On laiva valmiina lähtöön, se kaukomaille käy,
missä taivaalla illan tullen ei Pohjantähteä näy.
Kun nousee purjeet purren ja köydet irrotetaan,
käymme ystävä armas surren, sua jäämme me kaipailemaan.
Ja ellet sä luoksemme tulla vois milloinkaan uudestaan,
niin kuitenkin sydämissämme sua vain aina muistellaan.
Me kanssasi riemuita saimme ja katsella maailmaa.
Monta ihmettä näytit sä meille, jotka nyt meitä lohduttaa saa.Me tiedämme, että sä lähdet vain, koska muuta et voi.
Ja me toivomme, että nyt sulle pian taas laulu onnesta soi.
Ruotsalainen kansansävelmä
Kolme siskoa
Nainen kumartui ottamaan lapsen syliinsä.
Ja hänen hiuksensa valahtivat hänen kasvoilleen.
Ja sisällä hänen sielussaan
pieni mummo kumartui ottamaan neuleensa,
kirkassilmäisenä, vapisevin käsin.
Ja sisällä hänen sielussaan
pieni tyttö kumartui ottamaan nukkensa,
hellin, pehmoisin lapsen käsin.
Kolme siskoa, jotka eivät koskaan näkisi toisiaan.
Solveig von Schoultz (suomentanut Ulla-Maija Huttunen 1970 - luvulla).
Kiitos, kiitos, kiitos Enkeli
Ulla-Maija (Huttunen)
Ulla-Maija (Huttunen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti