumisessa ja luomuviljelyssä, eivät odota. 

 

Kaikilla näillä ihmiskunnan jäsenillä on yksi yhteinen piirre. He vaativat voimansa takaisin. He puolustavat oikeuttaan elämään, missä he saavat taloudellisen vapauden, työn mistä he nauttivat ja turvallisen kodin ja rauhan. 

 

Samaan aikaan kun jotkut ihmiset odottavat "suuren jutun" iskemistä tai ovat matkalla vuorille, ennen kuin meri vyöryy heidän ylitseen, perheet Pakistanissa, Japanissa ja Uudessa Seelannissa jotka menettivät kotinsa oikeiden tulvien ja maanjäristysten seurauksena (versus pelätyt ja vielä tapahtuvat tai kenties koskaan tapahtumattomat tulvat ja maajäristykset), eivät odota. He käärivät hihansa ylös ja aloittavat alusta.

Näissä ajoissa on kyse astumisesta omaan voimaamme ja määräämisoikeuteemme ja vapautumisesta ulkoisten lähteiden vahvistuksen saamistarpeesta. 

 

Näissä ajoissa on kyse vapautumisesta ulkoisten auktoriteettien otteesta sen virallisessa määrittelemisessä, mikä on todellista, mikä on sallittua, mikä on mahdollista ja mikä ei. 

 

Miksi kaikki roikkuvat kiinni "virallisessa paljastuksessa" niiltä samoilta ihmisiltä, jotka ovat täydellinen esimerkki heikentävästä vanhasta todellisuudesta? 

 

Eikö yksi suurimmista transformaatioista tapahtunut, silloin kun päästit irti isäsi tai äitisi tarpeesta hyväksyä Sinut ja Sinä hyväksyit Sinut? 

 

Eikö elämä muuttunut silloin? 

 

Tähtiperheemme eivät odota virallista paljastusta, ennen kun he voivat näyttäytyä meille selvemmin. He odottavat meidän olevan voimaantuneempia ja niin kauan kuin odotamme ulkoista vahvistusta, emme ole sitä.

Näissä ajoissa on kyse peloistamme vapautumisesta, myös siitä pelostamme, että ns. suuremmat voimat voittavat emmekä sittenkään tee tätä kollektiivisiirtymää uuteen todellisuuteemme. 

 

Tämä pelko tulee sen ymmärryksen puutteesta, mitä valomme itse asiassa on, minkä voiman se sisältää ja mikä pysäyttämätön prosessi nyt tapahtuu, kun enemmän valoamme ja voimaamme paljastetaan ja tuodaan ulottuvillemme. 

 

Aina kun ihmisillä on "valta meihin", kyse on vähemmän heillä olevan vallan määrästä ja enemmän yhteydettömyydestämme omaan voimaamme yksilöinä tai yhtenäisenä sosiaalisena yhteisönä. 

 

Gandhi sanoi kerran: 

 

"He eivät ottaneet Intiaa meiltä. 

 

Annoimme sen heille." 

 

Niin kauan kun pelkäämme, että jokin voi ottaa meiltä sen, mikä on oikeutetusti meidän - työ, maa tai uusi todellisuus - pelko pitää meitä panttivankinaan ja tukimme oman polkumme sen vaivattomaan saamiseen ja luomiseen, mikä on oikeutetusti meidän.

Niin kauan kun roikumme kiinni tietyissä odotuksissa Muutokseen liittyen ja täysillä uskomatta siihen, ennen kun jotain "suurta" tapahtuu, saatamme löytää itsemme "ei näe metsää puilta" -todellisuudesta - ympärillämme merkkejä heräävästä voimasta, totuudesta ja vapaudesta, kuitenkin odottaen jotain ulkoista auktoriteettia tai tapahtumaa sanomaan tai tekemään jotain, jotta siitä tulee virallista. 

 

Tämä anoo kysymään: 

 

tuleeko tämä vanhoista malleista, jotka on parempi jättää vanhaan todellisuuteen, missä asioiden oli tultava todella huonoiksi, ennen kuin ne voivat parantua? 

 

Tuleeko se vanhasta riippuvuudesta draamaan? 

 

Tuleeko se tarpeesta saada koko maailma "tajuamaan", ennen kuin sallimme itsemme omistaa ja elää sen? 

 

Täytyykö meidän odottaa kaikkien ihmisten tekevän muutoksen, ennen kuin sallimme itsemme valita sen aktiivisesti?

Tämä vastaa vaihtamista analogisesta televisiosta digitaaliseen: 

 

odotitko kaikkien naapuriesi vaihtavan digitaaliseen televisioon, ennen kuin sallit itsesi vaihtaa? 

 

Odotitko kaikkien hankkivan digitaalitelevisionsa, ennen kuin pystyit itse uskomaan: 

 

kyllä, muutos todella tapahtuu? 

 

Jos joku naapurisi jäi jälkeen ja oli kiinni edelleen vanhassa analogisessa laitteessaan, istutko pää käsissä itkien: 

 

"Emme koskaan onnistu siinä. Liian monet ihmiset eivät ole vaihtaneet vielä. 

 

Analoginen taajuus voittaa sittenkin." 

 

Ei, et tehnyt sitä, koska tiesit, että oli tehty sopimus. 

 

Digitaalisuus oli tulossa ja niinpä päivitit järjestelmäsi. Kyllä, jotkut ihmiset menivät siihen kiljuen ja potkien, harmitellen lisäkustannuksia, mutta katso heitä nyt - he kerrassaan rakastavat uusia kanavia ja selvempää kuvaa.

Nämä ihmiset ovat asteikon vastapäässä kuin ne, jotka odottavat jotain suurta tapahtuvan. He eivät halua mitään tapahtuvan. Heille todellisuus oli ok entisellään, kiitos vaan. 

 

He näkevät talouden romahtamisen, työpaikkojen menettämisen ja maanmuutokset merkkinä, että loppu lähestyy ja maailma on tullut hulluksi. 

 

He rukoilevat, että kaikki rauhoittuu pian ja voimme jatkaa taas entiseen tapaan.  

 

No, sitä ei kyllä tapahdu, koska entinen tapa perustui epäeettisyyteen ja epätotuuteen, minkä oli suunniteltu palvelevan harvoja monien kustannuksella. 

 

Monet valtavirran ihmiset eivät tiedä sitä vielä, vaikka he ovat heräämässä tälle tosiasialle nopeasti, ja se on ainoa syy, miksi he pitävät edelleen kiinni vanhasta. 

 

Miksi paeta vankilasta, kun ei edes tiedä olevansa siellä?

Alamme nähdä kohta enemmän paljastuksia niistä monista petoksista, joita on pidetty piilossa politiikan ja yritysmaailman maton alla. 

 

Kun useammat ihmiset havaitsevat, miten paljon heille on valehdeltu, näemme lisää mellakoita ja protesteja. 

 

Näemme ihmisiä kerrassaan shokissa sen havaitsemisesta, että heidän omalla hallituksellaan on ollut pääsy ilmaiseen energiaan vuosikymmeniä ja että universaalit lait, kuten vetovoimanlaki, joita valtavirtamedia joko pilkkaa tai joista se on piittaamatta, ovat yleistä tietoa eliitin keskuudessa. 

 

Tehtävänämme ei ole tällä hetkellä odottaa virallisia paljastuksia tai virallista julkituloa tai virallista mitään.

Asioita tapahtuu, kun niitä tarvitsee tapahtua, mutta niiden odottaminen, ennen kuin alamme sallia täyden uppoutumisemme uuteen todellisuuteen, on kuin hengittämistä syvään ja sitten uloshengityksen pidättelemistä. Energiamme jumiutuu, meillä alkaa olla harhakuvia emmekä tunne voimaa ja näin uskomme omat pelkomme siitä, ettei mikään muutu. 

 

Ei ole mitään pelättävää. 

 

Maa tietää, mitä tekee. 

 

Kaikki pienet korkealle kehittyneet sielut joita nyt tulee, eivät tule sitä varten, että ihmiskunta pyyhkäistään maan päältä tai tukemaan vanhaa todellisuutta. 

 

He ovat täällä näyttämässä meille täysin uuden tavan olla ja elää. 

 

Meidänkin tehtävämme on näyttää muille täysin uusi tapa olla ja elää. Johtaa tietä uuteen tietoisesti luotuun todellisuuteen.  

Johtaa esimerkillä. Johtaa elämällä sitä. Johtaa olemalla sitä. Nyt.

LAKKAA ODOTTAMASTA JA ALA JOHTAA