Leningrad on suuri teollisuus- ja kulttuurikeskus sekä hyvin tärkeä merisatama. Se on naapurimaiden pääkaupunkien Helsingin, Tukholman ja Oslon kanssa melkein samoilla leveysasteilla. Maailman suurkaupungeista Leningrad on pohjoisin.
Viiden miljoonan asukkaan Leningrad on rakennettu Nevan runsasvetiseen suistoon 42:lle saarelle ja Suomenlahden rantamaille. Sen pinta-ala on kaikkiaan puolitoistatuhatta neliökilometriä.
Leningradin historiallista ydinkeskustaa ympäröi teollisuuvyöhyke, jonka varrelle on kasvanut valtavia nykyaikaisia asuntoalueita. Vanha kaupunki, sen kanavat ja rakennustaiteelliset kokonaisuudet tekeavät unohtumattoman vaikutuksen. Koko keskusta huokuu historiaa. Sen jokainen katu ja jokainen talo muistuttaa meitä suuren kaupungin rikkaasta menneisyydestä ja dramaattisesta kohtalosta.
Historia
Leningrad on verraten nuori kaupunki - ei täyttä kolmeasataa vuotta. Kuitenkin sen historian tärkeimmät käänteet ovat ovat merkinneet murrosta koko maan elämässä.
Kaupunki perustettiin vuonna 1703 suuren Pohjan sodan aikana. Uudistusmielinen tsaari PIETARI I halusi siitä rajalinnakkeen ja Itämeren sataman.
Kaupungin rakennustöihin komennettiin kaikkialta maasta kymmeniätuhansia sotilaita, talonpoikia ja käsityöläisiä. Sitä rakennettiin sananmukaisesti koko Venäjän voimin.
Jo vuonna 1712 Venäjän pääkaupunkioikeudet siirrettiin Moskovasta Pietariin, jota tuolloin nimitettiin Sankt-Peterburgiksi, Pyhän Pietarin kaupungiksi.
Pietarista tuli Venäjän " ikkuna Eurooppaan " , vilkkaan länsikaupan keskus. 1800 - luvun lopulla sinne saapui vuosittain yli tuhat ulkomaalaista alusta.
Maan pohjoinen pääkaupunki imi tehokkaasti eurooppalaisen sivistyksen parhaita puolia. Nevan rannoille virtasi eri maista käsityöläisiä, kauppiaita ja yrittäjiä, tiedemiehiä, taiteilijoita ja arkkitehtejä. He löysivät täältä hyvät edellytykset työlleen. Niinpä monet jättivätkin kaupungin historiaan selvästi havaittavan jäljen.
Pietariin perustettiin Venäjän laivasto, tiedeakatemia ja taideakatemia, siellä avattiin ensimmäiset museot ja teatterit, perustettiin yliopisto ja konservatorio sekä monia instituutteja. Kaupungin teollisuus kehittyi ja sinne rakennettiin maan ensimmäinen rautatie. Kaupungissa tekivät työtään Lomonosov, Mendelejev, Pavlov, Eiler. Luovaa työtään siellä harjoittivat Pushkin, Gogol, Dostojevski, Glinka, Musorgski, Tshaikovski, Shaljapin, Repin, Roerichja Benois.
Pietarin asukasmäärä kasvoi nopeasti. 1700 - luvun lopulla kaupungissa oli 220 000 asukasta, viime vuosisadan puolivälissä 500 000 ja vuoden 1917 lopussa lähes 2 500 000 henkeä.
Pietari, jonka nimi kuului vuodesta 1914 venäjäksi Petrograd, on kokenut kolme vallankumousta, joissa on ratkottu Venäjän kärkeviä yhteiskunnallisia ristiriitoja.
Vuonna 1905 kaupungissa syttyi Venäjän ensimmäisen vallankumouksen palo. Vuoden 1917 helmikuussa kaatui monarkia, tsaarin valta. Vuoden 1917 lokakuussa valta siirtyi ensimmäselle neuvostohallitukselle, jota johti Vladimir Lenin. Muutaman kuukauden kuluttua pääkaupunkioikeudet siirrettiin Moskovaan. Vuonna 1924 kaupunki nimettiin tuolloin kuolleen Leninin mukaan.
Neuvostotasavallan aikana Leningrad on kehittynyt edelleen merkittävänä tiede- ja teollisuuskeskuksena.
Toinen maailmansota oli kaupungille tragedia. 900 päivää kestänyt piirity koitui lähes miljoonan asukkaan ja kaupunkia puolustaneen sotilaan kohtaloksi.
Arkkitehtuuri
Pietari I:n mielikuvissa alangolla sijaitsevan ja jokien halkoman kaupingin piti muistuttaa Amsterdamia. Joskus Leningradia sanotaan Pohjolan Venetsiaksi, mikä johtuu sen monista joista ja kanavista ( yli 90 ) sekä koristeellisilla taoksilla, vanhoilla lyhdyillä ja leijonahahmoilla koristelluista silloista ( yli 300 ). Itse asiassa kaupunki ei kuitenkaan muistuta mitään muuta kaupunkia maailmassa.
Leveänä virtaava NEVA liittää kaupunkikuvaa hallitsevat arkkitehtoniset helmet yhdeksi panoraamaksi. Niitä ovat Pietari-Paavalin linnoitus, josta kaupunki alkoi kasvaa, Dvortsovaja naberzhnaja eli Palatsirantakatu, jonka varrella sijaitsee Venäjän entisten hallitsijoiden asunto Talvipalatsi, Vasilinsaaren kärki, jossa sijaitsi pääkaupungin satama, Venäjän laivaston kehto Amiraliteetti. Se huipentuu laivan pienoiskuvalla varustettuun kultaiseen neulaan, josta on tullut yksi kaupungin symboleista.
Yksi keskustan tunnetuista rakennuksista on monumentaalinen Iisakin kirkko, joka on maailman suurimpia kupolirakennuksia. Edustavien rakennusten ympäröimistä keskeisistä toreista on muodostunut vaikuttava erkkitehtoninen kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös Vaskiratsastaja (Pietari I:n patsas) ja graniittimonoliitista valmistettu Aleksanterin pylväs. Kaupungin pääkatu, Nevskin valtakatu, heijastaa eri taidetyylien kehitystä, Sillä ovat edustettuina niin barokki, klassismi ja empiiri kuin eklektisismi ja modernismikin.
Parhaat rakennustaiteen luomukset rakennettiin 1700 - luvulla ja 1800 - luvun taitteessa. Tuolloin kaupungissa työskentelivät sellaiset tunnetut arkkitehdit kuin Trezzini, Quarenghi, Voronihin, Zaharov, Thomas de Thomon, Montferrand, Rossi ja Stasov. 1900 - luvun alussa modernin tyylin koulukuntaa johti venäläis-ruotsalainen arkkitehti Fedor Lidvall.
Rakennusten, muistomerkkien, leveiden valtakatujen ja torien kauneuden ja vaikuttavuuden vuoksi Leningradia nimitetään usein myös Pohjolan Palmyraksi.
Leningradin historiallista keskustaa ollaan nykyaistamassa, mutta sen entinen ulkonäkö säilytetään. Kaupungin rauna-alueiden uudisrakentaminen on laajaa.
KULTTUURINÄHTÄVYYDET
Eri aikojen ja kansojen taiteiden aarreaitta Eremitaasi on ensimmäisellä sijalla Leningradin museoista. Venäläisessä museossa on erittäin edustavat kokelmat venäläistä ja neuvostoliittolaista maalaus- ja veistostaidetta sekä grafiikkaa. Pietari-Paavalin linnoituksen nähtävyyksiä ovat 1700 - luvun linnoituslaitteet, hallitsijoiden hautapaikka sekä tsaarin poliittinen vankila. Iisakin kirkon pylväiköstä aukeaa näkymä kaupungin keskustaan. Kaupungin lähialueiden puistoihin, samoin kuin sodan jälkeen entistettyihin palatsimuseoihin Petrodvoretsiin eli Pietarhoviin, Pushjiniin ja Pavlovskiin voi tehdä mielenkiintoisia retkiä. Suru valtaa käävijän mielen Piskarevin hautausmaalla, jonne on haudattu piirityksessä kuolleita leningradilaisia.
Kaupungissa on yli kaksikymmentä teatteri. Kirovin ooppera- ja balettiteatteri sekä Shostakovitshin filharmonia jatkavat Pietarin musiikkikulttuurin loistavia perinteitä. Kaupungissa on konsertti- ja näyttelyhalleja. Music Hall, stadioneja ja urheiluhalleja. Kaupungin kulttuurielämä, kauppa ja ajanvietto ovat keskittyneet keskustaan ja ennen kaikkea NEVSKIN valtakadun varrelle.
Lähde: 1991 Helsinki Karttakeskus
Neuvostoliitto lakkasi virallisesti olemasta 25. joulukuuta 1991.
Venäjän federaatio on vuoden 1993 peruslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista.
Pietari
vuonna 2013
pinta-ala 840 neliökilometriä
365 siltaa
yli 7 miljoonaa ihmistä ( kaikki ei ole kirjoilla)
29.3. - 1.4.2013
Lappeenranta 20 km
Nuijamaa Tulli 40 km
Viipuri
vanha Suomen raja Rajajoki
Pietari (Leningrad)
Pietarista etelään 25 km
Pavlovsk - kaupunki
Paavali I perheen kesäpalatsi
Lappeenranta 20 km
Nuijamaa Tulli 40 km
Viipuri
vanha Suomen raja Rajajoki
Pietari (Leningrad)
Pietarista etelään 25 km
Pavlovsk - kaupunki
Paavali I perheen kesäpalatsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti